Ero sivun ”Kirjasto” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(jotain tämmöstä)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(7 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Tietotekniikasta puhuttaessa kirjastolla ei tarkoiteta kirjojen, ym. tuotosten lainaamiseen tarkoitettua palvelua, vaan kokoelmaa ohjelmien tarvitsemia toimintoja. Esimerkiksi käyttöliittymien piirtoa helpottamaan on luotu useampia kirjastoja, esimerkkinä [[GTK]] ja [[Qt]]. Linuxissa ajettavat ohjelmat tarvitsevat käytännössä aina alleen vähintäänkin [[libc]]-kirjaston.
{{Perustietoa|Kirjasto (tietotekniikka)}}
Tietotekniikasta puhuttaessa '''kirjastolla''' tarkoitetaan ohjelmien tarvitsemia toimintoja. Esimerkiksi käyttöliittymien piirtoa helpottamaan on luotu useampia kirjastoja, esimerkkinä [[GTK]] ja [[Qt]]. Linuxissa ajettavat ohjelmat tarvitsevat käytännössä aina alleen vähintäänkin [[libc]]-kirjaston. Ohjelmaa käynnistettäessä [[ajonaikainen linkittäjä]] lataa ja valmistelee sen tarvitsemat jaetut kirjastot ennen varsinaisen ohjelmatiedoston käynnistämistä.
 
Osa ohjelman käyttämistä kirjastoista voidaan linkittää ohjelmaan kääntämisvaiheessa, jolloin ne eivät käyttäjälle näy erillisinä tiedostoina tai paketteina.
 
Kirjastojen käyttö toisaalta helpottaa ohjelmoijan työtä, koska kirjastoissa olevia toimintoja ei tarvitse toteuttaa itse, toisaalta ajonaikaisesti linkitettävät kirjastot säästävät työmuistia ja levytilaa, koska kaikki samaa kirjastoa käyttävät ohjelmat voivat käyttää kirjastosta samaa kappaletta, sekä levyllä että työmuistissa.
 
==Katso myös==
*[[:Luokka:Kirjastot|Kirjastot-luokka]]


[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Kirjastot]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Nykyinen versio 19. marraskuuta 2020 kello 12.18

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Tietotekniikasta puhuttaessa kirjastolla tarkoitetaan ohjelmien tarvitsemia toimintoja. Esimerkiksi käyttöliittymien piirtoa helpottamaan on luotu useampia kirjastoja, esimerkkinä GTK ja Qt. Linuxissa ajettavat ohjelmat tarvitsevat käytännössä aina alleen vähintäänkin libc-kirjaston. Ohjelmaa käynnistettäessä ajonaikainen linkittäjä lataa ja valmistelee sen tarvitsemat jaetut kirjastot ennen varsinaisen ohjelmatiedoston käynnistämistä.

Osa ohjelman käyttämistä kirjastoista voidaan linkittää ohjelmaan kääntämisvaiheessa, jolloin ne eivät käyttäjälle näy erillisinä tiedostoina tai paketteina.

Kirjastojen käyttö toisaalta helpottaa ohjelmoijan työtä, koska kirjastoissa olevia toimintoja ei tarvitse toteuttaa itse, toisaalta ajonaikaisesti linkitettävät kirjastot säästävät työmuistia ja levytilaa, koska kaikki samaa kirjastoa käyttävät ohjelmat voivat käyttää kirjastosta samaa kappaletta, sekä levyllä että työmuistissa.

Katso myös[muokkaa]