Ero sivun ”Tiedonsiirto www-palvelimelle” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tiedonsiirto www-palvelimelle (muokkaa)
Versio 13. toukokuuta 2009 kello 00.58
, 13. toukokuuta 2009ei muokkausyhteenvetoa
Ape (keskustelu | muokkaukset) p (parempi sanavalinta) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tiedostojen siirton WWW-palvelimelle on useampia tapoja, joista tietty palvelin tai palveluntarjoaja (tietylle asiakkaalle) sattaa tarjota yhtä tai useampia. Useimille protokollille on sekä | Tiedostojen siirton WWW-palvelimelle on useampia tapoja, joista tietty [[palvelin]] tai palveluntarjoaja (tietylle asiakkaalle) sattaa tarjota yhtä tai useampia. Useimille protokollille on sekä [[komentorivi]]pohjaisia että [[GUI|graafisia]] [[GUI|edustaohjelmia]]. | ||
* [[SSH]]-pohjainen tiedonsiirto, useimmiten [[SCP|scp]]- tai [[SFTP|sftp]]-ohjelmien kautta. Myös [[rsync]] voi käyttää SSH:ta. SSH käyttää salakirjoitusta sekä salasanojen että itse datan välittämiseen. Palvelin tunistetaan julkisen avaimen avulla ja asiakas (yleensä) joko julkisella avaimella tai salasanalla. SSH on nykyään yleisin suositeltava yhteystapa. | * [[SSH]]-pohjainen tiedonsiirto, useimmiten [[SCP|scp]]- tai [[SFTP|sftp]]-ohjelmien kautta. Myös [[rsync]] voi käyttää SSH:ta. SSH käyttää salakirjoitusta sekä salasanojen että itse datan välittämiseen. Palvelin tunistetaan julkisen avaimen avulla ja asiakas (yleensä) joko julkisella avaimella tai salasanalla. SSH on nykyään yleisin suositeltava yhteystapa. | ||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
* [[Telnet]]-protokollaa voi käyttää myös tiedonsiirtoon. Telnet on normaalisti selväkielinen myös salasanojen osalta, mutta laajennoksien avulla yhteyden voi saada salatuksi. Telnet-palvelimia on enää harvassa. | * [[Telnet]]-protokollaa voi käyttää myös tiedonsiirtoon. Telnet on normaalisti selväkielinen myös salasanojen osalta, mutta laajennoksien avulla yhteyden voi saada salatuksi. Telnet-palvelimia on enää harvassa. | ||
* [[Rsync]] on ohjelma, joka luo ja ylläpitää | * [[Rsync]] on ohjelma, joka luo ja ylläpitää hakemistorakenteesta kopiota, haluttaessa toisella koneella. Dataa pyritään siirtämään vain siltä osin kuin se on muuttunut. Rsync käyttää yleensä SSH:ta yhteyden salaamiseen. Ohjelma voi käyttää etäkoneen rsync-ohjelmaa komentoriviltä (normaalin käyttäjätunnuksen kautta) tai erillistä rsync-palvelinta (jolloin käyttäjille ei tarvitse antaa lupaa muuten kirjautua koneelle). | ||
* [[WWW-selaimet|WWW-selainpohjaiset]] tiedostonsiirtovaihtoehdot, käytössä monella "sisällönhallintajärjestelmän" avulla ylläpidettävällä sivustolla. Yhteys voi olla salattu (https) tai salaamaton (http). Tiedonsiirtoon käytetään HTML-lomakkeita ja HTML:ään sisältyvää upload-toimintoa. | * [[WWW-selaimet|WWW-selainpohjaiset]] tiedostonsiirtovaihtoehdot, käytössä monella "sisällönhallintajärjestelmän" avulla ylläpidettävällä sivustolla. Yhteys voi olla salattu (https) tai salaamaton (http). Tiedonsiirtoon käytetään HTML-lomakkeita ja HTML:ään sisältyvää upload-toimintoa. | ||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Jos WWW-sivustolle tiedostoja siirtävillä käyttäjillä on lupa kirjautua palvelimelle normaaleina käyttäjinä, SSH on luontevin vaihtoehto. Unix-maailmassa kopiointiohjelmia [[SCP|scp]] ja [[SFTP|sftp]] käytetään yleensä komentoriviltä, mutta graafisia edustaohjelmia voi halutessaan käyttää (esim. [[nautilus]], [[gftp]] tai [[filezilla]]). Windowsissa asiakasohjelmat joutuu yleensä erikseen asentamaan (esim filezilla tai WinSCP). | Jos WWW-sivustolle tiedostoja siirtävillä käyttäjillä on lupa kirjautua palvelimelle normaaleina käyttäjinä, SSH on luontevin vaihtoehto. Unix-maailmassa kopiointiohjelmia [[SCP|scp]] ja [[SFTP|sftp]] käytetään yleensä komentoriviltä, mutta graafisia edustaohjelmia voi halutessaan käyttää (esim. [[nautilus]], [[gftp]] tai [[filezilla]]). Windowsissa asiakasohjelmat joutuu yleensä erikseen asentamaan (esim filezilla tai WinSCP). | ||
Palvelinpuolella ei tarvitse tehdä mitään, kunhan käyttäjille kertoo minne tiedostot kuuluu asentaa (usein /home/käyttäjä/public_html tai /srv/www/mitälie) ja huolehtii [[tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksista]]. Jälkimmäisen osalta artikkeli [[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä|Hakemiston yhteiskäyttö]] voi olla lukemisen arvoinen. | Palvelinpuolella ei tarvitse tehdä mitään, kunhan käyttäjille kertoo minne tiedostot kuuluu asentaa (usein /home/käyttäjä/public_html tai /srv/www/mitälie) ja huolehtii [[tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksista]]. Jälkimmäisen osalta artikkeli [[Kansion yhteiskäyttö ryhmässä|Hakemiston yhteiskäyttö]] voi olla lukemisen arvoinen. Yleensä joko annetaan kaikille tiedostojen lukuoikeus ja hakemistojen suoritusoikeus ([[umask]] 022 tai [[chmod]] a+rX) tai asetetaan hakemiston [[ryhmä]]ksi palvelimen ryhmä ([[chgrp]] httpd, apache tms.) ja asetetaan hakemistolle [[Tiedoston oikeudet#Erikoisoikeudet|sgid]]-bitti (chmod g+s), jolloin hakemistoon luotavat tiedostot niin ikään saavat tämän ryhmän. Tällöin lukuoikeuksia ei tarvitse antaa kuin ryhmälle. | ||
Tarvittaessa tiedostojen oikeuksia ja omistajuuksia voi muuttaa [[cron]]-työllä, mutta tämä sattaa yllättää käyttäjän, joka jostakin syystä tarkoituksella poistaa lukuoikeuden tietyltä tiedostolta. | |||
===Erilliset palvelimet=== | ===Erilliset palvelimet=== | ||
Mikäli käyttäjille ei haluta antaa varsinaista käyttöoikeutta palvelinkoneelle, erillisen tiedostopalvelimen asentaminen | Mikäli käyttäjille ei haluta antaa varsinaista käyttöoikeutta palvelinkoneelle, voi erillisen tiedostopalvelimen asentaminen olla tarpeen. Myös tavallisen SSH-palvelimen voi säätää niin, että tietyt käyttäjät voivat käyttää sitä vain WWW-tiedostojen hallintaan ([[#ssh-chroot|alla]] selitetään erillisen tähän tarkoitukseen säädetyn palvelimen asentaminen). | ||
Perinteiset FTP-palvelimet on suunniteltu myös tätä käyttöä silmälläpitäen ja käyttäjien rajoittaminen tiettyyn hakemistoon (chroot) yms. ja mahdollisten anonyymikäyttäjien käsittely on yleensä helpoilla asetuksilla toteutettavissa. FTP:tä käytettäessä on huolehdittava siitä, että palvelin käyttää salakirjoitettua kanavaa (FTPS tms.). | Perinteiset FTP-palvelimet on suunniteltu myös tätä käyttöä silmälläpitäen ja käyttäjien rajoittaminen tiettyyn hakemistoon ([[chroot]]) yms. ja mahdollisten anonyymikäyttäjien käsittely on yleensä helpoilla asetuksilla toteutettavissa. FTP:tä käytettäessä on huolehdittava siitä, että palvelin käyttää salakirjoitettua kanavaa (FTPS tms.). | ||
==Tarkempia ohjelmakohtaisia ohjeita== | ==Tarkempia ohjelmakohtaisia ohjeita== | ||
Rivi 43: | Rivi 45: | ||
SSH sallii oletuksena sekä tiedonsiirron, että normaalin järjestelmään kirjautumisen. Jos www-palvelimelle tiedostoja siirtäviä ei tahdo järjestelmän normaaleiksi käyttäjiksi, SSH:ta on rajoitettava. "chroot jail" sulkee käyttäjät varsinaisesta järjestelmästä eristettyyn osaan tiedostojärjestelmää. | SSH sallii oletuksena sekä tiedonsiirron, että normaalin järjestelmään kirjautumisen. Jos www-palvelimelle tiedostoja siirtäviä ei tahdo järjestelmän normaaleiksi käyttäjiksi, SSH:ta on rajoitettava. "chroot jail" sulkee käyttäjät varsinaisesta järjestelmästä eristettyyn osaan tiedostojärjestelmää. | ||
FTP:ssä "chroot jail" on vakio-ominaisuus ja helposti otettavissa käyttöön, mutta ftp käyttää selväkielistä liikennettä, josta salakuuntelijan on helppo poimia salasanat (myös yhteyden kaappaaminen on mahdollista). | |||
===Proftpd=== | ===Proftpd=== | ||
Asennus ja käyttöönotto | Asennus ja käyttöönotto Red Hatissa ja joissakin muissa jakeluissa, muissa soveltaen: | ||
yum install proftpd | yum install proftpd | ||
chkconfig –level 35 proftpd on | chkconfig –level 35 proftpd on | ||
Rivi 53: | Rivi 55: | ||
setupilla ftp (portti 21) auki: | setupilla ftp (portti 21) auki: | ||
Lisää /etc/sysconfig/iptables-config tiedostoon | Lisää <tt>/etc/sysconfig/iptables-config</tt>-tiedostoon | ||
IPTABLES_MODULES="ip_conntrack_ftp ip_nat_ftp" (riville 6)<br> | IPTABLES_MODULES="ip_conntrack_ftp ip_nat_ftp" (riville 6)<br> | ||
Anna komennot: | Anna komennot: | ||
modprobe ip_nat_ftp | [[modprobe]] ip_nat_ftp | ||
modprobe ip_conntrack_ftp | modprobe ip_conntrack_ftp | ||
service iptables restart | service iptables restart | ||
Testaa | Testaa. | ||
===ssh-chroot=== | ===ssh-chroot=== | ||
SSH-vankilan takoituksena on mahdollistaa tietojen suojattu siirtäminen ja yhteyden otto palvelimeen (salasanat kulkevat kryptattuna eivätkä tekstimuodossa kuten | SSH-vankilan takoituksena on mahdollistaa tietojen suojattu siirtäminen ja yhteyden otto palvelimeen (salasanat kulkevat kryptattuna eivätkä tekstimuodossa kuten FTP:llä), kuitenkin niin ettei käyttäjä pääse pois omasta hakemistostaan eikä antamaan muita kuin siirrossa tarvittavia komentoja. Vankilan voi tehdä itse käsin (työläs ja erittäin vaativa operaatio), käyttämällä maksullista (oppilaitoksille ilmainen) SSH Communicationin (http://ssh.com/products/tectia/server/) ssh-palvelinohjelmistoa (käyttö selostettu kirjassa: http://www.itpress.fi/vanhat/doc/kirjat/linux-koulutuspaketti.html) tai esimerkiksi alla esitellyllä scponly sovelluksella. | ||
*Asenna kääntäjä (sovelluksesta ei ole valmista binaaria): | *Asenna kääntäjä (sovelluksesta ei ole valmista binaaria): | ||
Rivi 92: | Rivi 94: | ||
ssh -e none käyttäjänimi@palv.kon.ip.num "echo -n xsftp : sftp-server" | ssh -e none käyttäjänimi@palv.kon.ip.num "echo -n xsftp : sftp-server" | ||
*Nähdäksesi tarvittavat | *Nähdäksesi tarvittavat [[kirjasto]]t anna komento | ||
ldd /usr/libexec/openssh/sftp-server | ldd /usr/libexec/openssh/sftp-server | ||
Rivi 111: | Rivi 113: | ||
ln -s libdl-2.3.5.so libdl.so.2 | ln -s libdl-2.3.5.so libdl.so.2 | ||
*Tarkista | *Tarkista esimerkiksi GFTP-ohjelmalla ja komentorivillä vankilan toimivuus. | ||
[[Luokka:Palvelimet]] | [[Luokka:Palvelimet]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
[[Luokka:Opetusmateriaalit]] | [[Luokka:Opetusmateriaalit]] |