Ero sivun ”Komentorivin perusteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
komentoriville pääsy, komento&näyttöhistoria, ympäristömuuttujat, asetustiedostot
Ei muokkausyhteenvetoa |
Pb (keskustelu | muokkaukset) (komentoriville pääsy, komento&näyttöhistoria, ympäristömuuttujat, asetustiedostot) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Komentorivi on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei tarvitakaan juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen. | Komentorivi on yksi GNU/Linux-järjestelmän tehokkaimmista työkaluista, mutta se voi olla Windows-maailmasta Linuxiin siirtyneelle outo. Windowsissa komentotulkki on varsin rajoittunut ja kömpelö, tosin sitä ei tarvitakaan juuri mihinkään. Linuxissa komentoriviltä hoituvat lähes kaikki mahdolliset tehtävät jopa kätevämmin kuin graafisia työkaluja käyttäen. | ||
== | ==Miten komentoriville pääsee?== | ||
Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä [[Komentotulkki|komentotulkki]] on käytössä. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa. | Useimmat käyttävät Linuxia graafisessa ympäristössä ([[X]]), jolloin luontevin tapa komentoriville pääsyyn on käyttää jotakin [[terminaaliemulaattori]]a. Yleisimpiä terminaaliemulaattoreita ovat X:n perustyökaluihin kuuluva [[xterm]], [[KDE]]:n [[Konsole]] sekä [[Gnome]]n [[gnome-terminal]]. Nämä löytyvät yleensä [[työpöytäympäristö]]n valikosta esimerkiksi nimellä pääte, terminaali tai komentorivi. On myös mahdollista käyttää järjestelmän tekstipohjaisia [[virtuaaliterminaaleja]] (yleensä numeroiltaan 1-6). Näihin pääsee X:stä näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+<funktionäppäin> (esimerkiksi Ctrl+Alt+F1). Tekstitilassa voi virtuaaliterminaalista toiseen siirtyä komennolla Alt+<funktionäppäin> tai Alt+sivunuolinäppäin. X toimii yleensä virtuaaliterminaalissa 7, joten takaisin sinne voi siirtyä komennolla Alt+F7. | ||
== Komentotulkki == | |||
Komentotulkki (engl. shell) on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä [[Komentotulkki|komentotulkki]] on käytössä. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa. | |||
Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta. | Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta. | ||
| Rivi 22: | Rivi 25: | ||
== Komentojen suorittaminen == | == Komentojen suorittaminen == | ||
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ | Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty [[PATH|$PATH]]-[[ympäristömuuttuja]]ssa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti: | ||
$ echo $PATH | $ echo $PATH | ||
/usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin: | /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin: | ||
| Rivi 159: | Rivi 162: | ||
$ fg %2 | $ fg %2 | ||
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n. | Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n. | ||
==Komentohistoria== | |||
Useimmat komentotulkit tukevat komentohistoriaa, joka mahdollistaa aikaisemmin annettujen komentojen selaamisen ja uudelleensuorittamisen. Perustapa aikaisempien komentojen selaamiseen on ylös- ja alasnäppäimet. Komentohistorian alkuun voi yleensä siirtyä näppäimellä Page Up ja loppuun näppäimellä Page Down. | |||
Komentohistoriaan voi suorittaa hakuja näppäinyhdistelmällä Ctrl+R. Tällöin näytetään aina edellinen annetun merkkijonon sisältävä komento. Vanhempia komentoja saa näkyviin painamalla uudestaan Ctrl+R. | |||
Jotta komentohistoria ei tuhoutuisi komentotulkki-istunnon sulkemisen yhteydessä, tallentavat useimmat komentotulkit sen sisällön tiettyyn tiedostoon. Yleensä tallennus tapahtuu vasta komentotulkin sulkeutuessa, mutta osa komentotulkeista on myös mahdollista säätää tekemään tallennus heti komennon antamisen jälkeen. Bashissa käytetään yleensä komentohistoriatiedostona tiedostoa ~/.bash_history. Myös tiedosto ~/.history on yleinen. | |||
Komentohistoria (nykyinen historia + komentohistoriatiedosto) on mahdollista tulostaa ruudulle komennolla <tt>history</tt>. Tietyn komentohistorian rivin voi suorittaa uudelleen komennolla !<rivinumero>, esimerkiksi | |||
!15256 | |||
suorittaisi rivin numero 15256. | |||
Historiatiedoston maksimikokoa säädellään [[ympäristömuuttuja]]lla $HISTSIZE, jonka oletusarvona bashissa on 500. Usein $HISTSIZE on kuitenkin järkevää säätää äärettömäksi (esimerkiksi arvoon 9999999999), mikä auttaa Ctrl+R-hakujen suorittamista. Nykyisillä koneilla ei historiatiedoston koko yleensä myöskään muodostu ongelmaksi. | |||
==Näyttöhistoria== | |||
Jo nykyisestä ruutunäkymästä kadonnutta tulostetta voi graafisissa terminaaliemulaattoreissa yleensä selata normaalin vierityspalkin avulla. Tekstipohjaisissa virtuaalikonsoleissa voi tulostetta selata jonkin matkaa taaksepäin näppäinyhdistelmillä Shift+Page Up ja Shift+Page Down. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat myös terminaaliemulaattoreissa. | |||
Koska näyttöhistorian pituutta on yleensä myös terminaaliemulaattoreissa rajoitettu, kannattaa pitkien tiedostojen ja syötteiden selaamiseen ensisijaisesti käyttää [[less]]-ohjelmaa. Tekstin tulostus ruudulle on myös mahdollista keskeyttää Scroll Lock -näppäimellä (tai näppäinyhdistelmällä Ctrl+S), mikäli haluaa tutkia pitempään jotakin tiettyä kohtaa. Tulostusta voi jatkaa painamalla uudestaan samaa näppäintä. | |||
==Ympäristömuuttujat== | |||
[[Ympäristömuuttuja]]t ovat prosesseille (ohjelmille) annettavia eräänlaisia asetuslippuja. Komentoriviympäristön toimintaa säädellään pitkälti ympäristömuuttujien avulla. Yleisiä ympäristömuuttujia ovat mm. | |||
*COLUMNS - pääteikkunan leveys merkkeinä | |||
*DISPLAY - [[X]]:n DISPLAY-asetus | |||
*EDITOR - oletus[[tekstieditori]] | |||
*HISTFILE - käytettävä historiatiedosto | |||
*HISTSIZE - historiatiedoston maksimipituus | |||
*HOME - käyttäjän kotihakemisto | |||
*LANG - kieliasetus, esimerkiksi <tt>fi_FI.utf-8</tt> | |||
*LINES - pääteikkunan korkeus riveinä | |||
*MAIL - käyttäjän paikallisen sähköpostilaatikon sijainti | |||
*MANPATH - [[man]]-sivujen sijainti | |||
*OLDPWD - edellinen työhakemisto (vrt. komento <tt>cd -</tt>) | |||
*[[PATH]] - komentojen oletuspolku | |||
*[[pwd|PWD]] - nykyinen työhakemisto | |||
*SHELL - käytettävä komentotulkki | |||
*TERM - käytettävä [[pääte]]- eli terminaalityyppi | |||
*USER - käyttäjänimi | |||
*VISUAL - oletus[[tekstieditori]] | |||
Kaikki asetetut ympäristömuuttujat voi tulostaa komennolla <tt>[[env]]</tt>. Ympäristömuuttujien arvoja voi [[sh]]-sukuisissa komentotulkeissa (mm. [[Bash]] ja [[Zsh]]) asettaa komennolla <tt>[[export]]</tt> ja [[Csh]]-sukuisissa (mm. [[Tcsh]]) komennolla <tt>[[setenv]]</tt>. | |||
==Ajonaikainen ohjeistus== | ==Ajonaikainen ohjeistus== | ||
| Rivi 173: | Rivi 215: | ||
ls (1) - list directory contents | ls (1) - list directory contents | ||
Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän. | Komennolla [[apropos]] voidaan tehdä hakuja näihin lyhyisiin kuvauksiin, mistä on joskus apua, kun ei tiedetä, mikä komento voisi suorittaa jonkin tietyn tehtävän. | ||
==Komentotulkkien asetustiedostot== | |||
Komentorivin toimintaan voi vaikuttaa muokkaamalla komentotulkin [[asetustiedosto]]ja. Yleisin komentotulkin asetustiedoston muoto on suoritettava komentojono (vrt. [[MS-DOS|DOSin]] autoexec.bat) joka toimii pitkälti kuten tavallinen komentotulkkiskripti. Tällaiseen tiedostoon lisätyt komennot ajetaan aina esimerkiksi komentotulkin käynnistyessä. | |||
Kuten muitakin asetustiedostoja, komentotulkin asetustiedostoja on yleensä kahdenlaisia, järjestelmänlaajuisia, /etc-hakemistossa sijaitsevia tiedostoja (esimerkiksi /etc/bashrc) sekä käyttäjäkohtaisia, käyttäjän kotihakemistossa sijaitsevia (piilo)tiedostoja (esimerkiksi ~/.bashrc). Järjestelmänlaajuinen asetustiedosto ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaista, jolloin käyttäjälle jää "viimeinen sana" komentotulkkinsa asetuksiin. | |||
Bashin toimintaan vaikuttavat asetustiedostot ovat: | |||
*/etc/profile ja ~/.profile - järjestelmän laajuinen komentojono, joka ajetaan kaikkien kirjautumiskomentotulkki-istuntojen aluksi. Kirjautumiskomentotulkki on se komentotulkki-istunto, johon käyttäjä on siirtynyt tekstipohjaisen kirjautumisen jälkeen. | |||
*/etc/[[bash_profile]] ja ~/bash_profile - Bashin oma profile-tiedosto. | |||
*/etc/[[bashrc]] ja ~/.bashrc - Ajetaan kaikkien interaktiivisten komentotulkki-istuntojen aluksi, eli aina, kun Bash käynnistetään jotain muuta kuin skriptin ajamista varten. | |||
*/etc/[[bash_logout]] ja ~/.bash_logout - Bashin sulkemisen yhteydessä ajettava komentojono | |||
*/etc/[[inputrc]] ja ~/.inputrc - Bashin komentorivieditoinnista huolehtivan [[readline]]-[[kirjasto]]n asetustiedosto | |||
Zsh-komentotulkin asetustiedostoja on selitetty laajasti artikkelissa [[Zsh]]. | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| Rivi 179: | Rivi 235: | ||
*[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]] | *[[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]] | ||
*[[Bash-skriptaus]] | *[[Bash-skriptaus]] | ||
*[[Bashin ulkoasu]] | |||
*[[Standardivirrat]] | *[[Standardivirrat]] | ||