Ero sivun ”LTSP” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Suomen LTSP-yhteisö
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (palautus) |
p (Suomen LTSP-yhteisö) |
||
| (18 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia. | '''LTSP''' eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia. | ||
Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä. | Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä. | ||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
=== Debian === | === Debian === | ||
['''Varoitus''': Ohje on vanhalle versiolle; lue ohjeet ja sovella tarpeen mukaan.] | |||
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan. | Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan. | ||
| Rivi 67: | Rivi 69: | ||
===Ubuntu=== | ===Ubuntu=== | ||
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite ja oma osoiteavaruus, jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden Ubuntu 10.04 LTS:ssä | Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään. | ||
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB. | |||
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin | Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin. | ||
# Käynnistä kone alternate-levyltä | # Käynnistä kone alternate-levyltä | ||
| Rivi 79: | Rivi 83: | ||
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla | ## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla | ||
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin | Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin | ||
INTERFACES="eth0" | INTERFACES="eth0" | ||
DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo | Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''. | ||
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ==== | |||
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento: | |||
sudo ltsp-build-client | |||
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään. | |||
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''. | |||
Aja vielä varmuuden vuoksi | |||
sudo service isc-dhcp-server start | |||
sudo service nbd-server start | |||
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta. | |||
=== | ==== LTSP:n asetusten säätö ==== | ||
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!) | |||
==== Epoptes ==== | |||
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran. | |||
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta: | |||
sudo chroot /opt/ltsp/i386 | |||
mount -t proc proc /proc | |||
apt-get install epoptes-client | |||
epoptes-client -c | |||
exit | |||
sudo ltsp-update-image | |||
==== iTalc ==== | |||
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client | Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client | ||
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). | italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla. | ||
====Lisätietoja Ubuntulle==== | ====Lisätietoja Ubuntulle==== | ||
| Rivi 105: | Rivi 138: | ||
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP] | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP] | ||
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri] | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri] | ||
== Virtualbox ja verkkokäynnistys == | == Virtualbox ja verkkokäynnistys == | ||
| Rivi 132: | Rivi 164: | ||
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] | * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] | ||
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa | * [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa | ||
* [https://ltsp.fi/ Suomen LTSP-yhteisö] | |||