Ero sivun ”Pistoke” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(alkusektio kokonaan uusiksi ja puppua korjattu)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Pistoke''' (engl. '''''socket''''') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava ohjelmointirajapinta. Teknisemmin ilmaistuna pistoke on käyttöjärjestelmän tarjoama [[wikipedia:fi:Abstrakti tietotyyppi|abstraktio]]. Jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä vastaa yksi pistoke käyttöjärjestelmän muistissa. Yhteydet ovat yleensä esim. [[TCP]]- tai [[UDP]]-yhteyksiä [[IP]]:n tai [[IPv6]]:n yli.
'''Pistoke''' (engl. '''''socket''''') on [[UNIX]]-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan [[prosessi]]n välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata <tt>[[netstat]]</tt>-komennolla.


Pistokkeeseen kulkeva verkkoliikenne ohjataan pistokkeen avanneelle [[prosessi]]lle yleensä porttinumeron perusteella ('''UNIX domain socketin''' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen protokollaksi voidaan määritellä myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[UNIX domain socket]], jolloin se on yksi muoto paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista (engl. '''''I'''nter '''P'''rocess '''C'''ommunication'') eli [[IPC]]:stä.
Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (''UNIX domain socketin'' tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi [[IPX]] tai myös [[UNIX domain socket]], jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista (engl. '''''I'''nter '''P'''rocess '''C'''ommunication'') eli [[IPC]]:stä.


Pistoke voi olla monessa eri tilassa: se voi olla täysin ''käyttämötön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protkolla, se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita kun muut koneet ottavat yheyttä tämän porttiin, tai se voi olla ''yhdistetty pistoke'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, ja jonka kautta voi oikeasti kulkea tietoa.
Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin ''käyttämötön pistoke'', jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protkolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia ''kuunteleva pistoke'', joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain ''yhdistetyn pistokkeen'', jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.
 
Pistokkeet ovat yhteensopivia C:n standardisyöttö- ja tulostuskirjaston kanssa, [[stdio]].


==Historiaa==
==Historiaa==
Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] UNIX-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna '''1983'''. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin kopoitiin tämä toteutus, ja tämän vuoksi verkko-ohjelmien ohjelmointi Windows-järjestelmissä ei eroa merkittävästi UNIX-järjestelmien käytännöistä. Myöhemmin Windowsille on kirjoitettu oma versio pistokerajapinnasta.
Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli [[BSD]] UNIX-järjestelmille, ja julkaistu [[BSD-lisenssi]]n alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna '''1983'''. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä '''Berkeley Sockets'''. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin kopoitiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.


Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.
Nykyisin [[POSIX]] määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.


==Valvonta==
==Esimerkki==
Käytössä olevia pistokkeita (s.o. avoinna olevia yhteyksiä) voi tarkastella [[netstat]] komennolla kaikissa UNIXeissa ja Linuxissa.
Pistokkeet saa [[C]]-kielessä käyttöön seuraavasti missä tahansa POSIX-yhteensopivassa järjestelmässä:
 
==Esimerkki pistokkeesta Linuxissa==
Pistokkeet saa [[C]]-kielessä käyttöön seuraavasti:
<source lang="c">
<source lang="c">
#include <sys/types.h>
#include <sys/types.h>
Rivi 35: Rivi 30:
Luo [[IPv6]]-protokollaa käyttävän TCP-pistokkeen.
Luo [[IPv6]]-protokollaa käyttävän TCP-pistokkeen.


Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin seuraavasti:
Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin kutsulla:
<source lang="c">
<source lang="c">
int bind(int sockfd, const struct sockaddr *my_addr, socklen_t addrlen);
int bind(int sockfd, const struct sockaddr *my_addr, socklen_t addrlen);
</source>
</source>


ja sitten pistoke merkitään halukkaaksi vastaanottamaan paketteja:
ja sitten pistoke merkitään halukkaaksi vastaanottamaan paketteja kutsulla:
<source lang="c">
<source lang="c">
int listen(int sockfd, int backlog);
int listen(int sockfd, int backlog);
Rivi 47: Rivi 42:
Pistokkeesta tulee ''kuunteleva pistoke''.
Pistokkeesta tulee ''kuunteleva pistoke''.


Tämän jälkeen yhteyksiä voi ottaa vastaan yksitellen <tt>accept()</tt> kutsulla:
Tämän jälkeen yhteyksiä voi ottaa vastaan yksitellen <tt>accept()</tt>-kutsulla:
<source lang="c">
<source lang="c">
int accept(int sockfd, struct sockaddr *addr, socklen_t *addrlen);
int accept(int sockfd, struct sockaddr *addr, socklen_t *addrlen);
</source>
</source>


<tt>accept</tt>in palauttama <tt>int</tt>-arvo on samalla mudostetun yhteyden <tt>socketfd</tt>-arvo, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tavallisen tiedoston tapaan <tt>fread()</tt> ja <tt>fwrite()</tt> -kutsuilla.
<tt>accept</tt>in palauttama <tt>int</tt>-arvo on samalla mudostetun yhteyden <tt>socketfd</tt>-arvo, jota voi lukea <tt>recv()</tt>-kutsulla ja johon voi kirjoittaa <tt>send()</tt>-kutsulla. Komentojen käyttö on samanlaista kuin tiedostojen luku ja kirjoitus <tt>read()</tt> ja <tt>write()</tt>-kutsuilla.


Lisätietoja on [[man-sivu]]lla socket(2).
Lisätietoja on [[man-sivu]]lla socket(2).

Versio 13. helmikuuta 2009 kello 00.53

Pistoke (engl. socket) on UNIX-järjestelmissä keskeinen tietoliikenneyhteyttä kuvaava käyttöjärjestelmän tarjoama kaksisuuntainen ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa kahden mahdollisesti eri isäntäkoneella olevan prosessin välisen kommunikoinnin. Prosessille pistoke näkyy abstraktiona, jota voi lukea ja johon voi kirjoittaa tiedoston tapaan. Käyttäjän näkökulmasta jokaista UNIX-järjestelmässä kulkevaa tietoliikenneyhteyttä ja jokaista palvelinsovellusta vastaa yksi pistoke. Käytössä olevat pistokkeet voi listata netstat-komennolla.

Käyttöjärjestelmä ohjaa pistokkeeseen kuuluvan verkkoliikenteen pistokkeen omistavalle prosessille. Tunnistus tapahtuu porttinumeron perusteella (UNIX domain socketin tapauksessa tiedostonimen perusteella). Pistokkeen ei tarvitse välttämättä kuljettaa TCP/IP-liikennettä, vaan sen alemman tason protokollaksi voidaan valita myös esimerkiksi IPX tai myös UNIX domain socket, jolloin ei ole kyse verkkoliikenteestä, vaan paikallisella koneella tapahtuvasta prosessienvälisestä kommunikoinnista (engl. Inter Process Communication) eli IPC:stä.

Pistokkeella on useita mahdollisia tiloja, ja kaikkia pistokkeita ei voi välttämättä lukea. Pistoke voi olla täysin käyttämötön pistoke, jolla ei ole muita ominaisuuksia kuin valittu protkolla, tai se voi olla jotakin tiettyä porttia kuunteleva pistoke, joka "synnyttää" uusia pistokkeita tarvittaessa kun muut prosessit ottavat yheyttä tämän porttiin. Vain yhdistetyn pistokkeen, jolla on jo tiedossa kummatkin yhteyden ääripäät, kautta voi oikeasti kulkea dataa.

Historiaa

Pistokkeisiin perustuva kommunikointirajapinta on alunperin kehitetty Berkeley Source Distribution eli BSD UNIX-järjestelmille, ja julkaistu BSD-lisenssin alaisuudessa 4.2BSD:ssa vuonna 1983. Tämän takia toteutus tunnetaan yleisesti nimellä Berkeley Sockets. Myöhemmin mm. Microsoftin Windows järjeslmiin kopoitiin tämän rajapinnan kanssa jossain määrin yhteensopiva toteutus.

Nykyisin POSIX määrittelee kaikille UNIX-järjestelmille yhteisen pistokerajapinnan, joka ei merkittävästi eroa alkuperäisestä Berkeley Sockets -toteutuksesta.

Esimerkki

Pistokkeet saa C-kielessä käyttöön seuraavasti missä tahansa POSIX-yhteensopivassa järjestelmässä:

#include <sys/types.h>
#include <sys/socket.h>

Uusi käyttämätön pistoke luodaan:

int socket(int domain, int type, int protocol);

Esim. palvelinpistokkeesta

#include <netinet/in.h>
int pistoke = socket(PF_INET6, SOCK_STREAM, 0)

Luo IPv6-protokollaa käyttävän TCP-pistokkeen.

Pistoke sidotaan (engl. bind) isäntäkoneen johonkin porttiin kutsulla:

int bind(int sockfd, const struct sockaddr *my_addr, socklen_t addrlen);

ja sitten pistoke merkitään halukkaaksi vastaanottamaan paketteja kutsulla:

int listen(int sockfd, int backlog);

Pistokkeesta tulee kuunteleva pistoke.

Tämän jälkeen yhteyksiä voi ottaa vastaan yksitellen accept()-kutsulla:

int accept(int sockfd, struct sockaddr *addr, socklen_t *addrlen);

acceptin palauttama int-arvo on samalla mudostetun yhteyden socketfd-arvo, jota voi lukea recv()-kutsulla ja johon voi kirjoittaa send()-kutsulla. Komentojen käyttö on samanlaista kuin tiedostojen luku ja kirjoitus read() ja write()-kutsuilla.

Lisätietoja on man-sivulla socket(2).

Katso myös