Ero sivun ”Sarjaterminaali” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Luokka:Ohjeet
LP (keskustelu | muokkaukset) (sarjaterminaali eli pääte: suomennosta, muuta pientä) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (Luokka:Ohjeet) |
||
| (5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Sarjaterminaali''' eli | '''Sarjaterminaali''' eli sarja[[pääte]] on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X Window System|X]]:n tai [[kernel|ytimen]] kanssa. | ||
Tässä artikkelissa käsitellään tekstipäätteitä. On myös graafisia sarjapäätteitä, kuten [[wikipedia:Tektronix 4014|Tektronix 4014]] ja sen seuraajat, sekä [[X-pääte|X-päätteitä]], joilla voi ajaa tavallisia graafisia istuntoja. | |||
==Johdanto== | ==Johdanto== | ||
===Mikä on pääte?=== | ===Mikä on pääte?=== | ||
Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[ | Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[modeemi]]en välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla. | ||
===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?=== | ===Mitä hyötyä päätteestä voisi nykyään olla?=== | ||
Jos koneen konsoli lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]). | |||
Jos koneen [[konsoli]] lakkaa jostain syystä vastaamasta, esimerkiksi X (graafinen ympäristö) tai koko näytöllä pyörinyt peli kaatuu, näppäimistö ei enää reagoi tai näyttö on täynnä sotkua, pääte antaa mahdollisuuden mennä toista kautta koneelle korjaamaan tilanne. Tämän voisi tehdä myös verkon kautta mikäli käytössä on toinen kone ja verkon kautta kirjautuminen on mahdollista (kts. [[ssh]]). | |||
Tilanne on toinen, jos itse [[kernel|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon. | Tilanne on toinen, jos itse [[kernel|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin kertoo jotakin tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käytössä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Ydin tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, eli päätteelle, jos tämä tuki on aktivoitu (nämä ilmoitukset yleensä toimivat viimeiseen saakka). Jos päätteenä onkin tavallinen PC, voi näkymän tallentaa suoraan tiedostoon. | ||
Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM|ROM]]-monitorista'') lähtien. | Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM|ROM]]-[[wikipedia:boot monitor|monitorista]]'') lähtien. | ||
Päättellä voi toki ajaa [[komentorivi]]- ja tekstipohjaisia ohjelmia, joten se toimii varakoneena myös esimerkiksi tavallisiin ylläpitotehtäviin (jollei niihin käytä graafisia työkaluja), sähköpostin lukemiseen, [[tekstieditori|tekstieditoreiden]] käyttöön jne. | |||
==Päätteen asentaminen== | ==Päätteen asentaminen== | ||
===Ensimmäinen yhteys=== | ===Ensimmäinen yhteys=== | ||
| Rivi 57: | Rivi 62: | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
*[[Pääte]] | |||
*[[Terminaaliemulaattori]] | *[[Terminaaliemulaattori]] | ||
*[[Konsoli]] | *[[Konsoli]] | ||
| Rivi 62: | Rivi 68: | ||
[[Luokka:Järjestelmä]] | [[Luokka:Järjestelmä]] | ||
[[Luokka:Etäkäyttö]] | |||
[[Luokka:Laitteisto]] | |||
[[Luokka:Ohjeet]] | |||