Ero sivun ”Pilvipalvelut” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
p (→Testituloksia) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tässä artikkelissa tutustumme suljetun lähdekoodin ilmaisiin ja maksullisiin pilvipalveluihin, sekä avoimen lähdekoodin palveluihin. Osa suljetun lähdekoodin asennusohjelmista voi olla jopa [[GPL]]-lisensioituja. Ohjelmista on saatavilla virallista ja epävirallista tukea. On myös palveluita joihin saa vain epävirallista tukea esimerkiksi asennuspaketin tai synkronointisovelluksen muodossa. Näistä on maininta sovelluksen muissa tiedoissa. | Tässä artikkelissa tutustumme suljetun lähdekoodin ilmaisiin ja maksullisiin pilvipalveluihin, sekä avoimen lähdekoodin palveluihin. Osa suljetun lähdekoodin asennusohjelmista voi olla jopa [[GPL]]-lisensioituja. Ohjelmista on saatavilla virallista ja epävirallista tukea. On myös palveluita joihin saa vain epävirallista tukea esimerkiksi asennuspaketin tai synkronointisovelluksen muodossa. Näistä on maininta sovelluksen muissa tiedoissa. | ||
==Suljettu lähdekoodi== | ==Suljettu lähdekoodi== | ||
| Rivi 10: | Rivi 8: | ||
* [[SpiderOak]] on suljetun lähdekoodin pilvipalvelu, jota mainostetaan turvallisempana vaihtoehtona perinteisille pilvipalveluille. | * [[SpiderOak]] on suljetun lähdekoodin pilvipalvelu, jota mainostetaan turvallisempana vaihtoehtona perinteisille pilvipalveluille. | ||
* [[Wuala]] on Lacien suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu. | * [[Wuala]] on Lacien suljetun lähdekoodin pilvitallennuspalvelu. | ||
==Avoin lähdekoodi== | ==Avoin lähdekoodi== | ||
| Rivi 93: | Rivi 90: | ||
| 30.03.2015 | | 30.03.2015 | ||
|} | |} | ||
==Salaus ja yksityisyys== | |||
Suurin osa pilvipalveluista on käyttöehtojensa turvin ottanut oikeudekseen tutkia asiakkaidensa tiedostoja. Ainakin OneDriven ja Dropboxin tiedetään käyttävän [[wikipedia:en:PhotoDNA|PhotoDNA]]:ta tai vastaavaa palvelua asiakkaiden tiedostojen vahtimiseen. Käytännössä pilvipalvelut, oma-aloitteisesti ilman mitään tutkintapyyntöä, ilmiantavat poliisille esimerkiksi laittomia tai piraattitiedostoja tallentavia asiakkaita.[http://mpc.fi/etusivu/ole-tarkkana-mita-tallennat-dropbox-paljastaa-laittoman-sisallon/204971] | |||
Laillisiin tarkoituksiin palveluita käyttävienkin tiedostot tutkitaan vaikkei olisi mitään syytä epäillä heitä mistään rikoksesta. Tästä syystä pilvipalveluihin tallennettaessa tulisi aina käyttää jotain [[:Luokka:Salausohjelmat|salausohjelmaa]]. | |||
Myöskään se että palvelu käyttää palvelinpuolen salausta, ei tarkoita sitä etteikö heillä olisi pääsyä tiedostoihin. Palvelinpuolen salaus on sitä varten ettei kolmansilla osapuolilla olisi pääsyä palvelimille tallennettuihin tiedostoihin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Dropbox, joka vuokraa Amazonilta palvelintilaa. | |||
Suurin osa ohjelmista käyttää [[TLS]]-tekniikkaa selain- ja synkrointisovelluksissa, jolloin tiedostot tunneloidaan salatun tunnelin läpi. Tiedostoja ei siis salata, vaan ne tunneloidaan palvelimelle, jolloin lopputulos pilvipalvelussa on yhä selväkielinen. Tunnelointia käytetään [[wikipedia:fi:Mies välissä -hyökkäys|''mies-välissä'' -hyökkäykssen]] estämiseen. | |||
[[Luokka: Pilvitallennusohjelmat]] | [[Luokka: Pilvitallennusohjelmat]] | ||