Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”Linux miniläppäriin” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
→Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset
p (→Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset: tarkennus) |
|||
| (14 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Miniläppäri]]t ovat pienikokoisia kannettavia tietokoneita, joille on tunnusomaista pienen koon lisäksi myös mm. halpa hinta, pitkä akkukesto ja liikkuvia osia sisältämätön [[wikipedia:fi:SSD|SSD]]-massamuisti. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia yleisiä tapoja, joilla Linux-asennusta voi optimoida miniläppärikäyttöä ajatellen. | |||
On olemassa myös joitain valmiita miniläppäreille suunnattuja | On olemassa myös joitain valmiita miniläppäreille suunnattuja [[jakelu]]ita, joissa on valmiiksi toteutettu jotain tämän artikkelin vinkeistä. | ||
== SSD-levy == | == SSD-levy == | ||
Monissa miniläppäreissä on | Monissa miniläppäreissä on SSD-kiintolevy, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat äänettömyys, iskunkestävyys ja pieni virrankulutus. Lisäksi ainakin halvimmat mallit voivat olla hyvinkin hitaita kirjoittamaan tietoa levylle. Lisäksi on esitetty erilaisia arvioita levyjen kulumisesta: levy kestää vain tietyn määrän kirjoituksia ennen kuin "kuluu loppuun". Tästä johtuen on monesti hyvä tehdä erilaisia optimointeja, joilla vähennetään etenkin levylle kirjoittamista. | ||
=== Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset === | === Tiedostojärjestelmä ja sen asetukset === | ||
Linuxissa yleisesti käytetty [[ext3]]-tiedostojärjestelmä ei ole paras mahdollinen miniläppärille, sillä vaikka se parantaakin tiedostojärjestelmän luotettavuutta, | Linuxissa yleisesti käytetty [[ext3]]-tiedostojärjestelmä ei ole paras mahdollinen miniläppärille, sillä vaikka se parantaakin tiedostojärjestelmän luotettavuutta, tiedostojärjestelmä pitää kirjaa levylle tehtävistä muutoksista ([[journalointi]]), mikä aiheuttaa ylimääräisiä kirjoitusoperaatioita. SSD-levyllä varustetuissa miniläppäreissä kannattaakin poistaa journalointi käytöstä tai käyttää [[ext2]]-tiedostojärjestelmää, jossa kirjanpitoa ei ole. | ||
Tiedostojärjestelmä voidaan yleensä valita jakelua asennettaessa. Asennuksen jälkeenkin ext3-levy voidaan muuttaa ext2-muotoon yksinkertaisesti liittämällä se ext2-osiona (ext3 ja ext2 ovat yhteensopivia, ja liitosasetuksilla määrätään kumpaa tiedostojärjestelmää käytetään). | Tiedostojärjestelmä voidaan yleensä valita jakelua asennettaessa. Asennuksen jälkeenkin ext3-levy voidaan muuttaa ext2-muotoon yksinkertaisesti liittämällä se ext2-osiona (ext3 ja ext2 ovat yhteensopivia, ja liitosasetuksilla määrätään kumpaa tiedostojärjestelmää käytetään). Tämä tapahtuu muuttamalla [[asetustiedosto]]sta <tt>[[fstab|/etc/fstab]]</tt> [[juurihakemisto|juuritiedostojärjestelmän]] (/) osoittava rivi | ||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext3 (rivi jatkuu) | UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext3 (rivi jatkuu) | ||
muotoon | muotoon | ||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 | UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 | ||
alussa oleva UUID-numero vaihtelee koneiden välillä | alussa oleva [[UUID]]-numero vaihtelee koneiden välillä ja siihen ei tarvitse koskea. UUID-numeron sijasta voi tiedostossa olla myös levyn [[laitetiedosto]], kuten <tt>/dev/sda1</tt>. | ||
==== Journaloinin poistaminen ext4-tiedostojärjestelmästä ==== | |||
Journaloinnin poistamista käytöstä olemassaolevassa [[ext4]]-tiedostojärjestelmästä ei voi tehdä, kun osio on liitettynä, eli kun käyttöjärjestelmää käytetään. Tämän takia journaloinnin poistaminen onnistuu esim. jakelun asennus-cd:tä käyttämällä. Eli käynnistä tietokone asennuslevyllä ja avaa pääte. Tämän jälkeen komenna pääkäyttäjänä | |||
[[tune2fs]] -O ^has_journal /dev/sdXX #korvaa XX levyn kirjaimella ja numerolla, esim /dev/sda1 | |||
[[fsck]] -fy /dev/sdXX #korjaa osion virheet, ilman tätä järjestelmä ei käynnisty | |||
Nyt voit käynnistää tietokoneen normaalisti, ja journalointi on poistettu käytöstä. | |||
<tt>noatime</tt>-asetus lisätään myös <tt>/etc/fstab</tt>-tiedostoon tiedostojärjestelmän kertovan asetuksen (<tt>ext2</tt>) jälkeen tuleviin liitosasetuksiin pilkulla | Uuden ext4-tiedostojärjestelmän luominen osiolle <tt>/dev/sda1</tt> ilman journalointiominaisuutta: | ||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 noatime,errors=remount-ro 0 1 | [[mkfs]].ext4 -O ^has_journal /dev/sda1 | ||
Journaloinin poistamisen lisäksi kannattaa käyttää <tt>[[atime|noatime]]</tt>-asetusta, joka kieltää tiedostojärjestelmää päivittämästä levylle tietoa siitä, milloin tiedosto on viimeksi avattu. Ilman tätä asetusta jokaisen tiedoston avaaminen aiheuttaa ylimääräisen kirjoitusoperaation eikä yleensä eteen tule tilannetta, jossa tälle tiedolle olisi käyttöä. | |||
<tt>discard</tt>-asetus ottaa käyttöön erityisesti SSD-levyjä varten kehitetyn [http://en.wikipedia.org/wiki/TRIM TRIM]-komennon, mutta se vaatii 2.6.33 tai uudemman kernelin, eikä toimi ext3-tiedostojärjestelmän kanssa. (discard-lippu ext3-formatoidulla juuriosiolla aiheuttaa sen liittämisen vain luku -tilassa) Varmista että levyohjain on valittu BIOS-valikosta ohjaamaan SSD:tä AHCI- eikä IDE-moodissa, ja että levy tukee TRIM:iä. | |||
<tt>noatime</tt> ja <tt>discard</tt>-asetukset lisätään myös <tt>/etc/fstab</tt>-tiedostoon tiedostojärjestelmän kertovan asetuksen (<tt>ext2</tt>) jälkeen tuleviin liitosasetuksiin pilkulla erotettuina. Lopullinen rivi voisi olla muotoa | |||
UUID=007ad9f0-88bd-4d6c-b853-25bfb682111b / ext2 noatime,discard,errors=remount-ro 0 1 | |||
Lisätietoja tiedoston rakenteesta löytyy artikkelista [[fstab]]. | Lisätietoja tiedoston rakenteesta löytyy artikkelista [[fstab]]. | ||
=== Väliaikaiset tiedostot tmpfs-osiolle === | === Väliaikaiset tiedostot tmpfs-osiolle === | ||
Eräs helppo tapa vähentää levylle tehtäviä kirjoitusoperaatioita on siirtää väliaikaisia tiedostoja ja jatkuvasti päivittyviä lokitiedostoja sisältävät <tt>/tmp</tt>, <tt>/var/tmp</tt> ja <tt>/var/log</tt> -hakemistot [[tmpfs]]-osiolle. Tmpfs-osiolla olevia tietoja pidetään tietokoneen | Eräs helppo tapa vähentää levylle tehtäviä kirjoitusoperaatioita on siirtää väliaikaisia tiedostoja ja jatkuvasti päivittyviä lokitiedostoja sisältävät <tt>/tmp</tt>, <tt>/var/tmp</tt> ja <tt>/var/log</tt> -hakemistot [[tmpfs]]-osiolle. Tmpfs-osiolla olevia tietoja pidetään tietokoneen keskusmuistissa aina, kun se on mahdollista, ja vain muistin käydessä vähiin tai esimerkiksi siirryttäessä lepotilaan tiedot siirretään SSD-muistille ("kiintolevylle"). | ||
Nämä hakemistot asetetaan tmpfs-osioiksi lisäämällä <tt>/etc/fstab</tt>-tiedostoon rivit | Nämä hakemistot asetetaan tmpfs-osioiksi lisäämällä <tt>/etc/fstab</tt>-tiedostoon rivit | ||
| Rivi 33: | Rivi 45: | ||
=== Firefoxin profiili tmpfs-osiolle === | === Firefoxin profiili tmpfs-osiolle === | ||
Firefox käyttää surffailun aikana melko paljon omaa tietokantaansa, joka sijaitsee <tt>.mozilla/firefox</tt>-[[hakemisto]]ssa. Tämän hakemiston siirtäminen [[tmpfs]]-osiolle nopeuttaa Firefoxia huomattavasti. Tällöin on kuitenkin muistettava tehdä sellaiset asetukset, että profiili otetaan talteen massamuistin puolelle koneen sammutuksen yhteydessä ja palautetaan se koneen käynnistyessä. | |||
Aloitetaan varmuuskopioimalla Firefoxin profiili komennolla | |||
[[cp]] -R ~/.mozilla/firefox ~/.mozilla/firefox_backup | |||
Seuraavaksi luodaan [[bash-skriptaus|skripti]], joka sammutuksen yhteydessä kopioi Firefoxin profiilin hakemistoon <tt>.mozilla/fi</tt> ja käynnistyksen yhteydessä palauttaa nämä tiedostot käyttäen [[rsync]]-synkronointisovellusta. Luo tiedosto <tt>/etc/init.d/ffprofile</tt> ja kirjoita sen sisällöksi | |||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/sh | |||
error=0 | |||
tunnus=tähän_käyttäjätunnuksesi | |||
case "$1" in | |||
start) | |||
echo "Calling rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/fi/ /home/$tunnus/.mozilla/firefox/" | |||
rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/fi/ /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ | |||
exit $error | |||
;; | |||
stop) | |||
echo "Calling rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/" | |||
rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/ | |||
chmod -t /home/$tunnus/.mozilla/fi/ | |||
chmod og-w /home/$tunnus/.mozilla/fi/ | |||
exit $error | |||
;; | |||
*) | |||
echo "Usage: /etc/init.d/ffprofile {start|stop}" | |||
exit 1 | |||
;; | |||
esac | |||
</source> | |||
Anna tiedostolle myös [[tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]] ajamalla pääkäyttäjänä komento | |||
chmod +x /etc/init.d/ffprofile | |||
Seuraavaksi luodaan symboliset linkit tähän tiedostoon eri [[ajotaso]]ille siirryttäessä läpikäytäviin <tt>/etc/rcX.d</tt>-hakemistoihin. Jotta synkronointi tehtäisiin sammutuksen ja uudelleenkäynnistyksen yhteydessä (ajotasot 0 ja 6), luodaan linkit komennoilla | |||
ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc0.d/K01ffprofile | |||
ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc6.d/K01ffprofile | |||
Käynnistyksen yhteydessä taas siirrytään jakelusta riippuen eri ajotasolle. [[Debian]]-pohjaisissa jakeluissa (mm. miniläppäreissä usein käytetyssä [[Ubuntu]]ssa) se on 2, jolloin linkki luotaisiin komennolla | |||
ln -s /etc/init.d/ffprofile /etc/rc2.d/S99ffprofile | |||
Nämä komennot vaativat pääkäyttäjän oikeudet. | |||
Joissain jakeluissa oletusajotaso on 5, jolloin edellisessä komennossa luku 2 on korvattava luvulla 5. Oletusajotason näkee <tt>[[inittab|/etc/inittab]]</tt>-asetustiedostosta. | |||
Enää on selviydyttävä tapauksesta, jossa kone ei sammukaan puhtaasti, jolloin Firefoxin profiili jää päivittämättä levylle. Luodaan tätä varten [[Komentojen ajastaminen|ajastettu tehtävä]], joka kopioi tunnin välein Firefoxin profiilin samaan paikkaan kuin yllä luodut skriptit. Tämä onnistuu luomalla tiedosto <tt>/etc/cron.hourly/ffprofile</tt> johon sisällöksi tulee | |||
<source lang="bash"> | |||
#!/bin/sh | |||
tunnus=tähän_käyttäjätunnuksesi | |||
echo "Calling rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/" | |||
rsync -av --delete /home/$tunnus/.mozilla/firefox/ /home/$tunnus/.mozilla/fi/ | |||
chmod -t /home/$tunnus/.mozilla/fi/ | |||
chmod og-w /home/$tunnus/.mozilla/fi/ | |||
</source> | |||
Nyt olemme valmiit siirtämään Firefoxin profiilin lopullisesti tmpfs:lle. Lisätään <tt>[[fstab|/etc/fstab]]</tt>-asetustiedostoon rivi | |||
tmpfs /home/käyttäjätunnuksesesi/.mozilla/firefox tmpfs defaults 0 0 | |||
ja littämällä uusi tmpfs-osio komennolla | |||
mount -a | |||
Kopioidaan tämän jälkeen vielä vanha profiili paikoilleen komennolla | |||
cp -R ~/.mozilla/firefox_backup ~/.mozilla/firefox | |||
Tämän jälkeen kaikki on valmista ja Firefox toimii huomattavasti nopeammin. | |||
== Ohjelmien sovittaminen pienelle näytölle == | == Ohjelmien sovittaminen pienelle näytölle == | ||
Miniläppäreiden korkeussuunnassa pienet näytöt aiheuttavat joskus ongelmia sovellusten kanssa. | |||
=== Firefox === | === Firefox === | ||
Oletuksena Firefox vie melko paljon turhaa tilaa näytöltä korkeussuunnassa. Ensinnäkin kannattaa vaihtaa yläpalkin kuvakkeet pienemmiksi napsauttamalla hiiren kakkospainikkeella vaikka seuraava- ja pysäytä-painikkeiden välistä, valitsemalla ''Muokkaa'' ja valitsemalla aukeavasta ikkunasta kohta ''Pienet kuvakkeet''. | |||
Firefoxin alareunassa oleva tilapalkki on yleensä täysin turha, joten sen piilottaminen on hyvä idea. Sen saa menemään automaattisesti piiloon asentamalla [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/1530 AutoHide Statusbar] -liitännäisen. | |||
Firefoxin palkkien viemää tilaa voi vielä pienentää asentamalla [https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/3699 Classic Compact] -teeman. | |||
=== Compiz Fusion ja Gnome === | |||
Miniläppäreiden matalat näytöt aiheuttavat joskus ongelmia, jos ohjelmat eivät osaa sovittaa ikkunoitaan mataliin näyttöihin. Ongelmia tulee tilanteessa, jossa ikkunan yläreuna menee ulos näytöltä. Oletuksena [[Compiz Fusion]] ei [[Gnome]]ssa anna siirtää tällaista ikkunaa vapaasti näppäinyhdistelmällä ALT+[[hiiri|hiiren]] ykköspainike. Tämä voidaan kuitenkin sallia komennolla | |||
gconftool-2 --set /apps/compiz/plugins/move/allscreens/options/constrain_y --type bool 0 | |||
Tämä asetus tallentuu Gnomen asetuksiin eikä sitä tarvitse enää myöhemmin asettaa. | |||
=== Näytön tarkkuus (dpi) === | |||
Miniläppäreiden näytöt ovat kokoonsa nähden normaalia tarkempia, joten kirjasinten tarkkuutta (dpi, pistettä tuumaa kohden) voi olla hyvä muuttaa. Monesti oletusarvo on esimerkiksi 96 dpi, mutta parempaa laatua ja hieman pienempää tekstiä saa pudottamalla arvon esimerkiksi 82 dpi:hin. | |||
Tämä onnistuu [[Gnome]]ssa Ulkoasun asetukset -työkalussa valitsemalla ''kirjasimet''-välilehdeltä ''Lisäasetukset" ja asettamalla haluttu tarkkuus aukeavassa ikkunassa. | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||