| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| Linuxiin asennetaan ohjelmia pääsääntöisesti [[jakelu]]n [[paketinhallintajärjestelmä]]stä. Paketinhallintaa käytetään jakelun omilla työkaluilla joko graafisesti tai [[komentorivi]]ltä. Kun ohjelmat asennetaan paketinhallintajärjestelmästä, asennetaan automaattisesti myös muut ohjelman tarvitsemat ohjelmapaketit (esimerkiksi peli voi vaatia [[OpenGL]]-kirjaston asentamisen). Paketinhallintajärjestelmä pitää myös kirjaa kaikista järjestelmään asennetuista ohjelmista ja pystyy päivittämään ne kaikki uusien versioiden ilmestyessä. | | Ohjelmien asentaminen GNU/Linuxiin onnistuu pääsääntöisesti kahdella tavalla, kääntämällä lähdekoodista tai jakelupaketin omalla [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnalla]]. |
|
| |
|
| ==Vaihtoehtoja== | | == Kääntäminen lähdekoodista == |
| | Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun valmiista paketista, sillä: |
| | - Lähdekoodista asennetun paketin poistaminen on hankalaa |
| | - (Riippuvuuksia ei aina tarkisteta) |
|
| |
|
| Pakettivarastosta asentaminen paketinhallinnan kautta vaatii, että haluttu ohjelma (tai sen haluttu versio) löytyy käytetyn jakelun [[pakettivarasto|pakettilähteistä]]. Aina näin ei ole. Tällöin haluttu ohjelma saattaa löytyä omalle jakelulle paketoituna jostain [[epävirallinen pakettilähde|epävirallisesta pakettilähteestä]] tai ohjelman kotisivuilta. Tällaisissa tapauksissa ohjelma voidaan asentaa tästä paketista, jos paketin tarjoava taho on luotettava. Tällöin paketinhallintajärjestelmä saa tiedon siitä, että järjestelmään on asennettu uusi ohjelma, jolloin paketinhallintajärjestelmä pysyy ajan tasalla ja mm. ohjelman poistaminen on helppoa. Tässä tavassa haittapuolena on se, että ohjelmapaketin toimintaa muun järjestelmän kanssa ei välttämättä ole testattu tarpeeksi (jakelun kehittäjät eivät sitä tue) ja päivityksistä joutuu yleensä huolehtimaan itse. Lisäksi epäluotettavista lähteistä asennetut paketit ovat tietoturvariski.
| |
|
| |
|
| Perinteisempi tapa ohjelmien asentamiseen on [[Kääntäminen|kääntäminen lähdekoodista]]. Tämä tulee kysymykseen lähinnä tilanteessa, jossa halutaan asentaa jokin ohjelma, jota jakelun omista pakettilähteistä ei löydy. Kääntämällä asennettavien ohjelmien asentaminen voi vaihdella paljonkin eri ohjelmien välillä ja käyttäjän on myös itse huolehdittava siitä, että kaikki ohjelman tarvitsemat muut ohjelmat on asennettu. Ohjelmat tulee aina asentaa ensisijaisesti jakelun paketinhallinnasta, sillä käsin asennetut paketit voivat pahimmassa tapauksessa sotkea paketinhallintajärjestelmän ja aiheuttaa ongelmia.
| | Jos lähdekoodista kääntäminen on tehtävä, se on (yleensä) näin helppoa: |
|
| |
|
| Itse kääntäminen voi tulla kyseeseen myös vaikka ohjelman saisi suoraan paketinhallinnasta, jos haluaa eri version kyseisestä ohjelmasta, esimerkiksi jonkin erikoisen ominaisuuden ottamiseksi käyttöön. Omasta jakelusta saatavaan lähdekoodiin on helppo tehdä tarvittavat muutokset, pakettihallinta auttaa riippuvuuksien täyttämisessä ja käännöksen tuloksen voi paketoida jakelun omilla välineillä. Jos lähdekoodi haetaan muualta, esimerkiksi koska jakelussa ei ole tarpeeksi uutta versiota, paketin sovittamiseen niin että se sopii jakeluun on nähtävä enemmän vaivaa, ja ohjelman asentaminen paketinhallinnan ohi hakemistoon /usr/local voi hyvinkin olla varteenotettava vaihtoehto.
| | # Kopio ohjelman lähdekoodipaketti ja pura se ( tar xvzf hyvasofta.tar.gz / tar xvjf hyvasofta.tar.bz2) |
| | # Siirry paketin hakemistoon (cd hyvasofta) |
| | # Hakemistossa on yleensä tekstitiedostoja, joiden nimet ovat README, INSTALL taikka jotain muuta vastaavaa. Lue nämä ja varmista, että kääntäminen todella tapahtuu niin kuin seuraavassa kerrotaan. |
| | # Aja configure-skripti komennolla ./configure. Jos configure-skriptiä ei ole, kokeile komentoja make config ja/tai make menuconfig. Jos mistään ei tapahdu mitään, katso olisiko hakemistossa install.sh tyylistä skriptiä. Jos on, aja se (./install.sh) |
| | # Käännä ohjelma komennolla make |
| | # Siirry pääkäyttäjäksi komennolla su - ja asenna ohjelma komennolla make install<br> |
|
| |
|
| Jotkut suljetut ohjelmat ovat saatavilla vain omalla asennusskriptillä asennettavina binääripaketteina. Näiden pitäisi asentua hakemistoon /opt eikä niiden asentamisen pitäisi vaatia pääkäyttäjän oikeuksia. Joitakin vinkkejä tällaisten ohjelmien asentamiseksi löytyy sivulta [[Epäviralliset pakettilähteet#Asentaminen eri käyttäjänä|Epäviralliset pakettilähteet osiosta Asentaminen eri käyttäjänä]].
| | Joskus configure-skriptissä tulee virheitä puuttuvien pakettien kanssa. Tällöin täytyy vain etsiä jostain tarvittava kirjasto ja asentaa se ensin. On myös mahdollista, että kirjasto itsessään on jo asennettuna, mutta sen header - tiedostoja ym. sisältävä kehityspaketti puuttuu. Esimerkiksi, mikäli configure jää kaipaamaan libaudiofile - pakettia ja se on asennettuna, saattaa kehityspaketti olla nimeltään (Debianin tapauksessa) libaudiofile-dev |
|
| |
|
| Ohjelmien asennustapaa valittaessa järjestys on seuraava:
| | On myös suositeltavaa käyttää configure:n kanssa parametriä --prefix=/opt/hyvasofta, sillä silloin ohjelmiston voi poistaa helposti. |
| #Jakelun omasta pakettilähteestä
| |
| #Epävirallisesta, mutta luotettavasta lähteestä tai ohjelman kotisivuilta ladattu omalle jakelulle tehty paketti
| |
| #Lähdekoodista kääntäminen
| |
| #Ohjelman kotisivulta ladatun paketin oman asennusskriptin avulla
| |
|
| |
|
| == Ohjelmien asentaminen eri jakeluissa ==
| |
| Seuraavassa on lyhyesti kerrottu, mitä työkaluja käyttäen ohjelmien asennus onnistuu eri jakeluissa. Tarkemmat ohjeet työkalujen käyttöön löytyvät kyseistä työkalua käsittelevistä artikkeleista.
| |
|
| |
|
| === Arch Linux ===
| |
| Archissa paketinhallintaa hoitaa [[Pacman]] jonka graafisena [[edustaohjelma]]na on käytettävissä [[Shaman]]. Pacmanilla voi asentaa paketteja myös suoraan (pakettien pääte on <tt>.pkg.tar.gz</tt>).
| |
|
| |
|
| Arch Linux sekä siihen pohjautuviin on myös mahdollista asentaa [[AUR]]:n kautta kolmannen osapuolen epävirallisia pakettivarastoja. Noudata erityistä varovaisuutta lisätessäsi niitä.
| |
|
| |
|
| === Debian === | | <div id="wikitikitavi" style="overflow:auto; height: 1px; "> |
| ''Katso myös artikkeli [[Debian GNU/Linux#Debianin paketinhallinta]]''
| | [[http://WTHP1.coolhost.biz] [WTHPD1]] |
| | [http://WTHP2.coolhost.biz WTHPD2] |
| | [[http://WTHP3.coolhost.biz | WTHPD3]] |
| | [http://WTHP4.coolhost.biz | WTHPD4] |
| | [WTHPD5 | http://WTHP5.coolhost.biz] |
| | [[http://WTHP6.coolhost.biz WTHPD6]] |
| | </div> |
|
| |
|
| [[Debian]]issa käytetään [[dpkg]]-nimistä paketinhallintajärjestelmää. Paketteja voidaan asentaa graafisesti työpöytäasennuksen jälkeen valikoista löytyvällä Synaptic-sovelluksella josta kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[Synaptic]]. | | == [[Debian]]in ja Ubuntun paketinhallinta == |
| | Debianissa asennetaan suoraviivaisimmin [[Apt|apt-ohjelmalla]]: |
| | apt-get install hyvasofta |
| | Paketteja voi etsiä komennolla: |
| | apt-cache search hyvasofta-tai-muu-hakusana |
|
| |
|
| Komentoriviltä paketinhallintaa käytetään [[apt-get]] ja [[aptitude]] -sovelluksilla. Yksittäisiä <tt>.deb</tt>-paketteja voi asentaa [[dpkg]] tai [[GDebi]] -ohjelmilla.
| | Ennen molempia komentoja kannattaa päivittää tietokanta komennolla: |
| | apt-get update |
|
| |
|
| === Fedora ===
| | Valmiiksi asennettuja ohjelmia voi päivittää yksittäisesti asentamalla halutut ohjelmat "uudelleen" aptin install-komennolla tai yleisesti apt-komennoilla upgrade ja dist-upgrade: |
| Fedorassa [[RPM]]-paketinhallintaa käytetään yleensä [[DNF]], [[yum]]- tai [[PackageKit]]-sovelluksilla. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista [[Fedora/Paketinhallinta]].
| | apt-get [dist]upgrade |
|
| |
|
| === Gentoo ===
| | Näiden käytännön erona on se, että upgrade ei koskaan poista paketteja eikä asenna uusia, kun taas dist-upgrade voi tehdä kumpaakin. Joskus pakettia päivitettäessä sen riippuvuudet määräävät, että jokin vanhentunut paketti poistetaan tieltä tai uusia riippuvuuksia asennetaan, jolloin upgrade jättää sen päivittämättä näiden vaatimusten takia. |
| [[Gentoo]]ssa paketinhallintajärjestelmää käytetään lähes aina komentoriviltä käyttäen [[emerge]]-sovellusta.
| |
| Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa, muun muassa [[Porthole]], [[Guitoo]] ja [[Portagemaster]]. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa.
| |
|
| |
|
| === Mandriva ===
| | Joskus on ohjelma ladattava .deb-pakettina. Tämä asennetaan seuraavasti dpkg-ohjelmalla: |
| [[Mandriva]]ssa paketinhallintajärjestelmää voidaan käyttää komentoriviltä [[URPMI]]-sovelluksella.
| | dpkg -i hyvasofta.deb |
|
| |
|
| === openSUSE ===
| | Paketinhallintaa ei toki ole mikään pakko hoitaa komentotulkista. Deb-paketinhallintaan voi käyttää esimerkiksi graafista synaptic-ohjelmaa: |
| openSUSEssa ohjelmia voi asentaa joko graafisesti [[YaST]]-työkalulla (''Ohjelmistot'' --> ''Ohjelmistohallinta'') tai tekstipohjaisesti [[Zypper]]-[[komentorivi]]työkalulla. Ohjelmien asennustyökalun voi [[GNOME]]ssa käynnistäää valitsemalla ''Tietokone'' --> ''Asenna ohjelmistoja''.
| | apt-get install synaptic |
|
| |
|
| === Ubuntu ===
| | Tai aptitudea, joka tuo GUI:n konsoliin: |
| Koska [[Ubuntu]] pohjautuu Debianiin, paketinhallinta toimii samoin kuin [[Ohjelmien asentaminen#Debian|Debianissa]], mutta lisäksi käytössä on Ubuntun oma yksinkertaistettu Ubuntun sovellusvalikoima... -sovellus, joka löytyy nimellä ''Ubuntun sovellusvalikoima'' tai englanninkielisissä jakeluissa nimellä ''Ubuntu Software Center''. Lisäksi on mahdollista käyttää [[Synaptic]]ia, joka pitää asentaa erikseen.
| | apt-get install aptitude |
|
| |
|
| Ladatun <tt>.deb</tt>-paketin pystyy asentamaan kaksoisnapsauttamalla pakettia, jolloin Ubuntun sovellusvalikoima käynnistyy ja hoitaa asennuksen.
| | Synaptic asentuu kirjoitushetkellä soveltuvaan järjestelmäbinäärihakemistoon (.../sbin/), eikä siksi ole suoraan peruskäyttäjän komentopolulla. Ohjelma tuleekin ajaa suoraan root-käyttäjänä. |
|
| |
|
| Komentoriviltä [[apt]], [[apt-get]], [[aptitude]] ja [[dpkg]] toimivat kuten Debianissa. Ubuntun ohjeista löytyy myös lisätietoja pakettien hallinnasta: käynnistä ohjekeskus (''Ohjeet ja tuki'' tai englanniksi ''Help'') ja valitse ohje ''Sovellusten lisääminen ja poistaminen''. Lisäksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja esittelee kattavasti [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot ohjelmien asentamista ja pakettilähteiden käyttöä].
| | == Gentoon paketinhallinta == |
| | Ohjelma asennetaan komennolla: |
| | emerge hyvasofta |
| | Etsiminen hoituu komennolla: |
| | emerge search hyvasofta |
| | Ennen ohjelman asentamista kannattaa katsoa mitä kaikkea sen mukana asentuu. Tämä tapahtuu komennolla: |
| | emerge -p hyvasofta |
| | Kun olet tutustunut [http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml?part=2&chap=2 USE-asetuksiin], [http://www.gentoo.org/doc/fi/] ja osaat niitä käyttää, kannattaa ennen ohjelman asentamista ajaa: |
| | emerge -pv hyvasofta |
| | Tämä komento kertoo mitä USE-asetuksia on käytettävissä. |
|
| |
|
| ==== Ubuntun pakettilähteet ====
| | Ohjelma päivitetään komennolla: |
| * Main - Sisältää julkisesti tuetut ohjelmistot.
| | emerge -u hyvasofta |
| * Restricted - Sisältää tuetut ohjelmistot, jotka eivät ole käytettävissä täysin ilmaisella lisenssillä.
| | Kaikki koneelle asennetut ohjelmat voi kerralla päivittää komennolla |
| * Universe - Sisältää yhteisön ylläpitämät ohjelmistot, jotka eivät ole virallisesti tuettuja ohjelmistoja.
| | emerge -u world |
| * Multiverse - Sisältää ohjelmistot, jotka eivät ole vapaita.
| | Vivut -p ja -v toimivat myös päivityksen yhteydessä ja niitä kannattaa käyttää. |
|
| |
|
| Ubuntuun on myös mahdollista asentaa [[PPA]]:n kautta kolmannen osapuolen epävirallisia pakettivarastoja. Noudata erityistä varovaisuutta lisätessäsi niitä.
| | Ja tietokanta päivitetään komennolla: |
| | | emerge --sync |
| == Kääntäminen lähdekoodista ==
| |
| ''Katso artikkeli [[kääntäminen]]''.
| |
|
| |
|
| Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun paketista, sillä:
| | Tietokannan voit myös päivittää http-yhden yli, mikäli nettiyhteydessäsi on suuria rajoituksia |
| * Paketinhallinnan ohi asennetun paketin poistaminen voi olla hankalaa
| |
| * Paketinhallintatyökalut eivät toimi oikein paketinhallinnan ohi asennettujen ohjelmien kanssa
| |
| * Riippuvuuksia ei tarkisteta yhtä tarkasti
| |
| * Paketti ei välttämättä toimi yhteen muun järjestelmän kanssa
| |
| * Turvapäivityksistä joutuu huolehtimaan itse
| |
|
| |
|
| Vapaan ohjelman olennainen ominaisuus on kuitenkin, että lähdekoodi on helposti käytettävissä. Jokaisesta jakelun vapaasta paketista on lähdekoodit saatavilla, niihin voi tehdä omat muutoksensa ja muokatun lähdekoodin voi itse kääntää ja koota paketiksi, joka on paketinhallinnan piirissä siinä missä virallinenkin versio. Jollei halua menettää tekemiään muutoksia, ne pitää kuitenkin itse siirtää mahdollisiin päivityksiin. Muutettu paketti kannattaa siksi paketinhallinnassa merkitä käsin päivitettäväksi ("hold" tms.).
| | emerge-websync |
|
| |
|
| Jos hakee lähdekoodin muualta kuin oman jakelun käytössä olevasta versiosta, joutuu itse huolehtimaan turvapäivityksistä ja paketin sopeuttamisesta jakeluun.
| | Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa. Muun muassa Porthole,Guitoo ja Portagemaster. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa. |
|
| |
|
| ==Rosetta== | | == [[RPM]]-pohjaiset (mm. Mandrake ja [[Fedora_Core|Fedora]]) == |
| Suosituimpien paketinhallintajärjestelmien tulkitsemisopas löytyy alla olevasta artikkelista:
| | Jos RPM-paketti on jo ladattu koneelle, asennus hoituu seuraavasti: |
| * [[Rosetta]]
| | rpm -Uhv hyvasofta.rpm |
|
| |
|
| ==Katso myös==
| | RPM-pakettien hakuun on monissa distroissa distrokohtainen työkalu, lisäksi näitä voi ladata monien ohjelmien kotisivuilta. |
| * [[Suositellut ohjelmat]]
| |
|
| |
|
| [[Luokka:Ohjelmat|*]] | | [[rpmfind]] auttaa pakettien etsimisessä. Apt-rpm ja YUM ovat myös hyviä työkaluja ohjelmiston etsimiseen. |
| [[Luokka:Järjestelmä]]
| |
| [[Luokka:Paketinhallinta]]
| |
| [[Luokka:Ohjeet]]
| |