Ero sivun ”USB-muisti” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) (kernel-moduuli, maininta kameroista ja mp3-soittimista, laitteisto-luokkaan) |
p (tt, wikilinkki) |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä [[USB]]-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä [[jakelu]]issa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia - tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman eri toimenpiteitä. Myös monet [[digikamera]]t ja [[mp3-soitin|mp3-soittimet]] käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Loppuartikkeli käsittelee muistitikkujen käyttöä tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan. | USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä [[USB]]-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä [[jakelu]]issa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia - tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman eri toimenpiteitä. Myös monet [[digikamera]]t ja [[mp3-soitin|mp3-soittimet]] käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Loppuartikkeli käsittelee muistitikkujen käyttöä tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan. | ||
Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi [[udev]] lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä [[laitetiedosto]] ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla | Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (<tt>kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko</tt>). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi [[udev]] lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä [[laitetiedosto]] ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla | ||
modprobe usb_storage | [[modprobe]] usb_storage | ||
USB-muistitikut näkyvät Linuxissa [[wikipedia:fi:scsi|scsi]]-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon [[dmesg]] tulosteesta voi nähdä laitetiedoston. | USB-muistitikut näkyvät Linuxissa [[wikipedia:fi:scsi|scsi]]-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon [[dmesg]] tulosteesta voi nähdä laitetiedoston. | ||
Versio 5. lokakuuta 2007 kello 21.00
USB-muistitikuiksi kutsutaan pieniä USB-väylään liitettäviä massamuisteja, joissa ei ole liikkuvia osia ainakaan tallennusmekanismissa. Useimmissa nykyisissä jakeluissa käyttöönottoon ei vaadita mitään kummempia toimia - tikku vain laitetaan tietokoneen USB-liittimeen ja se on lähes välittömästi käytettävissä ilman eri toimenpiteitä. Myös monet digikamerat ja mp3-soittimet käyttävät samaa tekniikkaa kuin USB-muistit, jolloin ne ovat käytettävissä samalla tavoin. Loppuartikkeli käsittelee muistitikkujen käyttöä tilanteissa, joissa käyttöönottoon liittyvä automatiikka ei toimikaan.
Ajuri USB-muisteille löytyy ytimen moduulista usb_storage (kernel/drivers/usb/storage/usb-storage.ko). Useimmissa jakeluissa esimerkiksi udev lataa automaattisesti moduulin, jolloin käyttäjän kontolle jää vain tiedostojärjestelmän liittäminen. Mikäli moduuli ei kuitenkaan jostain syystä latautuisi ja sitä myötä laitetiedosto ilmestyisi, voi moduulin latauksen tehdä myös käsin komennolla
modprobe usb_storage
USB-muistitikut näkyvät Linuxissa scsi-laitteina, eli niiden laitetunnukset ovat muotoa /dev/sdXY. Jos koneessa ei ole scsi-kiintolevyjä, muistitikun ensimmäinen osio on yleensä /dev/sda1. Jos taas koneessa on myös yksi scsi-kiintolevy, tikun ensimmäinen osio löytynee laitteesta /dev/sdb1. Muistitikuissa harvoin on enemmän kuin yksi osio. Muistitikun kytkemisen jälkeen komennon dmesg tulosteesta voi nähdä laitetiedoston.
Liittäminen
Muistitikku voidaan liittää hakemistopuuhun tavalliseen tapaan komennolla mount tai lisäämällä vastaava rivi tiedostoon /etc/fstab.
Muistitikkujen tiedostojärjestelmä on yleensä Microsoftin kehittämä FAT, joka on Linuxissa täysin tuettuna ja sille käytetään tunnusta vfat. Näin siis muistitikun, jonka laitetiedosto on /dev/sda, ensimmäinen osio liitettäisiin seuraavasti
mount /dev/sda1 /mnt/tikku -t vfat
Jos käytät Linuxissa UTF-8-lokaalia (esimerkiksi fi_FI.UTF-8), täytyy mount-komennolle lisätä vielä optio "-o utf8", jotta tiedostojen nimien muunnos toimisi oikein VFAT-tiedostojärjestelmän ja Linuxin välillä.
Jos kyseessä on ulkoinen kovalevy, jota on käytetty Windows 2000:n tai Windows XP:n kanssa, voi tiedostojärjestelmä olla NTFS. Tällöin tarvitset ntfs-3g-tiedostojärjestelmätuen jos haluat myös kirjoitustuen tiedostojärjestelmään.