Ero sivun ”Mistä Linux” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
63 merkkiä lisätty ,  9. joulukuuta 2009
kh, viilausta
(kh, viilausta)
Rivi 1: Rivi 1:
Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkkinä virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, joita koskevat tiukemmat säännöt).
Linux ja suurin osa sen mukana myytävistä ohjelmistoista ovat [[vapaa ohjelmisto|vapaita ohjelmistoja]], esimerkiksi virallinen [[Debian GNU/Linux]] kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että CD/DVD-levyjä saa ja kehotetaankin vapaasti lainaamaan ja kopioimaan ystäville ja tuntemattomillekin (joissain jakeluissa on paketissa ostettaessa kuitenkin mukana myös muutama sellainen ohjelma, jota koskee tiukemmat säännöt).


Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa joka on Suomessakin osittain rajoitettua.
Tekijänoikeus- tai patenttilainsäädäntö yms. saattaa rajoittaa mitä tietyille CD-levyille on otettu mukaan. Käyttäjän on yleensä varauduttava siihen, että Internet-yhteys on tarpeen haettaessa joitakin ohjelmien osia verkosta. Vaihtoehtoisesti voi selvittää tarkemmin, mitä ostettava paketti sisältää. Rajoitukset koskevat lähinnä rajoitettuja/suljettuja multimediatiedostomuotoja sekä DVD-elokuvien toistoa, joka on Suomessakin osittain rajoitettua.


== Ostaminen asentamista varten ==
== Ostaminen asentamista varten ==
Rivi 23: Rivi 23:
Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.
Useimmat tietokoneharrastajat lataavat [[Jakelut|Linux-jakelunsa]] ilmaiseksi verkosta. Lataus vaatii käytännössä laajakaistayhteyden, mutta [[Linux hitaalla yhteydellä|ei välttämättä]] sille koneelle, johon Linuxia ollaan asentamassa.


Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. Muut paketit voi asentaa Internetistä sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.
Pyri käyttämään kotimaista palvelinta, koska lähellä olevat palvelimet ovat usein nopeimpia ja ulkomaanliikenne kallista. Koko jakelua, joka yleensä on hyvin suuri kaikkine osinensa, ei yleensä tarvitse ladata, vaan varsinainen asennusmedia riittää. Asennusmedia on yleensä joko yksi CD tai korkeintaan yksi DVD, joillakin jakeluilla on erikseen pienempi CD-kuva tähän käyttöön vaikka tarjoaisivat myös DVD-asennusmediaa. [[Paketinhallinta]]ohjelma osaa yleensä hakea Internetistä muita ohjelmia sitä mukaa kun niitä haluaa asentaa.


Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.
Useita eri jakeluita suoralatauslinkkeinä löytyy suomalaisesta korkeakoulujen [ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/images/ Funet]-palvelusta, [[jakelu]]n nimellä eri alahakemistoista.
785

muokkausta

Navigointivalikko