Ero sivun ”Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (siirsi sivun ”Kernel UKK” uudelle nimelle ”Usein kysyttyjä kysymyksiä ytimestä”)
(typo)
Rivi 31: Rivi 31:
== Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä ==
== Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä ==


Parametri acpi=off voi auttaa bugiseen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.
Parametri acpi=off voi auttaa bugisen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.


Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.
Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.

Versio 12. helmikuuta 2010 kello 00.03

Miksi gigatavun muistista jää osa käyttämättä?

Tarkempi kuvaus ongelman syistä ja ratkaisuista löytyy mm. artikkelista High Memory in the Linux Kernel. Ytimen versiosta 2.6.16 alkaen on mahdollista käyttää ratkaisua, jossa muutetaan kernelin muistinjakoa, jolloin ei tarvitse vielä turvautua highmem-tukeen, joka tuo oman overheadinsä. Vanhemmille ytimille tarvittava patch löytyy mm. Con Kolivasin seteistä. Muisti voidaan jakaa neljällä eri tavalla:

 * 3G/1G - vanha tapa, jossa muistia käytetään n. 896 MiB.
 * 3G/1G - Jako koneille, joissa on tasan 1 GiB muistia.
 * 2G/2G - Jako koneille, joissa on tasan 2 GiB muistia.
 * 1G/3G - Jako koneille, joissa on tasan 3 GiB muistia.

Haittapuoli esimerkiksi 2G/2G jaosta on se, että user space virtuaalimuistiavaruus (prosessin maksimikoko) on enää 2 GiB entisen reilun 3GiB:n sijasta. Tämä estää esimerkiksi winen toiminnan ja saattaa haitata prosesseja, jotka käyttävät matalan tason muistinhallintaa. Useimpia tämä ei kuitenkaan haittaa.

Miksi muistia on niin vähän vapaana?

"top näyttää, että muistia ei ole vapaana kuin muutamia megatavuja - mistä on kyse?" Muistista on eniten hyötyä, kun sitä käytetään. Ydin käyttää prosesseilta varaamatta jääneen vapaan muistin välimuistiksi, eli pitää siellä tiedostoja joita se on hiljattain tiedostojärjestelmämedialta lukenut. Välimuistiksi käytetty muisti on nopeasti vapautettavissa prosesseille, jos niiden muistintarve kasvaa. Niin kauan kun muistia ei tarvita, se kannattaa käyttää välimuistiksi jolloin se nopeuttaa järjestelmän toimintaa, aina kun samoja tiedostoja tarvitaan uudestaan. Kannattaakin siis tarkkailla ennemmin top-listauksen cached- kuin free-kenttää kun miettii paljonko muistia on vapaana.

Muutospaketit (engl. patchset)

Yleisimpiä muutospaketteja ovat mm.

  • mm (Andrew Mortonin kokeellinen patchset, tässä testataan paljon asioita)
  • ac (Alan Coxin patchset, RedHat tuntuu käyttävän näitä osina paketointiaan)
  • xx-git (tarkoittaa että paketti on git paketoinnista)
  • xx-pre (prerelease-versio)
  • xx-rc (release candicate versio)

Nämä yleisimmät muutospaketit löydät suoraan kernel.org:ista. Vanilla on peruskerneli, eli tarkoittaa kernel.orgin virallista versiota. Korjauspaketeilla pyritään korjaamaan tai säätämään jotain kernelin ominaisuutta, esimerkiksi laitetukea tai vasteaikaa. Isommat patchsetit yleensä lisäävät paljon ominaisuuksia.

Korjauspaketti asennetaan komennolla

patch -pN < polku patch-tiedostoon

N on poistettavien polkujen lukumäärä, yleensä vaihtelee 0-1 välillä. Tämän jälkeen ydin pitää vielä kääntää uusiksi.

Miten vältät yleisimmät ongelmat käynnistyksen yhteydessä

Parametri acpi=off voi auttaa bugisen ACPI-toteutuksen kiertämiseen.

Parametria init=/bin/sh voi käyttää salasanan vaihtoon.

Parametrillä vga=xxx voidaan määritellä framebuffer tilan resoluutio.

Kuinka ydin käännetään?

Ytimen kääntäminen on ohjeistettuna tässä wikissä.