Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”Linux miniläppäriin” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
→Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset
| (8 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== SSD-levy == | == SSD-levy == | ||
Monissa miniläppäreissä on SSD-kiintolevy, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat äänettömyys, iskunkestävyys | Monissa miniläppäreissä on SSD-kiintolevy, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat äänettömyys, iskunkestävyys ja pieni virrankulutus. Lisäksi ainakin halvimmat mallit voivat olla hyvinkin hitaita kirjoittamaan tietoa levylle. Lisäksi on esitetty erilaisia arvioita levyjen kulumisesta: levy kestää vain tietyn määrän kirjoituksia ennen kuin "kuluu loppuun". Tästä johtuen on monesti hyvä tehdä erilaisia optimointeja, joilla vähennetään etenkin levylle kirjoittamista. | ||
=== Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset === | === Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset === | ||
Linuxissa yleisesti käytetty [[ext3]]-tiedostojärjestelmä ei ole paras mahdollinen miniläppärille, sillä vaikka se parantaakin tiedostojärjestelmän luotettavuutta, tiedostojärjestelmä pitää kirjaa levylle tehtävistä muutoksista ([[journalointi]]), mikä aiheuttaa ylimääräisiä kirjoitusoperaatioita. SSD- | Linuxissa yleisesti käytetty [[ext3]]-tiedostojärjestelmä ei ole paras mahdollinen miniläppärille, sillä vaikka se parantaakin tiedostojärjestelmän luotettavuutta, tiedostojärjestelmä pitää kirjaa levylle tehtävistä muutoksista ([[journalointi]]), mikä aiheuttaa ylimääräisiä kirjoitusoperaatioita. SSD-levyllä varustetuissa miniläppäreissä kannattaakin poistaa journalointi käytöstä tai käyttää [[ext2]]-tiedostojärjestelmää, jossa kirjanpitoa ei ole. | ||
Tiedostojärjestelmä voidaan yleensä valita jakelua asennettaessa. Asennuksen jälkeenkin ext3-levy voidaan muuttaa ext2-muotoon yksinkertaisesti liittämällä se ext2-osiona (ext3 ja ext2 ovat yhteensopivia, ja liitosasetuksilla määrätään kumpaa tiedostojärjestelmää käytetään). Tämä tapahtuu muuttamalla [[asetustiedosto]]sta <tt>[[fstab|/etc/fstab]]</tt> [[juurihakemisto|juuritiedostojärjestelmän]] (/) osoittava rivi | Tiedostojärjestelmä voidaan yleensä valita jakelua asennettaessa. Asennuksen jälkeenkin ext3-levy voidaan muuttaa ext2-muotoon yksinkertaisesti liittämällä se ext2-osiona (ext3 ja ext2 ovat yhteensopivia, ja liitosasetuksilla määrätään kumpaa tiedostojärjestelmää käytetään). Tämä tapahtuu muuttamalla [[asetustiedosto]]sta <tt>[[fstab|/etc/fstab]]</tt> [[juurihakemisto|juuritiedostojärjestelmän]] (/) osoittava rivi | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
muotoon | muotoon | ||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 | UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 | ||
alussa oleva UUID-numero vaihtelee koneiden välillä | alussa oleva [[UUID]]-numero vaihtelee koneiden välillä ja siihen ei tarvitse koskea. UUID-numeron sijasta voi tiedostossa olla myös levyn [[laitetiedosto]], kuten <tt>/dev/sda1</tt>. | ||
==== Journaloinin poistaminen ext4-tiedostojärjestelmästä ==== | |||
Journaloinnin poistamista käytöstä olemassaolevassa [[ext4]]-tiedostojärjestelmästä ei voi tehdä, kun osio on liitettynä, eli kun käyttöjärjestelmää käytetään. Tämän takia journaloinnin poistaminen onnistuu esim. jakelun asennus-cd:tä käyttämällä. Eli käynnistä tietokone asennuslevyllä ja avaa pääte. Tämän jälkeen komenna pääkäyttäjänä | |||
[[tune2fs]] -O ^has_journal /dev/sdXX #korvaa XX levyn kirjaimella ja numerolla, esim /dev/sda1 | |||
[[fsck]] -fy /dev/sdXX #korjaa osion virheet, ilman tätä järjestelmä ei käynnisty | |||
Nyt voit käynnistää tietokoneen normaalisti, ja journalointi on poistettu käytöstä. | |||
<tt>noatime</tt>-asetus lisätään myös <tt>/etc/fstab</tt>-tiedostoon tiedostojärjestelmän kertovan asetuksen (<tt>ext2</tt>) jälkeen tuleviin liitosasetuksiin pilkulla | Uuden ext4-tiedostojärjestelmän luominen osiolle <tt>/dev/sda1</tt> ilman journalointiominaisuutta: | ||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 noatime,errors=remount-ro 0 1 | [[mkfs]].ext4 -O ^has_journal /dev/sda1 | ||
Journaloinin poistamisen lisäksi kannattaa käyttää <tt>[[atime|noatime]]</tt>-asetusta, joka kieltää tiedostojärjestelmää päivittämästä levylle tietoa siitä, milloin tiedosto on viimeksi avattu. Ilman tätä asetusta jokaisen tiedoston avaaminen aiheuttaa ylimääräisen kirjoitusoperaation eikä yleensä eteen tule tilannetta, jossa tälle tiedolle olisi käyttöä. | |||
<tt>discard</tt>-asetus ottaa käyttöön erityisesti SSD-levyjä varten kehitetyn [http://en.wikipedia.org/wiki/TRIM TRIM]-komennon, mutta se vaatii 2.6.33 tai uudemman kernelin, eikä toimi ext3-tiedostojärjestelmän kanssa. (discard-lippu ext3-formatoidulla juuriosiolla aiheuttaa sen liittämisen vain luku -tilassa) Varmista että levyohjain on valittu BIOS-valikosta ohjaamaan SSD:tä AHCI- eikä IDE-moodissa, ja että levy tukee TRIM:iä. | |||
<tt>noatime</tt> ja <tt>discard</tt>-asetukset lisätään myös <tt>/etc/fstab</tt>-tiedostoon tiedostojärjestelmän kertovan asetuksen (<tt>ext2</tt>) jälkeen tuleviin liitosasetuksiin pilkulla erotettuina. Lopullinen rivi voisi olla muotoa | |||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 noatime,discard,errors=remount-ro 0 1 | |||
Lisätietoja tiedoston rakenteesta löytyy artikkelista [[fstab]]. | Lisätietoja tiedoston rakenteesta löytyy artikkelista [[fstab]]. | ||
| Rivi 30: | Rivi 42: | ||
Nyt seuraavan käynnistyksen jälkeen kyseiset hakemistot sijaitsevat tmpfs-osiolla. | Nyt seuraavan käynnistyksen jälkeen kyseiset hakemistot sijaitsevat tmpfs-osiolla. | ||
Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä lokitiedostoja ylläpitävä <tt>sysklogd</tt> ei välttämättä osaa käsitellä oikein tilannetta, jossa <tt>/var/log</tt>-hakemisto on tyhjä ([https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/sysklogd/+bug/290127 ongelman virheraportti | Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä lokitiedostoja ylläpitävä <tt>sysklogd</tt> ei välttämättä osaa käsitellä oikein tilannetta, jossa <tt>/var/log</tt>-hakemisto on tyhjä ([https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/sysklogd/+bug/290127 ongelman virheraportti Ubuntun vianseurantajärjestelmässä]). Tällöin on käynnistyksen yhteydessä luotava <tt>/var/log</tt>-hakemistoon hakemistorakenteen pohja. Ohjeet tähän löytyvät [https://help.ubuntu.com/community/AspireOne Ubuntun AcerAspire One -ohjeesta] (katso kohta ''REDUCING SSD WEAR''). | ||
=== Firefoxin profiili tmpfs-osiolle === | === Firefoxin profiili tmpfs-osiolle === | ||
| Rivi 65: | Rivi 77: | ||
esac | esac | ||
</source> | </source> | ||
Anna tiedostolle myös [[tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]] ajamalla pääkäyttäjänä komento | |||
chmod +x /etc/init.d/ffprofile | |||
Seuraavaksi luodaan symboliset linkit tähän tiedostoon eri [[ajotaso]]ille siirryttäessä läpikäytäviin <tt>/etc/rcX.d</tt>-hakemistoihin. Jotta synkronointi tehtäisiin sammutuksen ja uudelleenkäynnistyksen yhteydessä (ajotasot 0 ja 6), luodaan linkit komennoilla | Seuraavaksi luodaan symboliset linkit tähän tiedostoon eri [[ajotaso]]ille siirryttäessä läpikäytäviin <tt>/etc/rcX.d</tt>-hakemistoihin. Jotta synkronointi tehtäisiin sammutuksen ja uudelleenkäynnistyksen yhteydessä (ajotasot 0 ja 6), luodaan linkit komennoilla | ||
ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc0.d/K01ffprofile | ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc0.d/K01ffprofile | ||
| Rivi 97: | Rivi 112: | ||
=== Firefox === | === Firefox === | ||
Oletuksena Firefox vie melko paljon turhaa tilaa näytöltä korkeussuunnassa. Ensinnäkin kannattaa vaihtaa yläpalkin kuvakkeet pienemmiksi napsauttamalla hiiren kakkospainikkeella vaikka seuraava- ja pysäytä-painikkeiden välistä, valitsemalla ''Muokkaa'' ja valitsemalla aukeavasta ikkunasta | Oletuksena Firefox vie melko paljon turhaa tilaa näytöltä korkeussuunnassa. Ensinnäkin kannattaa vaihtaa yläpalkin kuvakkeet pienemmiksi napsauttamalla hiiren kakkospainikkeella vaikka seuraava- ja pysäytä-painikkeiden välistä, valitsemalla ''Muokkaa'' ja valitsemalla aukeavasta ikkunasta kohta ''Pienet kuvakkeet''. | ||
Firefoxin alareunassa oleva tilapalkki on yleensä täysin turha, joten sen piilottaminen on hyvä idea. Sen saa menemään automaattisesti piiloon asentamalla [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/1530 AutoHide Statusbar] -liitännäisen. | Firefoxin alareunassa oleva tilapalkki on yleensä täysin turha, joten sen piilottaminen on hyvä idea. Sen saa menemään automaattisesti piiloon asentamalla [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/1530 AutoHide Statusbar] -liitännäisen. | ||
| Rivi 107: | Rivi 122: | ||
gconftool-2 --set /apps/compiz/plugins/move/allscreens/options/constrain_y --type bool 0 | gconftool-2 --set /apps/compiz/plugins/move/allscreens/options/constrain_y --type bool 0 | ||
Tämä asetus tallentuu Gnomen asetuksiin eikä sitä tarvitse enää myöhemmin asettaa. | Tämä asetus tallentuu Gnomen asetuksiin eikä sitä tarvitse enää myöhemmin asettaa. | ||
=== Näytön tarkkuus (dpi) === | |||
Miniläppäreiden näytöt ovat kokoonsa nähden normaalia tarkempia, joten kirjasinten tarkkuutta (dpi, pistettä tuumaa kohden) voi olla hyvä muuttaa. Monesti oletusarvo on esimerkiksi 96 dpi, mutta parempaa laatua ja hieman pienempää tekstiä saa pudottamalla arvon esimerkiksi 82 dpi:hin. | |||
Tämä onnistuu [[Gnome]]ssa Ulkoasun asetukset -työkalussa valitsemalla ''kirjasimet''-välilehdeltä ''Lisäasetukset" ja asettamalla haluttu tarkkuus aukeavassa ikkunassa. | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||