Ero sivun ”Miten osioisin massamuistin” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
6 185 merkkiä lisätty ,  19. huhtikuuta 2019
p
puukuitulevyt kiintolevyiksi
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (puukuitulevyt kiintolevyiksi)
(46 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
kovalevy (eng. harddisk) osioinnissa kannattaa käyttää seuraavia periaatteita:
Linuxiin muista Unix-järjestelmistä periytyvä [[Linuxin_hakemistorakenne | hierarkkinen hakemistorakenne]] lähti alun perin oletuksesta, että jokaiseen [[hakemisto]]on voitiin [[mount|liittää]] oma kiintolevy. Mikäli lisätilaa tarvittiin, uuteen hakemistoon voitiin aina liittää uusi levy.


Aluksi mietitään mihin käyttöön levytila on tulossa?
Tällainen ratkaisu oli aika kallis, mutta silloiset Unix-koneet olivatkin miljoonien eurojen hintaisia, ja niitä oli käytössä vain suuryrityksissä ja yliopistoissa. Nykyisen kokoisten kiintolevyjen yhteydessä tällainen ajattelu saattaa tuntua järjettömältä, mutta ratkaisut olivat erittäin vikasietoisia.


Tarvitaanko jatkossa lisätilaa ?
Kiintolevyä osioitaessa kannattaa aluksi miettiä, mihin käyttöön levytila on tulossa:


Halutaanko vikasietoisuutta ?
* Tarvitaanko jatkossa lisätilaa?
 
* Halutaanko vikasietoisuutta? (Tätä tulisi miettiä jo ennen kiintolevyn ostamispäätöstä. Mikäli vikasietoisuutta tarvitaan, kannattaa rakentaa [[RAID]]-pohjainen levyjärjestelmä.)
 
== Esimerkkiosioinnit 80 gigatavun kiintolevylle ==
===Työpöytäkäyttö===
Työpöytäkäytössä seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-[[jakelu]]a, ilman että ''/home''-osion sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle levylle.
 
* 10 Gt varataan [[juuriosio]]lle (liitoskohta ''/'')
* Käytöstä ja keskusmuistin määrästä riippuen noin 0–3 Gt varataan virtuaalimuistille eli swapille (ei liitoskohtaa).
:Kevyessä käytössä saattaa riittää, jos keskusmuistia ja swapia on yhteensä noin puoli gigatavua. Normaalikäytössä yhteismäärän on usein hyvä olla reilun gigatavun verran. Lisätietoja virtuaalimuistista löytyy artikkelista [[Swap]].
 
:Mikäli kone on kovassa kuormituksessa ja muisti loppuu, järjestelmä alkaa vapauttaa sitä kirjoittamalla sisältöä virtuaalimuistiin. Mikäli virtuaalimuistikin loppuu, järjestelmä muuttuu käyttökelvottoman hitaaksi ja tästä tilasta toipuminen on hankalaa, joskaan ei mahdotonta. Erillisen swap-osion teko nopeuttaa jossain määrin virtuaalimuistin käyttöä, mutta nykyisin onnistuu hyvin myös erillisen swap-tiedoston käyttö, jolloin virtuaalimuistille käytettävä tila otetaan tavalliselta levyosiolta (yleensä [[juuriosio]]). Ks. [[Swap-tiedoston luominen]].
* 50–100 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot''), jonne tallennetaan [[käynnistyslatain]] ja [[ydin|ytimet]]. Tämä tosin ei ole nykyaikaisissa koneissa välttämätöntä.
* Loput tilasta varataan ''home''-osion käyttöön (liitoskohta ''/home'').
:Tällä tavoin jakelun päivittäminen tai vaihto onnistuvat helposti; tyhjennetään vain juuriosio, ja henkilökohtaiset tiedot säilyvät toisella osiolla. Asennuksen jälkeen home-osio voidaan liittää takaisin järjestelmään [[fstab]]issa, mikäli asennusohjelma ei tee sitä automaattisesti.
 
===Palvelinkäyttö===
Palvelinkäytössä seuraavanlainen osiointimalli on suositeltavampi:
 
* 1 Gt varataan juuriosiolle (liitoskohta ''/'')
* 1 Gt varataan ''/tmp''-osiolle
* 4–8 Gt varataan ''/var''-osiolle
* 10–20 Gt varataan ''/usr''-osiolle
* 2 × keskusmuistin määrä varataan virtuaalimuistille eli [[swap]]ille (ei liitoskohtaa)
* 50 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot'')
* loput varataan home-osiolle (liitoskohta ''/home'').
 
==Vinkkejä virittelijöille==
===Väliaikaistiedot===
[[Tietoturva]]n kannalta voi olla soveliaampaa käyttää [[tmpfs]]-tiedostojärjestelmää liitoskohtiin ''/tmp'' ja ''/var/tmp''.
 
mount tmpfs /tmp -t tmpfs -o size=<koko megoina>m
mount tmpfs /var/tmp -t tmpfs -o size=<koko megoina>m
 
Tällöin näiden [[hakemisto]]jen sisällöt tallentuvat vain keskusmuistiin tai swapiin jotka tyhjenevät, kun kone käynnistetään uudelleen.
Tällä tavalla varmistetaan, että esimerkiksi ''[[ssh]]-agent'' -ohjelman väliaikaistiedostot poistuvat levyiltä järjestelmän alasajon myötä.
Voit halutessasi liittää nämä ''nosuid''-, ''noexec''-valinnoilla, jolloin niissä käännettyjä ohjelmia ei voi ajaa kukaan eikä niissä voi vaihtaa [[UID|käyttäjä-id:tä]] (esim. ''[[su]]'').
 
Älä varastoi tavaraa hakemistoihin ''/tmp'' tai ''/var/tmp''. Mikäli niistä loppuu tila, kone voi pahimmassa tapauksessa kaatua.
 
===Pääkäyttäjälle varattu tila===
Jotta järjestelmän käyttö onnistuisi [[pääkäyttäjä]]lle silloinkin, kun levytila on lopussa, varataan jokaisesta [[ext2]]-, [[ext3]]- ja [[ext4]]-[[tiedostojärjestelmä]] oletuksena 5 % vain pääkäyttäjän käyttöön. Tämä on kuitenkin ongelma, mikäli tiedostojärjestelmä ei sisällä mitään ylläpitotoimien kannalta tärkeää, tai jos tiedostojärjestelmä on niin iso, että 5 % tarkoittaa satojen megatavujen tai gigatavujen hävikkiä.
 
Tällöin on järkevää muuttaa osuus liitoskohdat <tt>/</tt>, <tt>/tmp</tt>, <tt>/usr</tt> ja <tt>/var</tt> sisältävillä tiedostojärjestelmillä esimerkiksi yhteen prosenttiin ja muilla nollaan.
Tämä tehdään antamalla [[mkfs]]- tai [[tune2fs]]-ohjelmille parametriksi <tt>-m ''prosentti''</tt>, esimerkiksi <tt>tune2fs -m 0</tt>
 
===Inode-taulujen viemä tila===
Käytettäessä isoja tiedostojärjestelmiä (esimerkiksi 200 gigatavua) [[ext2]] tai [[ext3]]-tiedostojärjestelmällä [[inode]]-taulu vie jopa yli kymmenen gigatavua tilaa. Mikäli tiedostojärjestelmään tallennetaan suuria tiedostoja, ei inodeja  välttämättä tarvita kymmeniä miljoonia. Inode-taulun kokoa voi säätää tiedostojärjestelmää luotaessa antamalla <tt>[[mkfs]].ext3</tt>-ohjelmalle parametrina <tt>-N ''inodejen määrä''</tt>. On kuitenkin huomattava, että mikäli inodet loppuvat, saa niitä lisää vain tekemällä tiedostojärjestelmä kokonaan uudestaan. Käytännössä inodeja tarvitaan saman verran kuin tiedostojärjestelmässä on tiedostoja. Esimerkiksi [[reiserfs]]:n kohdalla inodet luodaan tarpeen mukaan.
 
===Virtuaaliset osiot===
Luomalla [[LVM]]:n avulla virtuaalisia osioita (loogisia taltioita), voidaan osioita luoda, poistaa ja yhdistää sekä niiden kokoa muuttaa perinteistä osiointia joustavammin.
 
===Home-osio verkkolevyllä===
Jos verkossasi on levypalvelin, älä tee ''home''-osiota työasemalle. Sen voi pitää mainiosti [[verkkolevy]]llä ja liittää käynnistettäessä esimerkiksi [[NFS]]:n yli.
 
==Katso myös==
*[[Osiointityökalut]]
*[[Linuxin hakemistorakenne]]
*[[Swap]]
 
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Osiot]]
3 173

muokkausta

Navigointivalikko