Ero sivun ”Pääte” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
177 merkkiä lisätty ,  9. helmikuuta 2010
vektorigrafiikkanäytöt
p (wikilinkkejä)
(vektorigrafiikkanäytöt)
Rivi 8: Rivi 8:
Tavallisesti pääte kytkettiin RS232-[[sarjaportti|sarjaportin]] kautta, mahdollisesti modemien ja puhelinverkon välityksellä (katso [[sarjaterminaali]]). Linux, useimmat [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] ja jotkut [[BIOS]]-ohjelmat osaavat käyttää tällaista päätettä [[konsoli]]na, jolloin koneen käynnistymistä voi ohjata ja verkko-ongelmia selvittää käymättä koneella. Oikean päätteen sijaan voi käyttää toista konetta, kunhan se on kytketty sarjaportin välityksellä ja sopivasti säädetty (uusissa pc-tietokoneissa sarjaportti on yleensä asennettava lisäkorttina). Tuki USB:n kautta käytettävälle konsolille on heikompi kuin tuki aidolle sarjaporttikonsolille.
Tavallisesti pääte kytkettiin RS232-[[sarjaportti|sarjaportin]] kautta, mahdollisesti modemien ja puhelinverkon välityksellä (katso [[sarjaterminaali]]). Linux, useimmat [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] ja jotkut [[BIOS]]-ohjelmat osaavat käyttää tällaista päätettä [[konsoli]]na, jolloin koneen käynnistymistä voi ohjata ja verkko-ongelmia selvittää käymättä koneella. Oikean päätteen sijaan voi käyttää toista konetta, kunhan se on kytketty sarjaportin välityksellä ja sopivasti säädetty (uusissa pc-tietokoneissa sarjaportti on yleensä asennettava lisäkorttina). Tuki USB:n kautta käytettävälle konsolille on heikompi kuin tuki aidolle sarjaporttikonsolille.


Oli myös päätteitä, jotka kytkettiin eri tavalla. Mainitsemisen arvoinen on ainakin IBM:n suurkoneiden 3270-päätteet, joilla oli nopea koaksiaaliyhteys, jolla lähetettiin kerralla näytöllinen tietoa, jotta varsinainen tietokone sai työrauhaa keskeytysten välillä.
Oli myös päätteitä, jotka kytkettiin eri tavalla. Mainitsemisen arvoinen on ainakin IBM:n suurkoneiden 3270-päätte, jolla oli nopea koaksiaaliyhteys, jolla lähetettiin kerralla näytöllinen tietoa, jotta varsinainen tietokone sai työrauhaa keskeytysten välillä.


==Graafiset päätteet==
==Graafiset päätteet==
Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään ensisijaisesti [[tekstitila]]ssa. Grafiikka on niissä esitetty erikoismerkein, mahdollisesti ohjelmoitavalla vaihtoehtoisella merkistöllä tai joissakin laitteissa vaihtoehtoisessa grafiikkatilassa, esimerkiksi joidenkin päätteiden ja pääte-emulaattorien ([[xterm]]) käyttämä Tektronix 4014 -yhteensopiva vektorigrafiikkatila. 1980-luvun lopulla ilmestyi myös [[X-pääte|X-päätteitä]], joilla voi käyttää Unixien normaalia [[GUI|graafista]] käyttöliittymää.
Useimpia perinteisiä päätteitä käytetään ensisijaisesti [[tekstitila]]ssa. Grafiikka on niissä esitetty erikoismerkein, mahdollisesti ohjelmoitavalla vaihtoehtoisella merkistöllä tai joissakin laitteissa vaihtoehtoisessa grafiikkatilassa, esimerkiksi joidenkin päätteiden ja pääte-emulaattorien ([[xterm]]) käyttämä Tektronix 4014 -yhteensopiva vektorigrafiikkatila (alkuperäisessä päätteessä näytön elektronisuihku ohjattiin seuraamaan piirrettäviä kuvioita eli ilman televisiossa ja CRT-näytöissä yleensä käytettyjä vaakaraitoja).


X-päätteitä markkinoidaan nykyään usein nimillä "thin client" tai "network computer". X-päätteen voi myös rakentaa tavallisesta tietokoneesta, poistamalla turhat osat ja ohjelmistot ja asettamalla laite käyttämään verkossa olevaa palvelinta. [[Linux-pääteympäristö|X-pääteympäristö]] voidaan toteuttaa esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla.
1980-luvun lopulla ilmestyi myös [[X-pääte|X-päätteitä]], joilla voi käyttää Unixien normaalia [[GUI|graafista]] käyttöliittymää. X-päätteitä markkinoidaan nykyään usein nimillä "thin client" ja "network computer". X-päätteen voi myös rakentaa tavallisesta tietokoneesta, poistamalla turhat osat ja ohjelmistot ja asettamalla laite käyttämään verkossa olevaa palvelinta. [[Linux-pääteympäristö|X-pääteympäristö]] voidaan toteuttaa esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla.


==Komentorivi==
==Komentorivi==
785

muokkausta

Navigointivalikko