Ero sivun ”Tekstieditori” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(kuvitusta)
p (Gnome -> GNOME)
Rivi 8: Rivi 8:
Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa sähköpostia, [[Man|man-sivuja]], C-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää postscriptiä.
Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa sähköpostia, [[Man|man-sivuja]], C-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää postscriptiä.


Linuxiin on tarjolla useita [[:Luokka:Tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Manittakoot tässä [[Gnome|Gnomen]] [[Gedit]], [[KDE|KDE:n]] [[KWrite]], yksinkertainen [[Nano]] sekä perinteiset [[Vi]]  ja [[Emacs]].
Linuxiin on tarjolla useita [[:Luokka:Tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Manittakoot tässä [[GNOME|GNOMEn]] [[Gedit]], [[KDE|KDE:n]] [[KWrite]], yksinkertainen [[Nano]] sekä perinteiset [[Vi]]  ja [[Emacs]].




[[Luokka:Tekstieditorit]]
[[Luokka:Tekstieditorit]]

Versio 5. lokakuuta 2007 kello 12.50

KDE-ympäristössä suosittu Kate-editori
Vimin graafinen käyttöliittymä, GVim

Tekstieditori on tekstin (tai tekstimuotoisen tiedoston) muokkaamiseen tarkoitettu ohjelma. Editoria on syytä käyttää, kun käsiteltävä teksti on määrämuotoista (asetustiedostot, ohjelmakoodi yms.), eikä sitä saa sekoittaa eri tekstinkäsittelyohjelmien omilla ohjainmerkeillä. Sitä käytetään myös muuten, kun halutaan kirjoittaa pelkkää tekstiä (sähköposti, nyyssit) tai halutaan käyttää jotakin tekstipohjaista ladontajärjestelmää (groff, LaTeX).

Mikään ei estä lisäämästä tekstiin minkä tahansa tiedostomuodon vaatimia ohjainkoodeja editorista käsin. Isommat tekstieditorit ymmärtävät monia erilaisia tiedostomuotoja ja osaavat auttaa niiden käsittelyssä, esimerkiksi niin, että LaTexin tai HTML:n ohjauskoodit tai sähköpostin lainaukset näytetään eri väreillä, ohjelmointikielten sisennykset hoidetaan automaattisesti ja varsinainen teksti voidaan oikolukea ilman valituksia tiedostomuotoon kuuluvista elementeistä.

Samalla editorilla on siis helppo kirjoittaa sähköpostia, man-sivuja, C-koodia, tieteellisiä artikkeleitä tai mistä kulloinkin on kyse. Ennen tulostusta teksti käsitellään eri ohjelmalla, joka osaa tehdä juuri kyseisestä tiedostomuodosta tulostusjärjestelmän ymmärtämää postscriptiä.

Linuxiin on tarjolla useita tekstieditoreita. Manittakoot tässä GNOMEn Gedit, KDE:n KWrite, yksinkertainen Nano sekä perinteiset Vi ja Emacs.