Ero sivun ”USB-muisti” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (→‎Katso myös: linkin päivitys)
(irrottaminen turvallisesti)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:USB flash drive.jpg|200px|thumb|USB-muistitikku]]
[[Kuva:USB flash drive.jpg|200px|thumb|USB-muistitikku]]
USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä [[USB]]-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä [[jakelu]]issa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia – tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman lisätoimenpiteitä. Myös '''ulkoiset kiintolevyt''' ja monet [[digikamera]]t ja [[mp3-soitin|mp3-soittimet]] käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Loppuosa artikkelista käsittelee muistitikkujen käyttöä "konepellin alla" ja tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan.
USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä [[USB]]-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä [[jakelu]]issa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia – tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman lisätoimenpiteitä. Myös '''ulkoiset kiintolevyt''' ja monet [[digikamera]]t ja [[mp3-soitin|mp3-soittimet]] käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Pääosa artikkelista käsittelee muistitikkujen käyttöä "konepellin alla" ja tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan.


Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (<tt>kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko</tt>). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi [[udev]] lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä [[laitetiedosto]] ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla
Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (<tt>kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko</tt>). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi [[udev]] lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain [[tiedostojärjestelmä]]n liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä [[laitetiedosto]] ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla
  [[modprobe]] usb_storage
  [[modprobe]] usb_storage
USB-muistitikut näkyvät Linuxissa [[wikipedia:fi:scsi|scsi]]-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon [[dmesg]] tulosteesta voi nähdä laitetiedoston.
USB-muistitikut näkyvät Linuxissa [[wikipedia:fi:scsi|scsi]]-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon [[dmesg]] tulosteesta voi nähdä laitetiedoston.
Rivi 12: Rivi 12:
  mount /dev/sda1 /mnt/tikku -t vfat
  mount /dev/sda1 /mnt/tikku -t vfat


Jos käytät Linuxissa [[UTF-8]]-[[lokaali]]a (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy [[mount]]-komennolle lisätä vielä optio "<tt>-o utf8</tt>", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä.
Jos käytät Linuxissa [[UTF-8]]-[[locale|lokaalia]] (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy [[mount]]-komennolle lisätä vielä optio "<tt>-o utf8</tt>", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä.


Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset [[ntfs-3g]]-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään.
Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset [[ntfs-3g]]-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään.
==Irrottaminen turvallisesti==
[[Tiedostojärjestelmä]]n [[mount|irrottamisella]] tarkoitetaan sen poistamista näkyvistä järjestelmän [[hakemistorakenne|hakemistopuusta]]. Irrotuksen yhteydessä myös mm [[sync|kirjoitetaan]] eri väliaikaistiedostoja tiedostojärjestelmään.
Jos USB-muistin tai ulkoisen kiintolevyn sisältämää tiedostojärjestelmää ei irroteta ennen sen fyysistä poistamista koneesta, jää sen sisältö "kummittelemaan" järjestelmään ja lisäksi tiedostojärjestelmä saattaa vaurioitua, koska väliaikaistiedostoja ei ole kirjoitettu levylle. Järjestelmän (hallitun) sulkemisen yhteydessä kaikki tiedostojärjestelmät irrotetaan automaattisesti. Jos muistitikku tai levy otetaan irti kesken ajon, täytyy sen sisältämä tiedostojärjestelmä '''irrottaa käsin'''.
Graafisessa ympäristössä irrottaminen tapahtuu yleensä klikkaamalla tiedostojärjestelmän (levyn) kuvaketta hiiren toisella näppäimellä sekä valitsemalla "Irrota", "Remove safely", "Unmount" ym. Komentorivillä tähän voidaan käyttää komentoa [[umount]].


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 24. maaliskuuta 2009 kello 20.16

USB-muistitikku

USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä USB-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä jakeluissa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia – tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman lisätoimenpiteitä. Myös ulkoiset kiintolevyt ja monet digikamerat ja mp3-soittimet käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Pääosa artikkelista käsittelee muistitikkujen käyttöä "konepellin alla" ja tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan.

Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi udev lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä laitetiedosto ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla

modprobe usb_storage

USB-muistitikut näkyvät Linuxissa scsi-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon dmesg tulosteesta voi nähdä laitetiedoston.

Liittäminen

Muistitikku voidaan liittää hakemistopuuhun tavalliseen tapaan komennolla mount tai lisäämällä vastaava rivi tiedostoon /etc/fstab.

Muistitikkujen tiedostojärjestelmä on yleensä Microsoftin kehittämä FAT, joka on Linuxissa täysin tuettu ja siitä käytetään tunnusta vfat. Näin siis muistitikun, jonka laitetiedosto on /dev/sda, ensimmäinen osio liitettäisiin seuraavasti

mount /dev/sda1 /mnt/tikku -t vfat

Jos käytät Linuxissa UTF-8-lokaalia (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy mount-komennolle lisätä vielä optio "-o utf8", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä.

Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset ntfs-3g-tiedostojärjestelmätuen, jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään.

Irrottaminen turvallisesti

Tiedostojärjestelmän irrottamisella tarkoitetaan sen poistamista näkyvistä järjestelmän hakemistopuusta. Irrotuksen yhteydessä myös mm kirjoitetaan eri väliaikaistiedostoja tiedostojärjestelmään.

Jos USB-muistin tai ulkoisen kiintolevyn sisältämää tiedostojärjestelmää ei irroteta ennen sen fyysistä poistamista koneesta, jää sen sisältö "kummittelemaan" järjestelmään ja lisäksi tiedostojärjestelmä saattaa vaurioitua, koska väliaikaistiedostoja ei ole kirjoitettu levylle. Järjestelmän (hallitun) sulkemisen yhteydessä kaikki tiedostojärjestelmät irrotetaan automaattisesti. Jos muistitikku tai levy otetaan irti kesken ajon, täytyy sen sisältämä tiedostojärjestelmä irrottaa käsin.

Graafisessa ympäristössä irrottaminen tapahtuu yleensä klikkaamalla tiedostojärjestelmän (levyn) kuvaketta hiiren toisella näppäimellä sekä valitsemalla "Irrota", "Remove safely", "Unmount" ym. Komentorivillä tähän voidaan käyttää komentoa umount.

Katso myös