Ero sivun ”LTSP” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Suomen LTSP-yhteisö
p (→Aiheesta muualla: vanha linkki pois+ linkki meitin foorumiin) |
p (Suomen LTSP-yhteisö) |
||
| (48 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
LTSP eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] | '''LTSP''' eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia. | ||
LTSP- | Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä. | ||
== Edut ja heikkoudet == | |||
LTSP:n etuja: | |||
* Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää. | |||
* Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet. | |||
* Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta). | |||
* Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia. | |||
* Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä. | |||
* LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö. | |||
* Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti. | |||
LTSP:n heikkouksia: | |||
* Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään. | |||
* Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä. | |||
==Toiminta== | ==Toiminta== | ||
LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita. | |||
Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla). | |||
Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli. | |||
Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä. | |||
LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä. | |||
Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia. | Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia. | ||
| Rivi 24: | Rivi 44: | ||
=== Debian === | === Debian === | ||
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa: | ['''Varoitus''': Ohje on vanhalle versiolle; lue ohjeet ja sovella tarpeen mukaan.] | ||
Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan. | |||
LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen): | |||
apt-get install ltsp-server | apt-get install ltsp-server | ||
ltsp-build-client --dist etch | ltsp-build-client --dist etch | ||
| Rivi 37: | Rivi 61: | ||
/usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp | /usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp | ||
Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista. | Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>). | ||
Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin. | |||
===Fedora=== | ===Fedora=== | ||
| Rivi 43: | Rivi 69: | ||
===Ubuntu=== | ===Ubuntu=== | ||
[ | Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään. | ||
Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB. | |||
Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin. | |||
# Käynnistä kone alternate-levyltä | |||
# Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin | |||
# Valitse Asenna | |||
## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi | |||
## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy | |||
## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa | |||
## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla | |||
Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin | |||
INTERFACES="eth0" | |||
Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''. | |||
==== Pääteympäristölevykuvan luominen ==== | |||
LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento: | |||
sudo ltsp-build-client | |||
Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään. | |||
Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''. | |||
Aja vielä varmuuden vuoksi | |||
sudo service isc-dhcp-server start | |||
sudo service nbd-server start | |||
Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta. | |||
==== LTSP:n asetusten säätö ==== | |||
Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!) | |||
==== Epoptes ==== | |||
Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran. | |||
Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta: | |||
sudo chroot /opt/ltsp/i386 | |||
mount -t proc proc /proc | |||
apt-get install epoptes-client | |||
epoptes-client -c | |||
exit | |||
sudo ltsp-update-image | |||
==== iTalc ==== | |||
Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client | |||
italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla. | |||
====Lisätietoja Ubuntulle==== | |||
Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP | |||
Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä: | Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä: | ||
| Rivi 52: | Rivi 136: | ||
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely] | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely] | ||
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu] | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu] | ||
* | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP] | ||
*[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri] | |||
== Virtualbox ja verkkokäynnistys == | |||
Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''. | |||
== WLAN ja LTSP == | == WLAN ja LTSP == | ||
| Rivi 73: | Rivi 163: | ||
* [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu] | * [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu] | ||
* [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] | * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] | ||
* [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa | |||
* [https://ltsp.fi/ Suomen LTSP-yhteisö] | |||
[[Luokka:Etäkäyttö]] | [[Luokka:Etäkäyttö]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
[[Luokka:LTSP]] | [[Luokka:LTSP]] | ||