4 175
muokkausta
Ero sivun ”Komentorivin perusteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
muotoilua, wikittelyä yms. pientä
p (→Katso myös: bash-skriptauslinkki) |
(muotoilua, wikittelyä yms. pientä) |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä [[Komentotulkki|komentotulkki]] on käytössä. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa. | Komentotulkki on ohjelma, joka hoitaa komentoriviltä annettujen komentojen suorittamisen. Komentorivin käyttö riippuu siitä, mikä [[Komentotulkki|komentotulkki]] on käytössä. Lähes jokaisessa [[Jakelut|jakelussa]] oletuksena on käytössä [[Bash]], joten tämän ohjeen asiat toimivat bashin kanssa. Kuitenkin komentotulkkien välillä ei perusasioissa ole paljoakaan eroa joten ohjeiden pitäisi toimia monissa muissakin komentotulkeissa. | ||
Seuraavissa ohjeissa dollarimerkki ($) tarkoittaa, että komento syötetään tavallisena käyttäjänä ja risuaita (#) sitä, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komennon tulostetta. | |||
== Hakemistorakenteessa liikkuminen == | |||
[[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenteessa]] liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla cd. Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla | [[Linuxin hakemistorakenne|Hakemistorakenteessa]] liikkuminen hoituu suurimmaksi osaksi komennolla cd. Esimerkiksi /usr-hakemistoon siirrytään komennolla | ||
$cd /usr | $ cd /usr | ||
Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä: | Nykyisen hakemiston alihakemistoon taas voidaan siirtyä ilman /-merkkiä: | ||
$cd alihakemisto | $ cd alihakemisto | ||
Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla cd .. | Hakemistorakenteessa pääsee yhden hakemiston ylöspäin komennolla cd .. | ||
Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla ls. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokakuspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi: | Hakemiston tiedostot ja alihakemistot näkee komennolla ls. Parametri -l näyttää tarkemmat tiedot jokaisesta tiedostosta ([[tiedoston oikeudet]], omistajan, koon ja muokakuspäivän), ja -a näyttää myös piilotetut tiedostot. Esimerkiksi: | ||
$ls -l | $ ls -l | ||
-rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1 | -rw-rw-rw- 1 kayttaja users 340 25. marras 18:36 tiedosto1 | ||
-rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin | -rwxr-xr-x 1 kayttaja users 652348 25. tammi 2004 tiedosto2.bin | ||
-rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3 | -rw-r--r-- 1 kayttaja users 1709160 20. kesä 2002 tiedosto3 | ||
Tässä siis ensimmäiset merkit kertovat [[tiedoston oikeudet]], toisena oleva numero kertoo tiedostojen lukumäärän (lähinnä hakemistoille), sen jälkeen on tiedoston omistajan käyttäjätunnus (''kayttaja'') ja tiedoston omistava ryhmä (''users''). Toinen numeroarvo on tiedoston koko tavuina, jota seuraa viimeisin muokkauspäivämäärä ja tiedoston nimi. | |||
== Komentojen suorittaminen == | |||
Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty $PATH-ympäristömuuttujassa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti: | Mikäli ohjelma löytyy hakemistosta, joka on määritelty $PATH-ympäristömuuttujassa, sen voi suorittaa suoraan ajamalla komennon ohjelmannimi (esimerkiksi ls on ohjelma, joka sijaitsee yleensä polussa /bin). Yleensä näin voidaan suorittaa koko järjestelmään asennetut ohjelmat. $PATH:in sisällön voi tarkistaa seuraavasti: | ||
$echo $PATH | $ echo $PATH | ||
/usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin: | /usr/kde/3.5/bin:/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/opt/bin:/usr/i686-pc-linux-gnu/gcc-bin/3.4.5:/opt/sun-jdk-1.5.0.06/bin: | ||
/opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin: | /opt/sun-jdk-1.5.0.06/jre/bin:/usr/kde/3.5/bin:/usr/qt/3/bin:/usr/kde/3.4/bin:/usr/games/bin:/opt/vmware/workstation/bin: | ||
| Rivi 27: | Rivi 29: | ||
Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (huomaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla: | Mikäli ajettava ohjelma ei sijaitse $PATH:in määrittelemissä hakemistoissa, se voidaan suorittaa joko viittaamalla siihen koko sen polulla (esim. /home/kayttaja/imuroitua/hienosofta.bin), tai mikäli kyseinen ohjelma on hakemistossa, johon on jo siirrytty, lisäämällä tiedostonimen eteen ./ joka viittaa nykyiseen hakemistoon (huomaa kuitenkin että suoritettavalla tiedostolla on oltava [[Tiedoston oikeudet|suoritusoikeudet]]). Esimerkiksi jos hakemistossa /home/kayttaja olisi suoritettava tiedosto nimeltä ohjelma se voitaisiin suorittaa seuraavilla tavoilla: | ||
$cd /home/kayttaja | $ cd /home/kayttaja | ||
$./ohjelma | $ ./ohjelma | ||
tai | tai | ||
$/home/kayttaja/ohjelma | $ /home/kayttaja/ohjelma | ||
'''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tidlellä: cd ~ | '''Vinkki''': Käyttäjän omaan kotihakemistoon (/home/kayttaja) voi viitata tidlellä: cd ~ | ||
Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista. | Ohjelman voi myös jättää pyörimään taustalle laittamalla rivin perään merkin &. Tällöin ohjelman tuloste tulee konsoliin, mutta komentorivin normaali käyttö on mahdollista. | ||
== Putkitus == | |||
Putket (''engl. pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. | Putket (''engl. pipes'') ovat tapa, jolla yhden ohjelmat tuloste voidaan ohjata toiselle ohjelmalle syötteeksi. | ||
Esimerkiksi komento uname -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version: | Esimerkiksi komento [[uname]] -r näyttää [[Kernel|ytimen]] version: | ||
$uname -r | $ uname -r | ||
2.6.15-ck3-r1 | 2.6.15-ck3-r1 | ||
Toisaalta cowsay on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi: | Toisaalta [[cowsay]] on mukava pikkuohjelma jolla saa tekstiä lehmän sanomaksi: | ||
$cowsay Moi linux.fi! | $ cowsay Moi linux.fi! | ||
_______________ | _______________ | ||
| Rivi 55: | Rivi 57: | ||
Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus | Kun nämä komennot putkitetaan |-ohjausmerkillä, saadaan aikaan seuraavanlainen tulostus | ||
$uname -r | cowsay | $ uname -r | cowsay | ||
_______________ | _______________ | ||
| Rivi 65: | Rivi 67: | ||
||----w | | ||----w | | ||
|| || | || || | ||
|-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon | |-ohjausmerkki siis antaa ensin suoritetun komennon tulosteen jälkimmäisenä olevan ohjelman syötteeksi. Hyötyä tästä on esimerkiksi tapauksessa, jossa jonkin komennon antama yli yhden ruudullisen pituinen tulostus halutaan antaa [[less|lessille]] syötteeksi. Esimerkiksi kaikki järjestelmän prosessit saa kätevästi selattavaksi putkittamalla komennon <tt>[[ps]] aux</tt> tulosteen lessille: | ||
ps aux | less | $ ps aux | less | ||
Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla: | Tai kun pitkästä tulosteesta haluaa etsiä jotain [[Grep|grepin]] avulla: | ||
ls | grep merkkijono | $ ls | grep merkkijono | ||
Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono. | Joka tulostaisi vain niiden tiedostojen nimen, joiden nimessä esiintyy sana merkkijono. | ||
===Tiedostojen putkitus=== | |||
Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten ajaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. stdin). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä. | Ohjelmien tulosteiden lisäksi voi putkittaa myös tiedostoja. Esimerkiksi voit kokeilla luoda pienen tekstitiedoston, ja sitten ajaa komennon <tt>cowsay < tiedosto</tt>. Tällöin tiedoston sisältö annetaan ohjelmalle (tässä tapauksessa cowsaylle) syötteenä (nk. stdin). Nyt kun ohjelma lukee syötettä (joka normaalisti olisi näppäimistö), se lukeekin tiedoston sisältöä. | ||
Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin (stdout) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa <tt>cowsay Moi > tiedosto</tt>, ja katso tämän jälkeen tiedoston tiedosto sisältö. >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-operaattoria käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään. | Vastaavasti ohjelman tulostuksen voi ohjata tavallisen komentorivin (stdout) sijasta tiedostoon ohjausmerkillä >. Kokeile vaikka komentoa <tt>cowsay Moi > tiedosto</tt>, ja katso tämän jälkeen tiedoston ''tiedosto'' sisältö (<tt>[[cat]] tiedosto</tt>). >-merkin käyttö kirjoittaa tiedoston päälle, mutta >>-operaattoria käyttämällä putkesta tulevan tiedon voi kirjoittaa tiedoston perään. | ||
Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]]. | Putkituksen käyttöä kannattaa opetella systemaattisesti, sillä suurin osa komentoriviohjelmista toimii tehokkaasti osana jotain toista ohjelmaa, ja kytkentä niiden välillä tehdään helpoiten putkituksen avulla. Pitkiäkään putkituksia ei kannata pelätä. Putkituksen opettelua voi aloittaa tutkimalla komentoja [[grep]], [[awk]], [[cat]], [[zcat]], [[less]], [[more]], [[sort]], [[od]], [[du]], [[wc]] ja [[ls]] (katso myös luettelo [[komentorivikomennot|komentorivikomennoista]]). | ||
===Esimerkkejä=== | |||
du /etc |sort -nr |head -5 | $ du /etc | sort -nr | head -5 | ||
23281 /etc | 23281 /etc | ||
6851 /etc/opt | 6851 /etc/opt | ||
| Rivi 90: | Rivi 92: | ||
Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla | Toiminnallisesti sama tulos tulee myös komennolla | ||
du /etc |sort -n |tail -5 | $ du /etc | sort -n | tail -5 | ||
2569 /etc/X11 | 2569 /etc/X11 | ||
4073 /etc/opt/gnome/gconf | 4073 /etc/opt/gnome/gconf | ||
| Rivi 99: | Rivi 101: | ||
Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r. | Nyt kuitenkin sillä erotuksella, että tässä tapauksessa [[tail]] ottaakin [[sort]]in tuloksesta viimeiset rivit, ja sortin tulostusjärjestystä ei käännetä valitsimella -r. | ||
du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11 | $ du /etc |sort -n |tail -5 |grep X11 | ||
2569 /etc/X11 | 2569 /etc/X11 | ||
| Rivi 115: | Rivi 117: | ||
270 | 270 | ||
Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc ([[wc]] -l laskee | Tämä puolestaan kertoo, kuinka monta tiedostoa on hakemistossa /etc ([[wc]] -l laskee syötteen rivit). | ||
== Komentojen ketjutus == | |||
Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] paketinhallinnan tietokanta voidaan päivittää komennolla emerge --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla: | Useita komentoja voidaan suorittaa peräkkäin esimerkiksi &&-ohjausmerkillä. Se tarkoittaa, että ensin suoritetaan ensimmäinen ohjelma ja sitten, mikäli se ei palauta virhettä, jälkimmäinen. Esimerkiksi [[Gentoo|Gentoon]] paketinhallinnan tietokanta voidaan päivittää komennolla emerge --sync ja tämän jälkeen päivittää koko järjestelmä komennolla emerge -uDNav world. Nämä voidaan yhdistää seuraavalla tavalla: | ||
# emerge --sync && emerge -uDNav world | # emerge --sync && emerge -uDNav world | ||
| Rivi 138: | Rivi 140: | ||
*pikkupelit | *pikkupelit | ||
Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin | Niin kirjoittamassa hakemistossa ensin | ||
cd im | $ cd im | ||
ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon | ja painamalla sitten tabulaattoria, täydentyisi rivi muotoon | ||
cd imuroidut | $ cd imuroidut | ||
Toisaalta kirjoittamalla | Toisaalta kirjoittamalla | ||
cd p | $ cd p | ||
ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita. Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet. | ja painamalla tabulaattoria mitään ei tapahdu, koska ei ole selvää, minkä hakemiston haluat valita. Kun tabulaattoria painetaan toisen kerran, tulee näkyviin listaus kaikista vaihtoehdoista, tässä tapauksessa siis hakemistojen "pelit" ja "pikkupelit" nimet. | ||
==Komentojen käynnistäminen taustalle== | ==Komentojen käynnistäminen taustalle== | ||
Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki: | Voit käynnistää komennon pyörimään taustalle laittamalla &-merkin komennon perään. Esimerkki: | ||
xterm & | $ xterm & | ||
Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron ja [[PID]]-luvun. Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia. | Käynnistää xtermin ja palauttaa käynnistetyn xterm-prosessin työnumeron ja [[PID]]-luvun. Xterm ei kuitenkaan tässä tapauksessa varaa käyttämääsi terminaalia. | ||
Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle: | Taustalle käynnistetyn ohjelman voi siirtää edustalle komennolla [[fg]]. Fg:lle annetaan parametriksi ohjelman työnumero, jonka saa selville myös komennolla [[jobs]]. Jos mitään työnumeroa ei anneta, siirretään edustalle viimeksi taustalle siirretty ohjelma. Esimerkiksi seuraava komento siirtäisi työnumeron 2 omaavan ohjelman edustalle: | ||
fg %2 | $ fg %2 | ||
Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n. | Tietyn ohjelman suorituksen voi myös siirtää taustalle [[bg]]-komennolla. Tällöin ohjelman suoritus on kuitenkin yleensä ensin keskeytettävä Ctrl + Z -näppäinyhdistelmällä, jotta komennon antaminen olisi mahdollista. Bg:n syntaksi on sama kuin fg:n. | ||
| Rivi 160: | Rivi 162: | ||
*[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona ] (Tulosta parerille kaksipuoleisena ja taita haitariksi, fantsua) | *[http://people.debian.org/~debacle/refcard/refcard-fi-a4.pdf Debian GNU/Linux Pikaohje PDF-tiedostona ] (Tulosta parerille kaksipuoleisena ja taita haitariksi, fantsua) | ||
*[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta. | *[http://www.linuxcommand.org/ LinuxCommand.org] – Aloittelijoille suunnattu kattava ja helppotajuinen englanninkielinen opetussivusto komentorivin käytöstä ja shell-skriptien kirjoituksesta. | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||
[[Luokka:Komentorivi]] | [[Luokka:Komentorivi]] | ||