Pääte

Linux.fista
Versio hetkellä 24. huhtikuuta 2022 kello 23.17 – tehnyt Lahtis (keskustelu | muokkaukset) (kuva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Pääte (engl. terminal) tarkoittaa laitetta, jolla tietokonetta voi etäkäyttää, tavallisesti sarjaportin, ethernet-kaapelin tai WLAN-yhteyden kautta. Pääte toimii paikallisena näyttönä ja näppäimistönä, mutta sovellusojelmat ajetaan etäkoneella.

GNOME pääte
GNOME pääte

Nykyään päätteen sijaan käytetään yleensä joko pääte-emulaattoria (eli itsenäisessä tietokoneessa ajettavaa ohjelmaa) tai graafista X-päätettä, joka kyvyiltään saattaa vastata tietokonetta, mutta johon ei asenneta sovellusohjelmia ja josta yleensä puuttuu kiintolevy. Tuki perinteisille päätteille on kuitenkin säilynyt Unixeissa.

Perinteiset päätteet

Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään pelkästään tekstitilassa ja niissä on näppäimistö, näyttö ja joskus mahdollisuus kytkeä kirjoitin. Osassa päätteitä ei ollut näyttöä, vaan ne toimivat etäkirjoittimina, eli kaikki palaute tulostettiin suoraan paperille, rivi tai merkki kerralla. Elektroniikka saattoi olla hyvin yksinkertainen (1970-luvulla mikropiirit mahdollistivat monimutkaisemmat päätetoiminnot).

Tavallisesti pääte kytkettiin RS232-sarjaportin kautta, mahdollisesti modeemien ja puhelinverkon välityksellä (katso sarjaterminaali). Linux, useimmat käynnistyslataimet ja jotkut BIOS-ohjelmat osaavat käyttää tällaista päätettä konsolina, jolloin koneen käynnistymistä voi ohjata ja verkko-ongelmia selvittää käymättä koneella. Oikean päätteen sijaan voi käyttää toista konetta, kunhan se on kytketty sarjaportin välityksellä ja sopivasti säädetty (uusissa pc-tietokoneissa sarjaportti on yleensä asennettava lisäkorttina). Tuki USB:n kautta käytettävälle konsolille on heikompi kuin tuki aidolle sarjaporttikonsolille.

Oli myös päätteitä, jotka kytkettiin eri tavalla. Mainitsemisen arvoinen on ainakin IBM:n suurkoneiden 3270-pääte, jolla oli nopea koaksiaaliyhteys, jolla lähetettiin kerralla näytöllinen tietoa, jotta varsinainen tietokone sai työrauhaa keskeytysten välillä.

Graafiset päätteet

Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään ensisijaisesti tekstitilassa. Grafiikka on niissä esitetty erikoismerkein, mahdollisesti ohjelmoitavalla vaihtoehtoisella merkistöllä tai joissakin laitteissa vaihtoehtoisessa grafiikkatilassa, esimerkiksi joidenkin päätteiden ja pääte-emulaattorien (xterm) käyttämä Tektronix 4014 -yhteensopiva vektorigrafiikkatila (alkuperäisessä päätteessä näytön elektronisuihku ohjattiin seuraamaan piirrettäviä kuvioita eli ilman televisiossa ja CRT-näytöissä yleensä käytettyjä vaakaraitoja).

1980-luvun lopulla ilmestyi myös X-päätteitä, joilla voi käyttää Unixien normaalia graafista käyttöliittymää. X-päätteitä markkinoidaan nykyään usein nimillä "thin client" ja "network computer". X-päätteen voi myös rakentaa tavallisesta tietokoneesta, poistamalla turhat osat ja ohjelmistot ja asettamalla laite käyttämään verkossa olevaa palvelinta. X-pääteympäristö voidaan toteuttaa esimerkiksi LTSP:n avulla.

Komentorivi

Perinteisiä päätteitä emuloivia pääte- eli terminaaliemulaattoreita ja niiden avulla toimivia komentotulkki-istuntoja kutsutaan joskus virheellisesti päätteiksi. Käsitteet tekstitila ja komentorivi samaistetaan toisin sanoen perinteisiin päätteisiin. Tietoja komentorivin käytöstä löytyy artikkelista Portaali:Komentorivi.

Katso myös

Aiheesta muualla