Ero sivun ”Käyttäjien hallinta” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (wikilinkitystä + uuteen luokkaan + ohjeluokkaan)
(Lisätty Palvelin-malline)
 
Rivi 70: Rivi 70:
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
{{Malline:Palvelin}}

Nykyinen versio 1. tammikuuta 2019 kello 22.39

Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma käyttäjätunnus. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän root-tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').

Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä. Järjestelmä käsittelee sekä käyttäjiä että ryhmiä uid-numerotunnuksilla, mutta yleensä käyttäjälle näkyy uid-numeroa vastaava nimi.

Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tässä artikkelissa ei käsitellä tarkemmin tiedostojen oikeuksia, vaan niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa tiedoston oikeudet.

Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain pääkäyttäjä. Useimmat seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on mm. gpasswd, jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, joidenkin komentojen käyttö omia asetuksia muutettaessa sekä sudon tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät skriptit.

Jos käytössä on NIS, NFS, Samba tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.

Käyttäjien luonti ja poisto[muokkaa]

Käyttäjätunnus lisätään komennolla useradd. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana komennolla passwd. Käytännössä kannattaa myös lisätä finger-tietoihin käyttäjän nimi komennolla chfn. Komento adduser kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen --system, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.

Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: useradd tunnus lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

useradd ja adduser luovat haluttaessa kotihakemistot ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta /etc/skel, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.

passwd tunnus kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla finger tunnus. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.

Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla userdel, joko userdel tunnus tai userdel -r tunnus. Viimeksimainittu poistaa myös kotihakemiston (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin – ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla find / -user tunnus. deluser huolehtii haluttaessa tästä. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla find / -nouser etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi varmuuskopioissa.

Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento passwd -l tunnus estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin SSH:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/shells, auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla chsh -s /bin/false tunnus

Ryhmien luonti ja poisto[muokkaa]

Tämä(kin) on helppoa: groupadd ryhma lisää ryhmän ja groupdel ryhma poistaa ryhmän. addgroup ja delgroup toimivat vastaavasti, komennolle addgroup voi lisäksi antaa valitsimen --system, luotaessa ryhmiä ohjelmien käyttöön.

Jos ennen ryhmän poistamista tahtoo etsiä sille kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla find / -group ryhma. Jos tämä unohtui, voi sanoa find / -nogroup myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.

Käyttäjät ryhmiin[muokkaa]

Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: gpasswd -a tunnus ryhma lisää ryhmään ja gpasswd -d tunnus ryhma poistaa ryhmästä.

Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. gpasswd -A tunnus ryhma tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää gpasswd-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla gpasswd -A -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.

Joissakin jakeluissa jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa /etc/default/useradd, /etc/adduser.conf tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", gid 100).

Sekalaisia huomioita[muokkaa]

Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta /etc/passwd katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.

Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/passwd (käyttäjät), /etc/group (ryhmät) ja /etc/shadow (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla vipw ja vigr, jotka huolehtivat lukituksista.

Lyhyt tiivistelmä[muokkaa]

Lyhyt tiivistelmä tärkeimmistä komennoista:

   * useradd kayttaja
   * userdel kayttaja
   * groupadd ryhma
   * groupdel ryhma
   * gpasswd -a kayttaja ryhma
   * gpasswd -d kayttaja ryhma 

Debianissa on käytössä myös vastaavat, hieman monipuolisemmat komennot:

   * adduser käyttäjä
   * deluser käyttäjä
   * addgroup ryhmä
   * delgroup ryhmä
   * adduser käyttäjä ryhmä
   * deluser käyttäjä ryhmä

Katso myös[muokkaa]

v  k  m
Palvelin
 Ylläpito  SSH | Tietoturva | Käyttäjien hallinta | Systemd | iptables | Security-Enhanced Linux | AppArmor
 Palvelintyypit  Web-palvelin | Sähköposti | Tietokanta | NFS | Samba
 Komentorivi  Komentorivin perusteet | Komentorivikomennot | Bash-skriptaus
 Tekstieditoreja  nano | vi | emacs
Palvelin-luokka