Ero sivun ”Portaali:Musiikinteko Linuxilla” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Sivu on työn alla: Annettu myös Lahtikselle krediittiä hyvästä työstä :))
(videolinkki)
Rivi 73: Rivi 73:
Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin.
Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin.
* Linuxaudio-wiki: http://wiki.linuxaudio.org
* Linuxaudio-wiki: http://wiki.linuxaudio.org
* Videoita aloittelijalle aiheista kuten Ardour ja Hydrogen (rumpukone): www.youtube.com /user/LinuxMusic1/videos





Versio 6. marraskuuta 2019 kello 22.28

Mixxx -dj-ohjelma

Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat säveltää, sovittaa, nauhoittaa, miksata, sekvensoida tai nuotintaa musiikkia Linux-ympäristössä. Monesti musiikintekoon liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin musiikkiohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!


Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta?

Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja OS X:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.

Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliammattilais- ja ammattilaistason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna.

Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä musiikinteko-ohjelmia ei ole kovin paljoa, ja on sellaisiakin asioita, joita Linuxilla ei yksinkertaisesti kykene tekemään. Tilanne kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä musiikkityyliä tai työtapaa halutaan käyttää. Lisäksi muutamat Linuxille tehdyt maksulliset suljetun lähdekoodin ohjelmat tarjoavat laadukkaita musiikintekoympäristöjä.

Äänikortin valinta

Äänikortiksi voi valita USB- Firewire- tai PCI-äänikortin. Hyvä listaus toimivista laitteista löytyy Linuxaudio-wikistä. USB- ja PCI-äänikorttien ajurit tarjoaa Linux-ytimen äänijärjestelmä Alsa, ja sen kotisivuilta löytyykin hyvä listaus toimivista korteista. Firewire-äänikorttien ajurit ja -tuki on oma projektinsa nimeltä Ffado.

Midi-laitteiden valinta

Midi-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI -interfacet, kuten M-Audion USB Uno toimivat yleensä ongelmitta. Kaikki midi-laitteet käyttävät ALSA-ajureita lukuunottamatta Firewire-äänikorteissa olevia midi-liitäntöjä. Midi-laitteita on helppo kytkeä toisiinsa Jack Controlin avulla.

Distribuution valinta

MuseScore -nuotinnusohjelma

Ubuntu ja Fedora ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.

Toivon mukaan lähivuosina tilanne korjaantuu, mutta tätä kirjoitettaessa (Syyskuussa 2012) on edelleen suositeltavinta käyttää jotain musiikintekoon erikseen suunnattua järjestelmää. Tällaisissa järjestelmissä asetukset on valmiiksi säädetty siten, että äänikortin kytkeminen ja konfigurointi on helppoa.

Seikkailunhaluiset voivat myös koettaa rakentaa oman musiikintuotantojärjestelmänsä esimerkiksi Arch Linuxin päälle. Tämä vaihtoehto on saavuttanut viime vuosina jonkin verran suosiota, ja tarjoaa parhaimmillaan vakaan ja tehokkaan työskentely-ympäristön.

Mikä on Jack?

Jack on järjestelmä, johon jokainen Linuxilla musiikkia tekevä törmää. Se on hienostunut ja tehokas järjestelmä, joka hallitsee äänikorttia, ja kytkee laitteiston ja ohjelmat toisiinsa. Jackin avulla voi kytkeä ohjelmia toisiinsa täysin vapaasti, eikä se tee eroa esimerkiksi rautasyntetisaattorin ja softasyntetisaattorin välillä. Sekä audio- että midikytkennät onnistuvat.

Jack on taustaprosessi, joka käynnistetään erillisellä asetusohjelmalla nimeltä QJackCtl tai tuttavallisemmin Jack Control. Saman ohjelman kautta myös säädetään Jackin asetuksia.

Modulaarinen työympäristö

Jackista johtuen monet musiikintekoprosessit Linuxissa tehdään useammalla kuin yhdellä ohjelmalla. Ei ole tavatonta, että midisekvensseriin kytketään standalone-softasyntikka ja sampleri tai rumpukone, jotka ehkä vielä ajetaan virtuaalisen efektiräkin lävitse. Tästä syystä projektien tallentaminen ei aina ole mutkatonta: jokaisen ohjelman tila täytyy tallentaa erikseen, kuten myös ohjelmien väliset Jack-kytkennät.

Jack Controlin Patchbayn kaltaiset työkalut ovat yksinkertaisin ratkaisu ohjelmien välisten kytkentöjen tallentamiseen, mutta myös varsinaisia sessionhallintatyökaluja on kehitelty. Nämä ohjelmat osaavat käynnistää joukon ohjelmia, ladata niihin oikeat projektitiedostot ja patchit ja kytkeä ne toisiinsa Jackin kautta. Kenttä on toistaiseksi vielä aika elävä, eikä yksittäistä standardia ole muodostunut.

Plugineja

Kaikki eivät välitä modulaarisuudesta, ja siksi Linuxillekin on saatavilla koko ajan lisääntyvä määrä plugineja, joiden avulla kaiken voi tehdä yhdessä ohjelmassa. Ilmaispuoli kehittyy koko ajan, mutta etenkin kaupalliset ohjelmistot tarjoavat tämän vaihtoehdon.

Kaupalliset ohjelmistot

Vaikka suurin osa kaupallisista musiikinteko-ohjelmista tehdäänkin Windowsille ja Os X:lle, löytyy Linuxillekin muutamia harkitsemisen arvoisia ohjelmistoja.

Miten pääsen alkuun?

Koska Linuxissa filosofia musiikintekoon on erilainen, tarvitaan erillisiä artikkeleita siitä, miten mikäkin homma Linuxilla hoituu.

Muuta hyödyllistä

Sivu on työn alla

Tätä sivua pyritään laajentamaan ajan kanssa. Tällä hetkellä työtä tekevät lähinnä heikkiket ja Lahtis, joten apu on tarpeen. Laajin listaus Linuxin päällä toimivista ohjelmista sekä hyödyllisistä linkeistä on tällä hetkellä Musiikinteko:Lista musiikinteko-ohjelmista-sivulla. Kaikkien musiikkiaiheisten artikkelien lopussa näkyvä Musiikintekoon liittyvät artikkelit on oivallinen listaus, jonka avulla pääset kätevästi tutustumaan wikin tarjoamaan tietoon.

Lisätietoa englanniksi

Täällä suomenkielisessä Linux-wikissä on mahdollista tarjota vain alkeet ja suppea yleiskuva musiikintekemisestä. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat väistämättä englanniksi. Niitä kootaan Linuxaudio-wikiin.

  • Linuxaudio-wiki: http://wiki.linuxaudio.org
  • Videoita aloittelijalle aiheista kuten Ardour ja Hydrogen (rumpukone): www.youtube.com /user/LinuxMusic1/videos


v  k  m
Musiikintekoon liittyvät artikkelit
 Yleiset  Johdanto musiikintekoon Linuxilla | Jakelut | Jack
 Sekvensserit, DAW:it, nuotinnus, sävellys  Ardour | Qtractor | Rosegarden | Nuotinnus- ja sävellysohjelmat | Trakkerit | Kaupalliset ohjelmistot
 Syntetisaattorit, samplerit, rumpukoneet  ZynAddSubFX | SetBFree | Hydrogen | LinuxSampler
 Plugin-formaatit  LADSPA | DSSI | LV2 | Linux VST | Windows VST
  Pluginit Taajuusanalysaattorityökalut Laaja lista musiikinteko-ohjelmista