Muokataan sivua Sarjaterminaali

'''Sarjaterminaali''' eli sarja[[pääte]] on melko unohdettu laite PC-maailmassa, mutta siitä voi olla hyötyä erikoisemmissa tilanteissa, kuten selvittäessä ongelmia [[X Window System|X]]:n tai [[kernel|ytimen]] kanssa.

 

Tässä artikkelissa käsitellään tekstipäätteitä. On myös graafisia sarjapäätteitä, kuten [[wikipedia:Tektronix 4014|Tektronix 4014]] ja sen seuraajat, sekä [[X-pääte|X-päätteitä]], joilla voi ajaa tavallisia graafisia istuntoja.

===Mikä on pääte?===

Pääte on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen yleensä sarjaliitännällä (mahdollisesti [[modeemi]]en välityksellä). Nykyään tutumpi käsite lienee pääte- eli [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Pääte toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia (niissä ei välttämättä ole edes prosessoria). Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida päätettä sopivalla ohjelmistolla, myös esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla.

 

 

Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä päätteelle, myös [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat päätettä jo käynnistyksen alusta ("BIOSista", ''[[wikipedia:fi:ROM|ROM]]-[[wikipedia:boot monitor|monitorista]]'') lähtien.

 

 

==Päätteen asentaminen==

Oletetaan, että päätteen virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää.  

Päätteenä toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix (tai Linux ja [[minicom]]). Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu.

Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä ([[getty]]jä on monia) hoitamaan kirjautumiskehote päätteelle. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/[[issue-tiedosto|issue]].serial</tt> ja kirjoitetaan siihen:  

*<tt>ansi</tt>  Sarjaporttiin kytketyn päätteen [[terminaalityyppi|tyyppi]] (katso [[terminfo]]). ansi tarkoittaa, että pääte käyttää ANSI-komentoja.

Seuraavaksi päätekoneessa käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin.  

Jos päätteen ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää.  

Edellä kuvatulla tavalla päätteen kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös [[virtuaalikonsoli]]in kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/[[inittab]]</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä [[asetustiedosto]]ja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin:

Nyt init pitää huolen siitä, että sarjaportissa pyörii aina agetty tai joku muu prosessi, jos sieltä on kirjauduttu sisään. Jos päätteeltä haluaa kirjautua sisään pääkäyttäjänä (root), pitää kyseinen sarjaportti lisätä <tt>/etc/securetty</tt>-tiedostoon.  

Ytimen viestit eivät vielä tule päätteelle. Jotta näin tapahtuisi, ytimeen pitää olla käännettynä "serial console" tai "console on serial port" -tuki. Lisäksi sille pitää antaa seuraavat parametrit käynnistyksen yhteydessä (kts. [[Grub]]):

Niillä kerrotaan ytimelle, että sarjaportissa <tt>ttyS0</tt> on pääte, ja sen pitää käyttää nopeutta 9600 bps, parity none -asetusta ja 8 databittiä. Lisäksi on olemassa toinenkin konsoli, <tt>tty0</tt>, joka sattuu olemaan ensimmäinen virtuaalikonsoli. Ytimen viestit tulevat siis sekä virtuaalikonsoliin että päätteelle. <!-- muistaakseni jokin ohjelma ei tulostanut kuin toiseen, init? -->

Vuonohjaus tarkoittaa toimintaa tilanteessa, jossa lähettäjä lähettää dataa nopeammin kuin vastaanottaja ehtii käsitellä. Ilman vuonohjausta dataa hukkuisi. Vuonohjaus voidaan tehdä ohjelmallisesti, jolloin datavirran seassa liikkuu XOFF- ja XON-komentomerkkejä, joilla vastaanottaja pyytää lähettäjää odottamaan ja jatkamaan lähetystä (nämä vastaavat merkkejä CTRL-S ja CTRL-Q, miksi edellistä painamalla näyttö hyytyy, myös joissakin muissa tilanteissa tai ohjelmissa).