Ero sivun ”MPD” versioiden välillä

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (lähdekoodi + fix)
 
Rivi 95: Rivi 95:
 
*[http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2010/01/linuxista_mediakone_1/ Mikrobitin nettijatkot] - Linuxista mediakone osa 1
 
*[http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2010/01/linuxista_mediakone_1/ Mikrobitin nettijatkot] - Linuxista mediakone osa 1
  
{{Malline:MPD-musiikkisoittimia}}
+
{{Musiikin kuuntelu}}
 
[[Luokka:Taustapalvelu]]
 
[[Luokka:Taustapalvelu]]
 
[[Luokka:Musiikkitoistimet]]
 
[[Luokka:Musiikkitoistimet]]

Nykyinen versio 11. marraskuuta 2019 kello 01.35

MPD

Käyttöliittymä Taustapalvelu
Lisenssi GPLv2
Kotisivu www.musicpd.org
Lähdekoodi github.com/MusicPlayerDaemon/MPD

Music Player Daemon eli MPD on järjestelmän taustapalveluna toimiva kevyt musiikkisoitin. Sille ei ole olemassa mitään tiettyä käyttöliittymää, vaan sitä komennetaan erillisten graafisten tai tekstipohjaisten edustaohjelmien kautta. MPD:tä voidaan komentaa myös verkon yli, jolloin esimerkiksi tiettyä stereoihin liitettyä konetta voidaan ohjata lähiverkon toisilta koneilta. MPD tukee MP3-, Ogg Vorbis-, FLAC-, AAC-, mod- ja wav-formaatteja.

Käyttöönotto[muokkaa]

MPD löytyy useimpien jakeluiden paketinhallinnasta nimellä mpd. Lisätietoja ohjelmien asentamisesta löytyy artikkelista Ohjelmien asentaminen. Tämän jälkeen on päätettävä, haluaako ajaa MPD:tä pääkäyttäjänä vai tavallisena käyttäjänä. Ajaminen pääkäyttäjänä on turvattomampaa, mutta toisaalta käyttöönotto on helpompaa.

Ajaminen pääkäyttäjänä[muokkaa]

Aluksi kopioidaan esimerkki asetustiedosto /etc/mpd.conf.example nimelle /etc/mpd.conf.

Asetustiedostosta pitäisi löytyä ainakin rivit

playlist_directory              "/var/lib/mpd/playlists"
db_file                         "/var/lib/mpd/mpd.db"
log_file                        "/var/log/mpd/mpd.log"
error_file                      "/var/log/mpd/mpd.error"
state_file                      "/var/lib/mpd/mpdstate"

Lisäksi rivin

#user                            "mpd"

alusta on löydyttävä kommenttimerkki #, jottei MPD yritä ajaa itseään muuna käyttäjänä kuin rootina. Rivillä music_directory määritellään hakemisto, jonka alta soitettavia kappaleita etsitään, esimerkiksi

music_directory                 "/home/carl-gustaf/min.musik"

Useampia hakemistoja voi määritellä tekemällä niihin osoittava symbolinen linkki määritellyn hakemiston alle. Lisätietoja muista asetusmahdollisuuksista saa komennolla

man mpd.conf

Asetusten tultua kuntoon luodaan soittolista komennolla

/etc/init.d/mpd create-db

tai BSD-tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä komennolla

/etc/rc.d/mpd create-db

Tämän jälkeen voidaan käynnistää mpd komennolla

/etc/init.d/mpd create-db

tai

/etc/rc.d/mpd create-db

Lopuksi on yleensä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin (init) jotta se käynnistyisi koneen käynnistyksen yhteydessä.

Ajaminen tavallisena käyttäjänä[muokkaa]

Tiedostosta /etc/mpd.conf pitäisi tavallisena käyttäjän ajettaessa löytyä rivit

music_directory                 "/polku/musiikkihakemistoosi"
playlist_directory              "~/playlists"
db_file                         "~/mpd.db"
log_file                        "~/mpd.log"
error_file                      "~/mpd.error"
pid_file                        "~/.mpd.pid"
state_file                      "~/.mpd.state"
user                            "mpd"   
bind_to_address                 "127.0.0.1"

~-merkki tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa.

Tämän jälkeen luodaan (pääkäyttäjänä) mpd-käyttäjä sopivine kotihakemistoineen ym. komennoilla

useradd mpd -s /bin/false
mkdir -p /home/mpd/playlists
chown -R mpd:mpd /home/mpd
gpasswd -a mpd audio

Sitten luodaan tietokanta ja käynnistetään mpd komennolla

/etc/init.d/mpd create-db && /etc/init.d/mpd start

tai

/etc/rc.d/mpd create-db && /etc/rc.d/mpd start

jolloin se oikein asetettuna siirtyy toimimaan mpd-käyttäjänä. Tämän jälkeen on vielä lisättävä MPD järjestelmän käynnistysskripteihin.

Käyttöliittymät[muokkaa]

Tunnetuin MPD:n käyttöliittymistä on komentorivipohjainen mpc. Tämän lisäksi on saatavilla ncurses-pohjainen ncmpc sekä lukuisa joukko erilaisia graafisia vaihtoehtoja, kuten python- ja GTK-pohjainen Sonata ja Ario sekä GNOMElle tarkoitettu gmpc.

Käyttö verkon yli[muokkaa]

Tärkeimmät verkkokäyttöä säätelevät rivit mpd.conf-tiedostossa ovat bind_to_address ja port. Asetus

bind_to_address                 "127.0.0.1"

sallisi mpd:n ohjaamisen vain paikalliselta koneelta, kun taas

bind_to_address                 "any"

sallisi ohjaamisen miltä tahansa etäkoneelta. Rivi

port                            "6600"

määrittelisi käytettäväksi portiksi 6600, mikä on oletus.

Mpc[muokkaa]

Mpc-käyttöliittymä komentaa oletuksena paikallisen koneen (localhost) porttia 6600. Muu palvelin tai portti voidaan määritellä ympäristömuuttujilla MPD_HOST ja MPD_PORT.

Vian etsiminen[muokkaa]

mpd --verbose --no-daemon --stdout

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

v  k  m
Emoji u1f3b6.svg Musiikin kuuntelu
 Musiikin toisto  Amarok | Audacious | Aqualung | Banshee | Cactus | Clementine | Cplay | DeaDBeeF | Esperanza | gmusicbrowser | Gxmms2 | JuK | Kaffeine | mpg123 | MPlayer | Muine | Noatun | Nightingale | Quod Libet | Rytmilaatikko | Songbird | Totem | VLC | XMMS | XMMS2
 Nettiradiotoistimet  Auryo | Cantata | Clementine | Exaile | Gradio | Last.fm | Nightingale | Rytmilaatikko | Songbird | Spotify | Streamtuner2
 Musiikkikokoelma  Amarok | BMPx | Banshee | Clementine | dupeGuru Music Edition | Exaile | Rhythmbox | gtkpod | Nightingale | Songbird | Musique
 MPD  Ario | Cantata | GMPC | ncmpcpp | Sonata