Muokataan sivua Päätetyyppi

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
Erilaisia '''päätetyypejä''' eli ''terminaalityyppejä'' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]- tai [[termcap]]-tietokannassa, jotta [[pääte|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa (tai termcapia) käytetään [[ncurses]]-[[kirjasto]]n kautta, mutta eri päätetyyppien erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voivat käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta <tt>TERM</tt>, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.
Erilaisia '''päätetyypejä''' on satoja. Nämä kuvaillaan [[terminfo]]-tietokannassa, jotta [[pääte|päätettä]] kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa käytetään ohjelmakirjaston [[ncurses]] kautta, mutta päätteen erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten [[vi]], voi käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen [[ympäristömuuttuja]]sta TERM, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.


Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Lyhenne "tty" tulee englannin kielen sanasta ''teletype'' ('etäkirjoitin'), joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin [[laitetiedosto]]ihin.
Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty ''etäkirjoitin'', joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneeen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Sanasta etäkirjoitin, englanniksi "teletype", tulee lyhenne "tty", joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin laitetiedostoihin.


Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi [[tekstieditori|editointiin]] tai www-selailuun. Eri päätetyypeissä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).
Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi editointiin tai www-selailuun. Eri päätteillä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).


Harvalla on enää käytössään varsinaisia päätteitä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleita]], [[xterm]], [[Konsole]]a tai [[GNOME Terminal]]ia. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64|ansi]]-tyyppistä päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on tietokannoissa myös oma kuvauksensa.
Harvalla on enää käytössään päätettä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä ''emuloivia'' [[terminaaliemulaattori|pääte-emulaattoreita]], esimerkiksi [[virtuaalikonsoli]], [[xterm]], [[konsole]] tai [[gnome-terminal]]. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, [[wikipedia:fi:vt100|vt100]]-, vt102-, vt220- tai [[wikipedia:fi:ANSI X3.64|ansi]]-päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on terminfossa myös oma kuvauksensa.


Tavallisessa Linuxin virtuaalikonsolissa parhaan ominaisuusvalikoiman saa yleensä säätämällä päätetyypiksi <tt>linux</tt>in sekä [[X]]:n virtuaalikonsoleissa <tt>xterm</tt>in. Mikäli päätetyyppi on esimerkiksi [[SSH]]-istunnossa tunnistunut huonosti (esimerkiksi xtermiä käytettäessä vt100:ksi), voi sen asettaa käsin [[sh]]-sukuisissa [[komentotulkki|komentotulkeissa]] ([[bash]], [[zsh]], ym.) komennolla
IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä unixiin kytketyillä päätteillä.
[[export]] TERM="terminaalityyppi"
ja [[csh]]-sukuisissa ([[tcsh]], ym.) komennolla
[[setenv]] TERM terminaalityyppi
Oikean päätetyypin valinnalla voi olla suurikin merkitys tekstin ja eri muotoilukeinojen toistumiseen sekä erikoisnäppäinten (Page Up, Page Down, ym.) toimivuuteen. Jos pääte on asetettu sellaiseksi, jota ei etäkoneen kuvauksista löydy, kokoruurun ohjelmia ei voi ajaa ollenkaan. vt100 on silloin yleensä tarpeeksi yhteensopiva joka koneelta löytyvä vaihtoehto.


IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä Unixiin kytketyillä päätteillä.
Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System|graafista käyttöliittymää]]. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol").
 
Nykyisin on käytössä myös [[X-pääte|X-päätteitä]], jotka osaavat pyörittää [[X Window System|graafista käyttöliittymää]] esimerkiksi [[LTSP]]:n avustuksella. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta [[tftp]]-protokollalla ("trivial file transfer protocol"), nykyään jopa esimerkiksi https:llä.


[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
Wikin materiaali on kaikkien vapaasti käytettävissä Creative Commons 3.0 - nimi mainittava -lisenssin alaisuudessa. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Muokataksesi tätä sivua vastaa alla olevaan kysymykseen (lisätietoja):

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)