Ero sivun ”Tulostusjono” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
fix
p (Luokitusta) |
p (fix) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Linuxissa tulostaminen hoidetaan yleensä [[CUPS|CUPS-tulostusjärjestelmällä]]. | Linuxissa tulostaminen hoidetaan yleensä [[CUPS|CUPS-tulostusjärjestelmällä]]. | ||
== Tulostusjono Unixeissa == | == Tulostusjono Unixeissa == | ||
| Rivi 10: | Rivi 7: | ||
* Tulostuspalvelin lähettää "työn" (engl. "job") sopivan "filtterin" kautta "kirjoittimelle", joka myös voi olla toisen koneen tulostuspalvelin – tai jotakin aivan muuta, kuten [[wikipedia:fi:faksi|faksi]] tai väliaikaishakemisto [[PDF]]-tiedostoille. | * Tulostuspalvelin lähettää "työn" (engl. "job") sopivan "filtterin" kautta "kirjoittimelle", joka myös voi olla toisen koneen tulostuspalvelin – tai jotakin aivan muuta, kuten [[wikipedia:fi:faksi|faksi]] tai väliaikaishakemisto [[PDF]]-tiedostoille. | ||
* Eri "tulostusjonoille" kirjoittimet ja filtterit on määritelty erikseen eli samaa kirjoitinta voi käyttää useamman jonon kautta eri asetuksin. Varsinkin jaetun kirjoittimen osalta yksi jono voi toimia "raakana" eli niin että työ vain välitetään eteenpäin käsittelemättömänä. Tulostuspalvelin saattaa itse päätellä työn tiedostomuodon ja toimia sen mukaan. | * Eri "tulostusjonoille" kirjoittimet ja filtterit on määritelty erikseen eli samaa kirjoitinta voi käyttää useamman jonon kautta eri asetuksin. Varsinkin jaetun kirjoittimen osalta yksi jono voi toimia "raakana" eli niin että työ vain välitetään eteenpäin käsittelemättömänä. Tulostuspalvelin saattaa itse päätellä työn tiedostomuodon ja toimia sen mukaan. | ||
* Filtterinä on nykyään yleensä [[ | * Filtterinä on nykyään yleensä [[Ghostscript]], joka osaa muuttaa [[PostScript]]in kirjoittimen ymmärtämälle sivunkuvauskielelle (usein PostScript tai [[PCL]]). Ghostscript ymmärtää myös esimerkiksi PDF:ää. | ||
* Etäkirjoitinta (ethernet-liitännällä varustettu kirjoitin tai toinen tulostuspalvelin) voi käyttää CUPSin ipp-protokollan, perinteisellä unixin lpd-protokollan tai [[Samba]]n avulla. Kirjoitin-, sarja- tai usb-porttiin liitettyä kirjoitinta käytetään eri ajureilla. | * Etäkirjoitinta (ethernet-liitännällä varustettu kirjoitin tai toinen tulostuspalvelin) voi käyttää CUPSin ipp-protokollan, perinteisellä unixin lpd-protokollan tai [[Samba]]n avulla. Kirjoitin-, sarja- tai usb-porttiin liitettyä kirjoitinta käytetään eri ajureilla. | ||
* Kirjoitin saa tulostusjonossa olevat työt yksi kerrallaan. Joskus epäonnistunut työ jumittaa jonon ja on erikseen poistettava jonosta (jonoa voi käsitellä komennoilla [[lpq]] ja [[lprm]]). Tulostuspalvelimen toiminta virhetilanteissa on säädettävissä. | * Kirjoitin saa tulostusjonossa olevat työt yksi kerrallaan. Joskus epäonnistunut työ jumittaa jonon ja on erikseen poistettava jonosta (jonoa voi käsitellä komennoilla [[lpq]] ja [[lprm]]). Tulostuspalvelimen toiminta virhetilanteissa on säädettävissä. | ||
| Rivi 17: | Rivi 14: | ||
Jos kirjoitin ei toimi, kannattaa tulostaa tiedostoon ja avata tämä tiedosto postscriptiä ymmärtävällä ohjelmalla, mielellään jopa ghostscriptillä tai sen näytölle sovelletulla versiolla [[ghostview]]'lla. Tiedoston tai erillisen testitiedoston voi lähettää suoraan kirjoitinpalvelimelle lpr:llä tai suoraan kirjoittimelle laitetiedostoa käyttäen (jolloin tulostuspalvelimen pitää olla poiskytkettynä). Jos kirjoitin ymmärtää suoraa tekstiä, voi postscript-tiedoston ohella kokeilla [[ASCII]]-tiedostoa. Näin näkee missä osassa järjestelmää vika piilee. | Jos kirjoitin ei toimi, kannattaa tulostaa tiedostoon ja avata tämä tiedosto postscriptiä ymmärtävällä ohjelmalla, mielellään jopa ghostscriptillä tai sen näytölle sovelletulla versiolla [[ghostview]]'lla. Tiedoston tai erillisen testitiedoston voi lähettää suoraan kirjoitinpalvelimelle lpr:llä tai suoraan kirjoittimelle laitetiedostoa käyttäen (jolloin tulostuspalvelimen pitää olla poiskytkettynä). Jos kirjoitin ymmärtää suoraa tekstiä, voi postscript-tiedoston ohella kokeilla [[ASCII]]-tiedostoa. Näin näkee missä osassa järjestelmää vika piilee. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||