Ero sivun ”Kustomointi” versioiden välillä

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista .iso-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva.  Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi.
+
'''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista [[Levykuva|.iso]]-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva.  Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi.
  
 
== Levyllä oleva Linux --> .iso ==
 
== Levyllä oleva Linux --> .iso ==
  
 
Yksi tapa kustoimoida on  pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim '''BodhiBuilder''' ja '''Pinguy Builder'''-ohjelmalla. Myös '''Linux Live Kitillä''' tämä onnistuu, mutta käynnistyvä
 
Yksi tapa kustoimoida on  pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim '''BodhiBuilder''' ja '''Pinguy Builder'''-ohjelmalla. Myös '''Linux Live Kitillä''' tämä onnistuu, mutta käynnistyvä
Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. '''Distosharekin''' sopii tarkoitukseen.
+
Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. '''Distrosharekin''' sopii tarkoitukseen.
 
Tämä tapa ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.
 
Tämä tapa ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.
  
Rivi 12: Rivi 12:
  
  
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata linuxin .iso-tiedosto
+
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto
 
levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää
 
levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää
kostomoitavan linuxin sellaisena kuin se ajateaan.  Niinpä sen voi kustomoida chroot-komennolla.
+
räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan.  Niinpä sen voi kustomoida [[chroot]]-komennolla.
  
 
Ubuntussa tähän sopivia komentoja on esim Cubic.  Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.
 
Ubuntussa tähän sopivia komentoja on esim Cubic.  Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.
  
 
Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston  
 
Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston  
firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.
+
Firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==

Nykyinen versio 2. elokuuta 2020 kello 06.36

Kustomointi (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista .iso-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi.

Levyllä oleva Linux --> .iso[muokkaa]

Yksi tapa kustoimoida on pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim BodhiBuilder ja Pinguy Builder-ohjelmalla. Myös Linux Live Kitillä tämä onnistuu, mutta käynnistyvä Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. Distrosharekin sopii tarkoitukseen. Tämä tapa ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.


Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso[muokkaa]

Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuotata silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva.


Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan. Niinpä sen voi kustomoida chroot-komennolla.

Ubuntussa tähän sopivia komentoja on esim Cubic. Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.

Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston Firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.

Aiheesta muualla[muokkaa]