Ero sivun ”SSH-turvatoimet” versioiden välillä

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Pääkäyttäjänä kirjautumisen estäminen: lisätty systemctl restart ssh ohje)
 
Rivi 19: Rivi 19:
  
 
Jotta muutokset tulevat voimaan, on ssh-palvelin käynnistettävä uudelleen:
 
Jotta muutokset tulevat voimaan, on ssh-palvelin käynnistettävä uudelleen:
 +
systemctl restart ssh
 +
tai vanhalla init-järjestelmällä:
 
  /etc/init.d/ssh restart
 
  /etc/init.d/ssh restart
  

Nykyinen versio 12. lokakuuta 2019 kello 14.34

Tässä artikkelissa listataan erilaisia keinoja joilla luvattomia SSH-kirjautumisia voidaan välttää ja riskejä rajata.

Salasanalla kirjautumisen estäminen[muokkaa]

Salasanojen sijasta avainparikirjautumisen käyttäminen estää salasanan arvaamiseen tai kokeilemiseen perustuvat hyökkäykset kokonaan. Tämä on mahdollista toteuttaa lisäämällä SSH-palvelimen asetuksiin rivi:

PasswordAuthentication no

Jos päätät toteuttaa tämän toimenpiteen, kaikki salasanoihin liittyvät tällä sivulla mainitut toimenpiteet käyvät tarpeettomiksi.

Hyvät salasanat[muokkaa]

Salasana jää herkästi järjestelmän heikoimmaksi lenkiksi. Käytä esimerkiksi apg:tä salasanan generoimiseen. Pitkään on suositeltu että salasanoja ei laitettaisi lapulle, mutta mikäli taipumuksenasi on tämän sijaan käyttää samaa salasanaa joka paikassa, muistilapun laatiminen lienee sittenkin parempi vaihtoehto. Mikäli käytät jonkun koneen tiettyä SSH-tiliä vain yhdeltä koneelta, avainparilla tunnistautuminen ja salasanan lukitseminen (passwd -l) saattaisi olla hyvä ratkaisu.

Pääkäyttäjänä kirjautumisen estäminen[muokkaa]

Pääkäyttäjänä (root) kirjautumisen salliminen ssh-palvelimessa on hyvin riskialtista, sillä on olemassa monia haittaohjelmia, jotka yrittävät kirjautua ssh-palvelimelle kokeilemalla (ns. bruteforce) eri käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Jos pääkäyttäjänä voi kirjautua, tällaisen ohjelman ei enää tarvitse muuta kuin kokeilemalla selvittää pääkäyttäjän salasana, jonka jälkeen pääsy koneeseen avautuu.

Pääkäyttäjän kirjautuminen voidaan estää muokkaamalla tiedostoa /etc/ssh/sshd_config. Tiedostossa pitäisi olla rivi

PermitRootLogin no

jos pääkäyttäjän kirjautumista ei sallita. Jos tiedostossa lukee PermitRootLogin yes, vaihda se yllä olevaan muotoon.

Jotta muutokset tulevat voimaan, on ssh-palvelin käynnistettävä uudelleen:

systemctl restart ssh

tai vanhalla init-järjestelmällä:

/etc/init.d/ssh restart

Yhteyden salliminen vain tietyiltä koneilta[muokkaa]

Mikäli SSH:ta käytetään vain tietyiltä koneilta tai tietyistä verkoista (työpaikka tms.) nämä koneet tai verkot kannattaa määritellä ja yhteydenotot muilta koneilta estää. Myös yhteydet muilta koneilta voi usein ottaa sallitun koneen kautta, jolloin kotikone on saavutettavissa maailmalta tästä turvatoimesta huolimatta.

Eston voi toteuttaa palomuurilla tai Tcpwrappersin kautta. Jälkimmäinen tapahtuu esimerkiksi niin, että varmistaa että tiedostossa /etc/hosts.deny on rivi

ALL:ALL

ja tiedostossa /etc/hosts.allow vastaavasti (sisäverkko ja työpaikka)

sshd sshd1 sshd2: 192.168.0. .firma.example.org

Varmista, ettei tässä tiedostossa ole ALL-riviä.

Yhteyden salliminen vain tietyiltä käyttäjiltä[muokkaa]

Usein koneella on käyttäjiä, jotka käyttävät konetta vain paikallisesti. Jotta näiden mahdollisesti huonoja salasanoja ei voisi murtaa SSH:n kautta, kannattaa määrätä sallitut SSH-käyttäjät tiedostossa /etc/ssh/sshd_config. Tähän käy avainsana AllowUsers, Allowgroups, DenyUsers tai DenyGroup

AllowUsers joku jokutoinen

Epäaktiivisten yhteyksien katkaisu[muokkaa]

Käyttäjän unohtaessa istunnon auki esimerkiksi vieraalle koneelle, syntyy tietoturvariski. Epäaktiiviset yhteydet voi automaattisesti katkaista tietyn ajan kuluttua lisäämällä /etc/ssh/sshd_config-asetustiedostoon rivit:

ClientAliveInterval 600
ClientAliveCountMax 3

ClientAliveInterval määrittää ajan sekunteina, jonka käyttäjän tulee olla epäaktiivinen (600 sekuntia = 10 minuuttia). ClientAliveCountMax määrittää SSH-palvelimen lähettämät checkalive-kyselyt, joilla se kysyy asiakkaalta onko tämä vielä elossa.

Portin vaihto[muokkaa]

SSH kuuntelee vakiona porttia 22, mutta sen voi laittaa johonkin muuhunkin porttiin ja torjua näin joitakin hyökkäyksiä. Laitat vain tiedostoon /etc/ssh/sshd_config seuraavasti:

#Port 22   #Entinen portti kommentoituna
Port 54433 #Uusi portti

SSH-2 -protokollan käyttö[muokkaa]

SSH-1 -protokollasta on löytynyt haavoittuvuuksia ja sen käyttöä tulisi välttää. Jotta SSH-2 olisi käytössä, /etc/ssh/sshd_config-asetustiedostossa tulee olla rivi:

Protocol 2

Kertakäyttösalasanageneraattorin käyttö[muokkaa]

Google Authenticator ja vastaavat kertakäyttösalasanageneraattorit mahdollistavat salasanakirjautumisen tekemisen huomattavasti turvallisemmaksi. Käytännössä siinä käytetään älypuhelinsovellusta, joka tuottaa kertakäyttöisiä salasanoja.

Fail2ban[muokkaa]

Lue myös pääartikkeli Fail2ban

Fail2ban-skripti seuraa kirjautumisyrityksiä, ja estää yhteydet määritellyksi ajaksi (esim. 15 minuuttia) IP-osoitteista, joista epäonnistuneita yrityksiä tulee liikaa. Tämä torjuu varsin tehokkaasti mm. automatisoituja sanakirjahyökkäyksiä, jos ne tulevat yhdeltä koneelta. botnet-hyökkäyksen hajautetun luonteen vuoksi sellaista vastaan fail2banista ei ole apua, eikä muita turvatoimia ole syytä vähätellä, vaikka fail2ban olisikin käytössä.