| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen [[RAID]]-toteutus, md (multidisk). Linuxissa RAID-pakkoja ovat ''/dev/mdX'' -[[laitetiedostot|laitteet]], jotka käyttäytyvät kuten normaalitkin levyasemat. Jos järjestelmän juurihakemisto on raidilla, saattaa käynnistäminen aiheuttaa päänvaivaa. On suositeltavaa sijoittaa /boot-hakemisto erilliselle osiolle. | | Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen [[RAID]] -toteutus, md (multidisk). Sen asentaminen on verrattain helppoa: aluksi tietysti laitetaan kiinni raidin muodostavat levyt. RAID-työkalut ja [[mdadm]] on syytä olla asennettuna (Debian-paketit raidtools ja mdadm). Seuraavaksi kirjoitetaan /etc/raidtab -tiedosto, joka kuvaa mitkä levyt kuuluvat RAIDiin, ja millaisen md-laitteen ne muodostavat. |
|
| |
|
| RAIDin asentaminen on verrattain helppoa. Aluksi koneeseen asennetaan kiintolevyt joita RAIDiin on tarkoitus käyttää. Kiintolevyt osioidaan omien mieltymysten ja valitun RAID-järjestelmän rajoitusten mukaan (esim. peilattaessa luodaan kahdelle eri levylle yhtä suuret osiot). Osioiden tyypiksi asetetaan ''Linux raid autodetect'' (heksakoodi ''fd''). Lisäksi [[Ydin|ytimessä]] on [[Kernelin kääntäminen|oltava tuki]] RAID-järjestelmälle. Nykyisten jakeluiden valmiit ytimet tukevat käytännössä aina RAIDia suoraan.
| | Esimerkkitapaus, jossa laitteet /dev/hde1 ja /dev/hdh1 muodostavat peilatun laitteen (RAID-1), joka on siis yhtä iso kuin kumpikin yksittäinen levy, ja joka selviää toisen levyn rikkoutumisesta tietojen häviämättä. Raid-level kohdan arvoa muuttamalla voi tehdä erilaisia RAID-tasoja edustavia laitteita: esimerkiksi RAID-0:lla saa kahdesta levystä tehtyä yhden ison, ja RAID-5:llä kolmesta tai useammasta saadaan yhtä levyä sekä vikasietoisempi, suurempi, että nopeampi laite. |
| | |
| Aluksi muodostetaan RAID-pakka sopivalla työkalulla. RAID-työkaluja on tällä hetkellä yleisesti käytössä kaksi - vanha ''raidtools'' ja uudempi ''mdadm''. Näistä mm. ''Software-RAID-HOWTO'' suosittelee jälkimmäistä. Lopuksi RAID-pakalle tehdään tiedostojärjestelmä normaaliin tapaan, minkä jälkeen pakka on käytettävissä. RAID-pakan tilaa voi yleensä tutkia katselemalla tiedoston ''/proc/mdstat'' sisältöä. Tilan tarkastelu onnistuu myös mdadm-ohjelmalla.
| |
| | |
| == mdadm ==
| |
| | |
| [[mdadm]] eroaa raidtoolsista mm. siten, että mdadm on yksi ohjelma jossa on yleinen syntaksi lähes kaikkien toimintojen suorittamiseen.
| |
| | |
| mdadm:n käyttö on sangen yksinkertaista, sillä komennon parametrit kuvaavat hyvin kutakin suoritettavaa toimintoa ja ohjelman oma ohjeistus on erittäin selkeä. Komento <tt>mdadm --help</tt> auttaa hyvin alkuun.
| |
| | |
| Esimerkkitapaus: Levyosiot <tt>/dev/sda1</tt> ja <tt>/dev/sdc1</tt> halutaan asettaa RAID-1-pakaksi (peilaus) <tt>/dev/md0</tt>. Sopiva komento olisi tällöin
| |
| mdadm --create --level=1 --raid-devices=2 /dev/md0 /dev/sda1 /dev/sdc1
| |
| | |
| Jos <tt>/dev/md0</tt>-laitetta ei löydy, sen voi luoda komennolla
| |
| [[mknod]] /dev/md0 b 9 0
| |
| | |
| Tarkastetaan sitten mitä uudelle RAID-pakalle kuuluu:
| |
| mdadm --detail /dev/md0
| |
| | |
| Tämän jälkeen levyosiolle (<tt>/dev/md0</tt>) voitaisiin luoda [[tiedostojärjestelmä]] normaaliin tapaan, esimerkiksi [[ext3]]-järjestelmä komennolla
| |
| [[mkfs.ext3]] /dev/md0
| |
| | |
| Esimerkki mdadm:n käytöstä löytyy artikkelista [[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]].
| |
| | |
| == RAID-laitteen tekeminen raidtools-työkaluilla ==
| |
| ''raidtools''-paketista löytyvät vanhat työkalut <tt>md</tt>:n säätämiseen, jotka <tt>mdadm</tt>
| |
| on pitkälti korvannut.
| |
| | |
| Seuraavaksi kirjoitetaan /etc/raidtab -tiedosto, joka kuvaa mitkä levyt kuuluvat RAIDiin, ja millaisen md-laitteen ne muodostavat.
| |
| | |
| Esimerkkitapaus, jossa laitteet /dev/hde1 ja /dev/hdh1 muodostavat peilatun laitteen (RAID-1), joka on siis yhtä iso kuin kumpikin yksittäinen levy, ja joka selviää toisen levyn rikkoutumisesta tietojen häviämättä. Raid-level kohdan arvoa muuttamalla voi tehdä erilaisia RAID-tasoja edustavia laitteita: esimerkiksi RAID-0:lla saa kahdesta levystä tehtyä yhden ison, ja RAID-5:llä kolmesta tai useammasta saadaan yhtä levyä sekä vikasietoisempi, suurempi että nopeampi laite. | |
|
| |
|
| raiddev /dev/md0 | | raiddev /dev/md0 |
| Rivi 46: |
Rivi 16: |
| mkraid /dev/md0 | | mkraid /dev/md0 |
|
| |
|
| Tämän jälkeen /dev/md0 on käsiteltävissä siinä missä mikä tahansa levyosio: sille voi luoda minkä tahansa tiedostojärjestelmän. | | Tämän jälkeen /dev/md0 on käsiteltävissä siinä missä mikä tahansa levyosio: sille voi luoda minkä tahansa tiedostojärjestelmän. [[Mdadm]]-ohjelmalla voi tarkkailla levyn tilaa. |
| | |
| ==/proc/mdstat==
| |
| Tiedosto <tt>/[[proc]]/mdstat</tt> sisältää ajantasaiset tiedot käytössä olevien <tt>md</tt>-laitteiden tilasta. Esimerkissä käytössä on kaksi <tt>md</tt>-laitetta, jotka molemmat ovat aktiivisia.
| |
| | |
| pentti@kone:~$ cat /proc/mdstat
| |
| Personalities : [raid1]
| |
| md1 : active raid1 hdc1[0] hdh1[1]
| |
| 156288256 blocks [2/2] [UU]
| |
|
| |
| md0 : active raid1 hda1[0] hdd1[1]
| |
| 244195904 blocks [2/2] [UU]
| |
|
| |
| unused devices: <none>
| |
| | |
| == Katso myös ==
| |
| *[[LVM]]
| |
| *[[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]] - käyttöesimerkki ohjelmistopohjaisesta RAIDista ja LVM:stä yhteiskäytössä
| |
| ==Aiheesta muualla==
| |
| *[http://www.tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO.html The Linux Documentation Project: Software RAID HowTo]
| |
|
| |
|
| [[Luokka:Osiot]] | | = Linkkejä = |
| | [http://www.tldp.org/HOWTO/Software-RAID-HOWTO.html The Linux Documentation Project: Software RAID HowTo] |