| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| '''LTSP''' eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia. | | '''K12LTSP'''<br><br> |
|
| |
|
| Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.
| | k12ltsp.org saitilta löytyy asennus-cd:t ja ohjeet Terminal serverin ja clientien määrityksiin.<br><br> |
|
| |
|
| == Edut ja heikkoudet ==
| | Lisää koneeseen toinen verkkokortti<br> |
| LTSP:n etuja:
| | boottaa 1 levyltä<br> |
| * Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.
| | Install Fedora Core (ei päivitys)<br> |
| * Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.
| | Installation type: Linux Terminal Server<br> |
| * Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).
| | Osioi<br> |
| * Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.
| | Asenna oletuksin<br> |
| * Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.
| | ... reboot<br><br> |
| * LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.
| | Toimii suoraan, jos verkkopiuhat (sisä- ja ulkoverkko) oikein päin.<br> |
| * Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.
| |
|
| |
|
| LTSP:n heikkouksia:
| | Oletus- ja yksittäisten koneiden asetukset määritetään tiedostossa:<br> |
| * Päätteestä käytetään palvelinta etäyhteyden yli. Jos lähiverkko tai palvelin menee rikki, niin päätteitä ei voi käyttää yksinään.
| | /opt/ltsp/i36/etc/lts.conf<br><br> |
| * Etäyhteys palvelimelle ei ole riittävän nopea tietyissä vaativissa käytöissä, kuten videoeditoinnissa. Toisaalta, jos palvelimeen investoidaan kunnolla ja lähiverkko on gigabitverkko, niin vaativakin käyttö onnistuu päätteistä.
| |
|
| |
|
| ==Toiminta==
| |
|
| |
|
| LTSP-järjestelmään kuuluu, että siinä on [[DHCP]]-palvelin, joka kertoo verkon päätteille [[TFTP]]-palvelimen nimen ja Linux-ytimen tiedostopolun. Kun päätteet käynnistyvät [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistyksen]] avulla (PXE boot), lataavat ne Linux-ytimen suoraan LTSP-palvelimelta eikä paikallista kiintolevyä tarvita.
| | '''Edubuntu'''<br> |
| | Edubuntu käyttää asiakkaan kirjautumisessa SSH-yhteyttä, joka mahdollistaa liikenteen tehokkaan suojaamisen.<br><br> |
|
| |
|
| Jos päätelaite ei tue verkkokäynnistystä, voi päätteen käynnistää esim. USB-tikulta tai levykkeeltä, josta ajetaan verkkokäynnistys (käynnistyslevyjä voi tehdä esim. http://rom-o-matic.net/-palvelun avulla).
| | Asennukseen riittää ainoastaan yksi CD, loput tarvittavat saa verkosta.<br><br> |
|
| |
|
| Päätteen lataama Linux-ydin tunnistaa päätteen laitteiston ja lataa siihen minimaalisen ympäristön, joka ei tee juurikaan muuta, kuin ajaa [[X Window System|X-palvelinta]] ja näyttää LDM-käynnistysohjelman ruudun käyttäjälle. Siitä eteenpäin käyttäjän sisäänkirjautuminen tapahtuu palvelinta vasten ja kaikki käyttö on itse asiassa LTSP-palvelimen käyttöä etäyhteyden yli.
| | Asennus:<br> |
| | | - Asenna Edubuntu<br> |
| Päätteet ajavat kaikki varsinaiset sovellukset palvelinkoneella, jolloin päätteen työksi jää pelkästään näytön päivittäminen ja syötteen välittäminen palvelimelle. Joukossa voi olla työasemia, joilla voi suorittaa ohjelmia myös paikallisesti, jolloin kotihakemisto haetaan [[NIS]]- ja [[DNS]]-palvelimien avustuksella [[NFS]]-verkkolevyltä.
| | - Lisää verkkokortti<br> |
| | | - Tutki miksi verkkokortti määrittäytyi: ifconfig -a<br> |
| LTSP versio 5:stä alkaen on tuki paikallisille USB-laitteille, joten esim. USB-tikun asettaminen päätteeseen näyttää tikun sisällön käyttäjälle etäyhteyden sisällä.
| | - Anna toiselle verkkokortille ip: ifconfig eth2 192.168.50.1<br> |
| | | - Muuta /etc/ltsp/dhcpd.conf asetukset vastaamaan verkkoasi<br> |
| Kaikki tarvittavat palvelintoiminnot voidaan keskittää yhdelle LTSP-palvelimelle tai eri toiminnot pitää eri koneilla. Edellisessä tapauksessa yhden paremman työaseman lasketaan riittävän palvelimeksi noin kymmenelle päätteelle. Esimerkiksi DHCP-, NIS- ja sovelluspalvelimina voi hyvin käyttää olemassa olevia koneita ilman suurempia LTSP:hen liittyviä muutoksia.
| | - Tarkista SSH asetukset<br> |
| | | - Määritä NAT<br> |
| LTSP-paketit sisältävät kaikki päätteiden käynnistämiseen tarvittavat palvelimet päätteille tarjottavine tiedostoineen. Nämä vievät muutaman sataa megatavua kiintolevytilaa. Lisäksi tarvitaan palvelimella ajettavat varsinaiset sovellukset ja työaseman [[verkkokäynnistys|verkkokäynnistykseen]] tarvittava käynnistysohjelma. Edellisiä sisältyy [[Edubuntu]]n ja [[Skolelinux]]in LTSP-palvelinasennukseen tai siihen yleiskäyttöiseen [[jakelu]]un, jota sovelluspalvelinkoneessa ajetaan.
| | - Luo käyttäjä<br> |
| | | - Käynnistä asiakas ja kirjaudu luomallasi käyttäjällä<br> |
| ==Istuntovaihtoehtoja==
| |
| | |
| LTSP-päätteelle voi määrittää useampia istuntoja. Yleensä käytetään X-pääteistuntoa, mutta skriptejä (ja ohjelmistoja) on valmiina myös paikalliselle istunnolle tekstitilassa, [[rdesktop]]-istunnolle, jossa palvelimena on Linux-palvelimen sijasta Windows-palvelin, sekä tekstitilaiselle pääteyhteydelle etäkoneelle. Tarkoituksena on myös tarjota istunto paikallisesti ajettavalla www-selaimella. Jos useampia istuntoja tarjotaan samalla päätteellä, ne ajetaan eri [[virtuaalikonsoli|virtuaalikonsoleilla]].
| |
| | |
| Pääte tarjoaa palvelimen ohjelmien käyttöön paitsi paikallisen näytön, näppäimistön ja osoittimen (hiiren) myös äänet, levyaseman ja kirjoittimen yms., jos näitä on asennettuina.
| |
| | |
| ==LTSP:n asennus==
| |
| | |
| Tarkoituksena on sisällyttää LTSP 5 kaikkiin isoihin jakeluihin. Tämä on toteutettu ainakin [[Debian]]in, [[Fedora]]n ja [[Ubuntu]]n osalta, [[SuSE Linux|SUSE]]:n kohdalla LTSP toimii kohtuullisesti. Aiempi LTSP-versio on saatavana [[tar]]-arkistona mihin tahansa jakeluun asennetavaksi. On myös olemassa erikoistuneita jakeluita, joissa LTSP on suoraan yhtenä asennusvaihtoehtona.
| |
| | |
| === Debian ===
| |
| {{Varoitus|Ohje on vanhalle versiolle: lue ohjeet ja sovella tarpeen mukaan.}}
| |
| | |
| Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan.
| |
| | |
| LTSP löytyy paketeista <tt>ltsp-server</tt>, <tt>ltsp-server-standalone</tt>, <tt>ltsp-utils</tt> sekä asiakaskoneelle tarkoitetusta <tt>ltsp-client</tt>-paketista. Asenna palvelinpaketti, luo [[chroot]]-hakemisto, vähennä NFS-palvelimen turvatasoa (jotta X-pääte pystyy lukemaan jakoa roottina, ro estää joka tapauksessa kirjoituksen):
| |
| apt-get install ltsp-server
| |
| ltsp-build-client --dist etch
| |
| echo "/opt/ltsp *(ro,no_root_squash,async,insecure)" >> /etc/exports
| |
| /etc/init.d/nfs-kernel-server reload
| |
| | |
| Säädä [[DHCP]] ohjeiden mukaisesti.
| |
| | |
| Testaa [[qemu]]lla (katso [[virtuaalikoneet]])
| |
| apt-get install qemu
| |
| /opt/ltsp/i386/etc/ssh/ssh_known_hosts
| |
| /usr/share/doc/ltsp-server/examples/qemu-ltsp
| |
| | |
| Tarkemmat ohjeet löytyvät LTSP:n ohjeista (<tt>/usr/share/doc/ltsp*</tt>).
| |
| | |
| Debianin LTSP:n toiminta saattaa muuttua uuden version myötä; nykyinen LTSP käyttää oletuksena nbd:tä nfs:n sijaan, jolloin joka asiakkaalle varataan oma levykuva ja sallitaan kirjoittaminen. Järjestely vaati liian suuret muutokset ehtiäkseen etchiin.
| |
| | |
| ===Fedora===
| |
| Opas LTSP:n asentamiseksi [[Fedora]]-ympäristöön löytyy artikkelista [[LTSP-palvelin Fedoraan]].
| |
| | |
| ===Ubuntu===
| |
| Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.
| |
| | |
| Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB.
| |
| | |
| Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin.
| |
| | |
| # Käynnistä kone alternate-levyltä
| |
| # Kun kursori on kohdassa ''Asenna'', paina F4 ja valitse tila LTSP-palvelin
| |
| # Valitse Asenna
| |
| ## älä valitse näppäimistön automaattista tunnistamista, vaan valitse listasta Suomi
| |
| ## alustusvaiheessa käytä koko kiintolevy
| |
| ## salattujen kotihakemistojen käyttö on suositeltavaa
| |
| ## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla
| |
| | |
| Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin
| |
| | |
| INTERFACES="eth0"
| |
| | |
| Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.
| |
| | |
| ==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====
| |
| | |
| LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:
| |
| sudo ltsp-build-client
| |
| | |
| Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.
| |
| | |
| Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.
| |
| | |
| Aja vielä varmuuden vuoksi
| |
| sudo service isc-dhcp-server start
| |
| sudo service nbd-server start
| |
| | |
| Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.
| |
| | |
| ==== LTSP:n asetusten säätö ====
| |
| | |
| Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)
| |
| | |
| ==== Epoptes ====
| |
| | |
| Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.
| |
| | |
| Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:
| |
| | |
| sudo chroot /opt/ltsp/i386
| |
| mount -t proc proc /proc
| |
| apt-get install epoptes-client
| |
| epoptes-client -c
| |
| exit
| |
| sudo ltsp-update-image
| |
| | |
| ==== iTalc ====
| |
| | |
| Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client
| |
| italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.
| |
| | |
| ====Lisätietoja Ubuntulle====
| |
| Laajin sivusto: https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP
| |
| | |
| Ubuntua käyttävän LTSP-järjestelmän rakentamiseen löytyy paljon ohjeita [[Ubuntu Suomi|Ubuntu Suomen]] wikistä:
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_M%C3%A4ntykankaan_koulu LTSP5 Mäntykankaan koulu] - perusasennus
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Kokkolan_seurakunta LTSP5 Kokkolan seurakunta] - kun [[Windows]]-palvelin jakaa ip-osoitteet [[DHCP]]:llä
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_iTalc LTSP5 iTalc]
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Chroot LTSP5 Chroot]
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely LTSP5-videoesittely]
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_P%C3%A4%C3%A4tevertailu LTSP5-päätevertailu]
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP]
| |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri]
| |
| | |
| == Virtualbox ja verkkokäynnistys ==
| |
| | |
| Jos testailet LTSP-asennusta Virtualboxissa, voi sen tehdä virtuaalikoneella, jossa ei ole kiintolevyä ja jonka käynnistysjärjestyksessä verkko on ensimmäisenä. Verkkokortin tyypiksi pitää valita ''PCnet-FAST III''.
| |
| | |
| | |
| == WLAN ja LTSP ==
| |
| LTSP-päätejärjestelmän voi tehdä myös käyttäen WLAN-verkkoa. Katso artikkeli [[WLAN ja LTSP]]-testi
| |
| | |
| == Ratkaisuja LTSP-ongelmiin ==
| |
| *LTSP-pääte ei yhdistä verkkoon
| |
| **LTSP-asiakaskone ei välttämättä yhdistä verkkoon vaan antaa ilmoituksen ''NETDEV WATCHDOG: eth0: transmit timed out'' [[Ubuntu]] 7.04:ää käytettäessä. Näin käy, jos [[ydin|ytimenä]] on 2.6.20-15 tai 2.6.20-16. Näiden ytimien RTL8139-verkkokorttiajurit ottavat yhteen [[ACPI]]:n kanssa. Helpoiten ongelma ratkeaa, kun poistetaan PCI-väylästä ACPI kokonaan tiedostosta <tt>/var/lib/tftpboot/ltsp/i386/pxelinux.cfg/default</tt>:
| |
| DEFAULT vmlinuz ro initrd=initrd.img pci=noacpi
| |
| | |
| ==Katso myös==
| |
| *[[Linuxin käyttöönottotapoja]]
| |
| *[[Skolelinux]]
| |
| *[[Edubuntu]]
| |
| | |
| ==Aiheesta muualla==
| |
| * [http://linux.fi/foorumi/index.php?board=20.0 Linux kouluissa] -palsta Linux.fin keskustelualueella
| |
| * [http://www.edubuntu.org/ Edubuntu]
| |
| * [http://k12ltsp.org/ K12Linux]
| |
| * [http://www.skolelinux.no/ Skolelinux/DebianEdu]
| |
| * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu]
| |
| * [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa
| |
| * [https://ltsp.fi/ Suomen LTSP-yhteisö]
| |
| | |
| | |
| [[Luokka:Etäkäyttö]]
| |
| [[Luokka:Ohjeet]]
| |
| [[Luokka:LTSP]]
| |