Ero sivun ”Terminaaliemulaattori” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
188 merkkiä lisätty ,  16. marraskuuta 2009
kielenhuoltoa, tarkemmat muotoilut
(pääteikkuna; w Komentorivin perusteet; päätetyypit)
(kielenhuoltoa, tarkemmat muotoilut)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Yakuake.jpg|right|200px|thumb|[[Yakuake]]-terminaaliemulaattori [[KDE]]-työpöydällä.]]
[[Kuva:Yakuake.jpg|right|200px|thumb|[[Yakuake]]-terminaaliemulaattori [[KDE]]-työpöydällä.]]
Terminaali- eli pääte-emulaattori (kuten [[Xterm]], [[Konsole]] tai [[gnome-terminal]]) on ohjelma, joka [[wikipedia:fi:Emulaattori|emuloi]] jotakin [[päätetyyppi]]ä [[komentotulkki|komentotulkin]] tai muun [[tekstitila|tekstipohjaista tilaa]] vaativan ohjelman ajamista varten. Yleensä pääte-emulaattori ajetaan [[X Window System|X]]:n ikkunassa, josta silloin usein käytetään nimitystä ''pääteikkuna''.
Terminaali- eli pääte-emulaattori (kuten [[xterm]], [[Konsole]] tai [[gnome-terminal]]) on ohjelma, joka [[komentorivi]]ltä ajettavalle ohjelmalle näkyy päätteenä, [[wikipedia:fi:Emulaattori|emuloiden]] jotakin [[päätetyyppi]]ä. Yleensä pääte-emulaattori ajetaan [[X Window System|X]]:n ikkunassa, josta silloin usein käytetään nimitystä ''pääteikkuna''. Unixien [[komentotulkki|komentotulkit]], perustyökalut ja useat editorit, sähköpostiohjelmat yms. on ensisijaisesti suunniteltu ajettaviksi päätteeltä, pääteikkunasta tai vastaavasta [[tekstitila]]a muistuttavassa ympäristössä.


Termillä [[pääte]] tarkoitetaan tietokoneeseen esimerkiksi sarjakaapelilla liitettyä "tyhmää" päätettä, jolla ei itsellään ole kykyä ajaa ohjelmia, vaan se vain toimii eräänlaisena ylimääräisenä näyttö/näppäimistö-parina. Päätteet kokivat kukoistustaan ennen mikrokokoisten PC-koneiden aikaa, jolloin tietokoneita käytettiin yleensä juuri päätteiden kautta. Vaikka PC-koneet ovatkin syrjäyttäneet perinteiset päätteet lähes kokonaan, on Unix-järjestelmissä säilynyt tuki niiden käyttämiselle. Nykyaikainen versio päätteistä on esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla toteutettu [[X-pääte]], joissa etäkoneilla voidaan ajaa myös [[X Window System|graafisia]] ohjelmia.
Termillä [[pääte]] tarkoitetaan tietokoneeseen esimerkiksi sarjakaapelilla liitettyä laitetta, jolla ei itsellään ole kykyä ajaa sovellusohjelmia, vaan se vain toimii eräänlaisena ylimääräisenä näyttö/näppäimistö-parina. Päätteet kokivat kukoistustaan ennen mikrokokoisten PC-koneiden aikaa, jolloin tietokoneita käytettiin yleensä juuri päätteiden kautta. Vaikka PC-koneet ovatkin syrjäyttäneet perinteiset päätteet lähes kokonaan, on Unix-järjestelmissä säilynyt tuki niiden käyttämiselle. Nykyaikainen versio päätteistä on esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla toteutettu [[X-pääte]], joissa etäkoneilla voidaan ajaa myös [[X Window System|graafisia]] ohjelmia.


Termeihin terminaaliemulaattori ja pääte liittyvät läheisesti käsitteet [[konsoli]] ja [[virtuaalikonsoli]]. Konsolilla tarkoitetaan tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmää (yleensä näyttö ja näppäimistö), johon järjestelmän ilmoitukset ensisijaisesti lähetetään. Konsoliksi voidaan paikallisten näyttö- ja syöttölaitteiden lisäksi määritellä myös pääte, jolloin esimerkiksi järjestelmän käynnistysilmoitukset näkyvät päätteen näytöllä. Käsitteellä virtuaalikonsoli tarkoitetaan Unix-järjestelmien tapaa jakaa fyysinen konsoli useiksi virtuaalisiksi konsoleiksi, joissa jokaisessa voidaan ajaa omia ohjelmiaan. Tämä on huomattava etu suhteessa esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, jotka eivät tue kuin yhtä konsolia/työtilaa.
Termeihin terminaaliemulaattori ja pääte liittyvät läheisesti käsitteet [[konsoli]] ja [[virtuaalikonsoli]]. Konsolilla tarkoitetaan tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmää (yleensä näyttö ja näppäimistö), johon järjestelmän ilmoitukset ensisijaisesti lähetetään. Konsoliksi voidaan paikallisten näyttö- ja syöttölaitteiden lisäksi määritellä myös pääte, jolloin esimerkiksi järjestelmän käynnistysilmoitukset näkyvät päätteen näytöllä. Käsitteellä virtuaalikonsoli tarkoitetaan Unix-järjestelmien tapaa jakaa fyysinen konsoli useiksi virtuaalisiksi konsoleiksi, joissa jokaisessa voidaan ajaa omia ohjelmiaan. Tämä on huomattava etu suhteessa esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, jotka eivät tue kuin yhtä konsolia/työtilaa.


Vaikka pääte-emulaattori periaatteessa emuloikin jotakin päätettä, [[päätetyyppi|päätteen tarkka malli]] ei useinkaan ole keskeistä. Oleellista on että päätteen tarpeeksi hyvä kuvaus löytyy [[terminfo|päätetietokannasta]] ja että emulaattori tämän kuvauksen perusteella tukee keskeisiä toimintoja. Useimmat emulaattorit tukevat päätetyyppejä vt52, vt100, vt102, vt220 ja ansi (jotka keskeisiltä ominaisuuksiltaan muistuttavat toisiaan). Huono kuvauksen ja emuloinnin yhteensopivuus aiheuttaa joissakin tilanteissa "roskan" jäämistä kuvaruudulle. Tämän saa pois painomalla CTRL-L.
Vaikka pääte-emulaattori periaatteessa emuloikin jotakin päätettä, [[päätetyyppi|päätteen tarkka malli]] ei useinkaan ole keskeistä. Oleellista on että päätteen tarpeeksi hyvä kuvaus löytyy [[terminfo|päätetietokannasta]] ja että emulaattori tämän kuvauksen perusteella tukee keskeisiä toimintoja. Useimmat emulaattorit tukevat päätetyyppejä vt52, vt100, vt102, vt220 ja ansi (jotka keskeisiltä ominaisuuksiltaan muistuttavat toisiaan). Huono kuvauksen ja emuloinnin yhteensopivuus aiheuttaa joissakin tilanteissa "roskan" jäämistä kuvaruudulle. Tämän saa pois painamalla CTRL-L.


Jotkut pääteemulaattorit emuloivat mahdollisimman tarkkaan tiettyä päätettä, jotta sen kanssa toimivaksi kirjoitettu ohjelma toimisi kuten päätteen kanssa. Esimerkkejä tästä on xtermin tektronix-tila ja IBM 3270 -emulaattorit.
Jotkut pääteemulaattorit emuloivat mahdollisimman tarkkaan tiettyä päätettä, jotta sen kanssa toimivaksi kirjoitettu ohjelma toimisi kuten päätteen kanssa. Esimerkkejä tästä on xtermin tektronix-tila ja IBM 3270 -emulaattorit.
785

muokkausta

Navigointivalikko