Keskustelu:Ydin

Linux.fista
Versio hetkellä 22. tammikuuta 2009 kello 04.26 – tehnyt Fri13 (keskustelu | muokkaukset) (Miksi GNU täytyisi oikeastaan säilyttää?)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Linux ydin on käyttöjärjestelmä[muokkaa]

Tässä artikkelissa on paljon korjattavaa. Artikkeli tekee olettamuksen että Linux ydin on mikroydin eikä monoliittinen ydin. Käyttöjärjestelmä tarvitsee ytimen, mutta ydin voi olla itse käyttöjärjestelmä. Lyhyesti sanottuna: Käyttöjärjestelmä toimii laitteiston ja ohjelman välissä, luoden virtuaalilaitteen laitteistolle. Ohjelma kommunikoi käyttöjärjestelmän kanssa yksinkertaisilla rajapinnoilla, joka ohjaa monimutkaista laitteistoa. Mikroydin ei ole yksinään käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä joka käyttää mikroydintä, kuten Windows NT, GNU/Hurd sekä Darwin, koostuu mikroytimestä joka sijaitsee ydintilassa ja käyttöjärjestelmäpalvelimista jotka sijaitsevat käyttäjätilassa, muiden prosessien kanssa. Monoliittiseen ytimeen perustuva käyttöjärjestelmä toimii yksinään ydintilassa. Monoliittinen ydin sisältää kaikki käyttöjärjestelmäpalvelimet itsessään eikä joudu tuhlaamaan kellojaksoja tiedonvälittämiseen ydintilan ja käyttäjätilan välillä. Kaikki tavalliset ohjelmat sijaitsevat käyttäjätilassa. Lyhyesti sanottuna, Linux on käyttöjärjestelmä, eikä pelkkä ydin. Minix on käyttöjärjestelmä, mutta ei pelkkä ydin. Linux on monoliittinen ydin kun Minix sisältää mikroytimen. Suuria ohjelmistokokonaisuuksia, jakelupaketteja, kutsutaan ohjelmistojärjestelmiksi, eikä käyttöjärjestelmiksi. GNU/Linux on kehitysalusta, joka sisältää Linux käyttöjärjestelmän.

Kuinkahan olennaista tämä nyt on? Keskustelunavauksesi on jo moninkertaisesti pidempi kuin artikkeli itse. Mikäli siinä on mielestäsi korjattavaa, voit kyllä korjata sen. Viestisi lopun linkkilista on ilmeisesti jonkinlainen lähdeluettelo, jossa kaikki lähteet ovat Andrew Tanenbaumin kirjoittamia. Onko näkemys jäänyt siltä osin yksipuoliseksi? Termiä "ohjelmistojärjestelmä" en ole ennen kuullut käytettävän jakelupaketeista. --Maakuth 18. lokakuuta 2008 kello 17.45 (UTC)
Nyt artikkeli siis on "korjattu". Olen kyllä hyvin hämmästynyt, jos Tanenbaum tosiaan pitää monoliittista ydintä käyttöjärjestelmänä esimerkiksi Linuxin tapauksessa. Valitettavasti minulla ei ole lähdekirjoja hyllyssäni.
Joka tapauksessa käsite "käyttöjärjestelmä" sisältää yleisessä kielenkäytössä paljon muuta. Yleisen kielenkäytön osoittaminen vääräksi vaatii enemmän kuin yhden (arvovaltaisenkaan) henkilön mielipiteen. Muutan takaisin tämänsuuntaiseksi.
--LP 8. tammikuuta 2009 kello 11.01 (UTC)
Tottahan tuo oikeastaan on että monoliittinen kerneli on käyttöjärjestelmä yksinään ilman mitään muita ohjelmistokomponentteja järjestelmässä. Tuo jo opetetaan käyttöjärjestelmän suunnittelua käsittelevillä oppikursseilla yliopistossa. Ongelman asiaksi tekee että kerneli ei ole aina käyttöjärjestelmä vaan riippuen sen rakenteesta se koostuu useammasta osasta kuin vain kernelistä. Monoliittista kerneliä pitää käyttöjärjestelmänä myös OpenBSD, FreeBSD, NetBSD käyttäjät. Myös POSIX standardin mukaisesti kerneli on sama kuin käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmän muita tunnettuja termejä ovat supervisor, control program, kernel ja monitor.
Mitä historiastakin löytyy, Linus Torvalds aloitti oman käyttöjärjestelmän, mutta ei odottanut siitä tulevan yhtä suurta projektia kuin mitä GNU:lla oli päämääränä, olla kokonainen Unix kaltainen järjestelmä. Uname komento tulostaa myös oletuksena käyttöjärjestelmän nimen, uname -r taas antaa käyttöjärjestelmän version. GNU projekti on vain muokannut tuota omaa uname ohjelmaa siten että se tukee heidän haluamaansa ajatusta GNU:n tärkeydestä maailmassa kun Linux syrjäytti heidän oman käyttöjärjestelmän tarpeellisuuden.
Itse olen ainakin sillä kannalla että nuo GNU virheet täytyy korjata artikkelista kun ne ovat pelkästään väittämiä jotka eivät pidä paikkaansa edes loogisesti saati tieteellisesti arvellen. Kuten eräs jo mainitsi, vaikka yksipuolista materiaalia näytti viestiketjun aloittajalta löytyvän, pitävät ne kylläkin täysin paikkansa ja onhan kyseiselläkin herralla vielä tarpeeksi meriittiä kun on omankin käyttöjärjestelmän luonut ja on erittäin korkeassa arvossa pidetty herra kansainvälisesti. Tämä Linux vs GNU/Linux kiista ei ole tieteellinen vaan poliittinen. Kysymys oikeastaan kuuluukin, olemmeko me tarpeeksi vahvoja hyväksymään totuuden joka voidaan tieteellisesti ja loogisesti todistaa vai haluammeko jatkaa jonkun epämääräistä unelman ylläpitämistä? Itse pyrkisin totuuteen kun silloin ei joudu ongelmiin asioista keskusteltaessa. Ja se mitä tavallinen kansa ajattelee yleisesti jostain asiasta, ei ole merkittävää jos se on tiedettä vastaan. Eihän kukaan kirjoittaisi painovoimaa käsittelevää artikkelia uusiksi sen perusteella mitä tavalliset ihmiset uskovat vaan sen mukaan miten tieteellisesti voidaan asia todistaa. Vai onko täälläkin niitä jotka mielummin valitsevat yleisen mielipiteen tieteen sijasta? Fri13 22. tammikuuta 2009 kello 01.26 (UTC)