Ero sivun ”Laitetiedostot” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Kiintolevyt: laajennusta)
p (/dev/hd- sekä /dev/sd-laitteiden eroa selvennetty)
 
(16 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Laitetiedostot ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitteita voivat olla ilmeiset kiintolevyt, äänikortit ja muut "oikeat laitteet" sekä vähemmän ilmeiset, esimerkiksi satunnaislukugeneraattori.
{{Hakemistorakenne}}


'''Laitetiedostot''' ovat <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.


==Käyttö==
==Käyttö==
Prosessorikuorman saa helposti tappiin siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta mustaan aukkoon:
Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (<tt>/dev/urandom</tt>) mustaan aukkoon (<tt>/dev/null</tt>):
  [[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null
  [[cat]] /dev/urandom [[Komentorivin perusteet|>]] /dev/null


Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa:
Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle <tt>/dev/dsp</tt>):
  cat /dev/urandom > /dev/dsp
  cat /dev/urandom > /dev/dsp


Otetaan [[levykuva]] cd-levystä:
Otetaan [[levykuva]] [[Portaali:Optinen_asema#CD|CD-levy]]stä:
  cat /dev/cdrom > /home/kalevi/warez/levykuva.iso
  cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso


== Joitain laitetiedostoja ==
== Joitain laitetiedostoja ==


===Kiintolevyt===
===Massamuisteja===
[[wikipedia:fi:Integrated Drive Electronics|IDE]]-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät
<tt>hd</tt>-alkuisina, kun taas [[SCSI]]- sekä [[wikipedia:fi:Serial_ATA|SATA]]-väyliin kytketyt laitteet, kuten [[SSD]]-asemat näkyvät <tt>sd</tt>-alkuisina.
 
*<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hda</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
*<tt>/dev/hdb</tt> - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
*<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/hdc</tt> - Toisen IDE-väylän isäntälevy
*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen sata-levy, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä)
*<tt>/dev/sda</tt> - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy ([[libata]]a käyttävä)
*<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio
*<tt>/dev/hdk4</tt> - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio


Nykyään jotkut jakelut, kuten esimerkiksi [[Ubuntu]], ovat ottaneet käyttöön [[libata]]n, jolloin <tt>/dev/hdX</tt>-muotoiset massamuistit korvautuvat <tt>/dev/sdX</tt>-muotoisilla laitteilla.
Useimmat [[jakelu]]t ovat nykyään ottaneet käyttöön [[libata]]n, jolloin <tt>/dev/hdX</tt>-muotoiset massamuistit korvautuvat <tt>/dev/sdX</tt>-muotoisilla laitteilla.


Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat
Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat
Rivi 38: Rivi 42:
*<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti
*<tt>/dev/dsp</tt> - Äänikortti
*<tt>/dev/mixer</tt> - Mikseri
*<tt>/dev/mixer</tt> - Mikseri
*<tt>/dev/cdrom</tt> - CD-asema
*<tt>/dev/cdrom</tt> - [[Portaali:Optinen asema|CD-asema]]
*<tt>/dev/video0</tt> - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi [[web-kamera]].
*<tt>/dev/video0</tt> - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi [[web-kamera]].
*<tt>/dev/scd0</tt> - Ensimmäinen [[SCSI]]-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
*<tt>/dev/scd0</tt> - Ensimmäinen [[SCSI]]-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
Rivi 46: Rivi 50:
*<tt>/dev/ramdisk</tt> - [[RAM-levy]]
*<tt>/dev/ramdisk</tt> - [[RAM-levy]]
*<tt>/dev/ram0</tt> - Ensimmäinen RAM-levy
*<tt>/dev/ram0</tt> - Ensimmäinen RAM-levy
*<tt>/dev/loop0</tt> - Ensimmäinen loopina [[mount|liitetty]] [[tiedostojärjestelmä]]
*<tt>/dev/shm</tt> - [[Tmpfs]]:n [[mount|liitoskohta]]
*<tt>/dev/loop0</tt> - Ensimmäinen loopina liitetty [[tiedostojärjestelmä]]
*<tt>/dev/console</tt> - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)
*<tt>/dev/console</tt> - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)


=== Erikoislaitteet ===
=== Erikoislaitteet ===
*<tt>/dev/random</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
*<tt>/dev/[[random]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
*<tt>/dev/urandom</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
*<tt>/dev/[[random|urandom]]</tt> - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
*<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite  
*<tt>/dev/zero</tt> - Pelkkää nollaa tulostava laite  
*<tt>/dev/null</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
*<tt>[[Null|/dev/null]]</tt> ja <tt>[[Zero|/dev/zero]]</tt> - Bittejä nielevä "musta aukko"
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]]
*<tt>/dev/stdout</tt> - [[Standardivirrat|Standarditulostusvirta]]
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]]
*<tt>/dev/stdin</tt> - [[Standardivirrat|Standardisyötevirta]]
*<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]]
*<tt>/dev/tty1</tt> - Ensimmäinen [[virtuaalikonsoli]]
*<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu)
*<tt>/dev/pts/0</tt> - Ensimmäinen [[pseudoterminaali]] (esimerkiksi [[terminaaliemulaattori]]- tai [[SSH]]-istuntoa varten luotu)
== /dev/console ja /dev/null ==
Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti [[udev]]-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät <tt>/dev</tt>-[[hakemisto]]n alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.
Poikkeuksena tästä ovat <tt>/dev/console</tt> (järjestelmäkonsoli) sekä <tt>/dev/null</tt> (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole [[mount|liitettynä]].
Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi [[juurihakemiston siirtäminen|juurihakemiston siirron]] seurauksena), on tuloksena yleensä [[kernel panic]] ja siten [[GNU/Linuxin käynnistysprosessi|järjestelmän käynnistyksen]] epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi
opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system
Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi [[live-cd]]:ltä, liittää ongelmallinen [[juuriosio]] ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla [[chroot]]. Sekä tämän jälkeen antaa komennot
[[mknod]] -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null  c 1 3
jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.


[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[pl:/dev]]

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2022 kello 17.22

Hakemistorakenne

/

/bin
/boot
/dev
/etc
/home
/lib
/lost+found
/media
/mnt
/opt
/proc
/root
/run
/sbin
/selinux
/sources
/srv
/sys
/tmp
/usr
/var

Laitetiedostot ovat /dev-hakemiston alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.

Käyttö[muokkaa]

Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (/dev/urandom) mustaan aukkoon (/dev/null):

cat /dev/urandom > /dev/null

Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle /dev/dsp):

cat /dev/urandom > /dev/dsp

Otetaan levykuva CD-levystä:

cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso

Joitain laitetiedostoja[muokkaa]

Massamuisteja[muokkaa]

IDE-väylään kytketyt massamuistit, kuten kiintolevyt näkyvät hd-alkuisina, kun taas SCSI- sekä SATA-väyliin kytketyt laitteet, kuten SSD-asemat näkyvät sd-alkuisina.

  • /dev/hda - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
  • /dev/hdb - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
  • /dev/hdc - Toisen IDE-väylän isäntälevy
  • /dev/sda - Ensimmäinen SATA-asema, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy (libataa käyttävä)
  • /dev/hdk4 - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio

Useimmat jakelut ovat nykyään ottaneet käyttöön libatan, jolloin /dev/hdX-muotoiset massamuistit korvautuvat /dev/sdX-muotoisilla laitteilla.

Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat

  • /dev/hdb1 - ensisijainen osio
  • /dev/hdb5 - ensimmäinen looginen osio
  • /dev/hdb6 - toinen looginen osio

Järjestelmän levyosiot voi listata fdiskillä antamalla pääkäyttäjänä komennon

fdisk -l

Syötteet[muokkaa]

  • /dev/input/mice - Järjestelmän hiiret
  • /dev/input/mouse0 - Ykköshiiri

Muita oikeita laitteita[muokkaa]

  • /dev/dsp - Äänikortti
  • /dev/mixer - Mikseri
  • /dev/cdrom - CD-asema
  • /dev/video0 - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi web-kamera.
  • /dev/scd0 - Ensimmäinen SCSI-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
  • /dev/cdrw - Kirjoittava CD-asema
  • /dev/cdwriter - Kirjoittava CD-asema
  • /dev/fd0 - Ensimmäinen levykeasema
  • /dev/ramdisk - RAM-levy
  • /dev/ram0 - Ensimmäinen RAM-levy
  • /dev/shm - Tmpfs:n liitoskohta
  • /dev/loop0 - Ensimmäinen loopina liitetty tiedostojärjestelmä
  • /dev/console - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)

Erikoislaitteet[muokkaa]

/dev/console ja /dev/null[muokkaa]

Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti udev-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät /dev-hakemiston alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.

Poikkeuksena tästä ovat /dev/console (järjestelmäkonsoli) sekä /dev/null (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole liitettynä.

Jos /dev/console ja /dev/null puuttuvat (esimerkiksi juurihakemiston siirron seurauksena), on tuloksena yleensä kernel panic ja siten järjestelmän käynnistyksen epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi

opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system

Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi live-cd:ltä, liittää ongelmallinen juuriosio ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla chroot. Sekä tämän jälkeen antaa komennot

mknod -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null  c 1 3

jotka luovat kyseiset laitetiedostot uudelleen.