Musiikinteko Linuxilla

Linux.fista
Versio hetkellä 8. syyskuuta 2012 kello 13.04 – tehnyt Heikkiket (keskustelu | muokkaukset) (fix)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämän sivun tarkoitus on toimia lähtöpaikkana kaikille, jotka haluavat säveltää, sovittaa, nauhoittaa, miksata, sekvensoida tai nuotintaa musiikkia Linux-ympäristössä. Monesti musiikintekoon liittyvät ohjeet ovat pelkkiä linkkilistauksia ilman tarkempaa tietoa siitä, mitä mikäkin ohjelma tekee, tai mikä on lajityyppinsä paras ohjelma. Tässä artikkelissa pyritään antamaan mahdollisimman yleispäteviä suosituksia, joiden pohjalta oman seikkailun aloittaminen vapaan koodin musiikkiohjelmiin ehkä helpottuu vähän. Aloitetaan!


Millainen on Linux musiikintekijän näkökulmasta?

Nykyään Linux on moderni ja kykenevä käyttöjärjestelmä musiikintekijän tarpeita ajatellen. Ydin ja äänijärjestelmät kykenevät samaan kuin Windows- ja OS X:kin. Kysymys on siis lähinnä siitä, tarjoavatko laitevalmistajat Linux-tukea ja tehdäänkö Linuxille laadukkaita ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja.

Käytännössä täysin tuettuja laadukkaita puoliharrastelija- ja ammattitason äänikortteja on saatavilla, mutta ei kovin paljoa. Jos siis on tarkkana ostaessa, ongelmia ei pitäisi tulla. Linux-ydin myös tukee usb-midi -standardia, jota kautta suurin osa saatavilla olevista midilaitteista on tuettuna.

Suurin ongelma tällä hetkellä on ohjelmistopuolella. Helppokäyttöisiä musiikinteko-ohjelmia ei ole kovin paljoa, ja on sellaisiakin asioita, joita Linuxilla ei yksinkertaisesti kykene tekemään. Tilanne kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mitä musiikkityyliä tai työtapaa halutaan käyttää. Lisäksi muutamat Linuxille tehdyt maksulliset suljetun lähdekoodin ohjelmat tarjoavat laadukkaita musiikintekoympäristöjä.

Äänikortin valinta

Äänikortiksi voi valita USB- Firewire- tai PCI-äänikortin. Hyvä listaus toimivista laitteista löytyy Linuxaudio-wikistä. Firewire-äänikorttien ajurit ja -tuki on oma projektinsa nimeltä Ffado.

Midi-laitteiden valinta

Midi-laitteiden suhteen ei tarvitse juuri huolta kantaa. Mikä tahansa, joka toimii muissa järjestelmissä ilman erillisiä ajureita, toimii myös Linuxin kanssa. USB-MIDI -interfacet, kuten USB Uno toimivat yleensä ongelmitta.

Distribuution valinta

Ubuntu ja Fedora ovat keränneet paljon suosiota viime vuosina, ja saavuttaneet helppokäyttöisen maineen, eikä suotta. Musiikintekijän kannalta ikävä uutinen on, että näissä tavalliseen työpöytäkäyttöön suunnitelluissa järjestelmissä ei ole otettu audiokäyttöä huomioon. Monesti järjestelmän asetuksia joutuu käsin säätämään, ongelmien kanssa tappelemaan tai joskus jopa kääntämään tarvittavat ohjelmat lähdekoodista.

Toivon mukaan lähivuosina tilanne korjaantuu, mutta tätä kirjoitettaessa (Syyskuussa 2012) on edelleen suositeltavinta käyttää jotain musiikintekoon erikseen suunnattua järjestelmää. Tällaisissa järjestelmissä asetukset on valmiiksi säädetty siten, että äänikortin kytkeminen ja konfigurointi on helppoa.

Mikä on Jack?

Jack on järjestelmä, johon jokainen Linuxilla musiikkia tekevä törmää. Se on hienostunut ja tehokas järjestelmä, joka hallitsee äänikorttia, ja kytkee laitteiston ja ohjelmat toisiinsa. Jackin avulla voi kytkeä ohjelmia toisiinsa täysin vapaasti, eikä se tee eroa esimerkiksi rautasyntetisaattorin ja softasyntetisaattorin välillä.

Jack on taustaprosessi, joka käynnistetään erillisellä asetusohjelmalla nimeltä QJackCtl tai tuttavallisemmin Jack Control. Saman ohjelman kautta myös säädetään Jackin asetuksia.



v  k  m
Musiikintekoon liittyvät artikkelit
 Yleiset  Johdanto musiikintekoon Linuxilla | Jakelut | Jack
 Sekvensserit, DAW:it, nuotinnus, sävellys  Ardour | Qtractor | Rosegarden | Nuotinnus- ja sävellysohjelmat | Trakkerit | Kaupalliset ohjelmistot
 Syntetisaattorit, samplerit, rumpukoneet  ZynAddSubFX | SetBFree | Hydrogen | LinuxSampler
 Plugin-formaatit  LADSPA | DSSI | LV2 | Linux VST | Windows VST
  Pluginit Taajuusanalysaattorityökalut Laaja lista musiikinteko-ohjelmista