Tulostusjono

Kohteesta Linux.fi
Versio hetkellä 20. marraskuuta 2015 kello 14.33 – tehnyt Lahtis (keskustelu | muokkaukset) (fix)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Linuxissa tulostaminen hoidetaan yleensä CUPS-tulostusjärjestelmällä.

Tulostusjono Unixeissa[muokkaa]

Tulostaminen Unixeissa tapahtuu monessa vaiheessa, joiden tunteminen voi olla eduksi ongelmatilanteissa:

  • Sovellusohjelmat tuottavat yleensä tulostettaessa postscript-tiedostoja. Tämä voi tapahtua ulkoisen ohjelman kautta. Nykyään tulostuspalvelin saattaa myös itse osata muuttaa erimuotoisia tiedostoja kirjoittimen ymmärtämään muotoon. Monet kirjoittimet osaavat oman (omien) sivunkuvauskielensä ohella tulostaa ASCII-tekstiä.
  • Ohjelma lp tai lpr välittää työn sovellusohjelman nimeämään tulostusjonoon, yleensä hakemistossa /var/spool/jotakin.
  • Tulostuspalvelin lähettää "työn" (engl. "job") sopivan "filtterin" kautta "kirjoittimelle", joka myös voi olla toisen koneen tulostuspalvelin – tai jotakin aivan muuta, kuten faksi tai väliaikaishakemisto PDF-tiedostoille.
  • Eri "tulostusjonoille" kirjoittimet ja filtterit on määritelty erikseen eli samaa kirjoitinta voi käyttää useamman jonon kautta eri asetuksin. Varsinkin jaetun kirjoittimen osalta yksi jono voi toimia "raakana" eli niin että työ vain välitetään eteenpäin käsittelemättömänä. Tulostuspalvelin saattaa itse päätellä työn tiedostomuodon ja toimia sen mukaan.
  • Filtterinä on nykyään yleensä Ghostscript, joka osaa muuttaa PostScriptin kirjoittimen ymmärtämälle sivunkuvauskielelle (usein PostScript tai PCL). Ghostscript ymmärtää myös esimerkiksi PDF:ää.
  • Etäkirjoitinta (ethernet-liitännällä varustettu kirjoitin tai toinen tulostuspalvelin) voi käyttää CUPSin ipp-protokollan, perinteisellä unixin lpd-protokollan tai Samban avulla. Kirjoitin-, sarja- tai usb-porttiin liitettyä kirjoitinta käytetään eri ajureilla.
  • Kirjoitin saa tulostusjonossa olevat työt yksi kerrallaan. Joskus epäonnistunut työ jumittaa jonon ja on erikseen poistettava jonosta (jonoa voi käsitellä komennoilla lpq ja lprm). Tulostuspalvelimen toiminta virhetilanteissa on säädettävissä.

Unixien tulostusjärjestelmä on siis kohtuullisen monimutkainen. Eri valitsimia voidaan välittää sovellukselle, josta tulostetaan, tämän itse käyttämille apuohjelmille, tulostinpalvelimelle, ghostscriptille ja itse kirjoittimelle. CUPSin ohjekirjat ovat melko ylimalkaisia.

Jos kirjoitin ei toimi, kannattaa tulostaa tiedostoon ja avata tämä tiedosto postscriptiä ymmärtävällä ohjelmalla, mielellään jopa ghostscriptillä tai sen näytölle sovelletulla versiolla ghostview'lla. Tiedoston tai erillisen testitiedoston voi lähettää suoraan kirjoitinpalvelimelle lpr:llä tai suoraan kirjoittimelle laitetiedostoa käyttäen (jolloin tulostuspalvelimen pitää olla poiskytkettynä). Jos kirjoitin ymmärtää suoraa tekstiä, voi postscript-tiedoston ohella kokeilla ASCII-tiedostoa. Näin näkee missä osassa järjestelmää vika piilee.

Katso myös[muokkaa]