| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| Unix, ja siten Linux, on suunniteltu monen käyttäjän ympäristöksi, mikä on etu varsinkin palvelinympäristössä, mutta myös kotikoneella. Jokaisella käyttäjällä on yksilöllinen [[salasana]] ja käyttäjätunnus, mikä liitetään yhteen tai useampaan [[käyttäjäryhmä]]än. Tämä mahdollistaa käyttäjän oikeuksien hallinnan niin käyttäjä- kuin ryhmäkohtaisestikin. Katso lisää käyttöoikeuksista: [[Tiedoston oikeudet]]. Käyttäjä ilmenee UID-numerona (lyh. User Identification number), käyttäjätunnuksena joka yhdistyy [[passwd]]-tiedostossa numeroon. Järjestelmässä pyörivillä [[prosessi|prosesseilla]] on aina käyttäjä, samoin tiedostot omistaa aina joku käyttäjä.
| | == Käyttäjä == |
| | Linux on suunniteltu useamman käyttäjän palvelinympäristöksi minkä vuoksi sen käyttöoikeusmalli on kopioitu Unix-järjestelmistä. Jokaisella käyttäjällä on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana, mikä liitetään yhteen tai useampaan ryhmään. Käyttöoikeudet tiedostojen käsittelyyn määritellään käyttäjä- ja ryhmäkohtaisesti, katso lisätietoa [[Tiedoston oikeudet|tiedostojen oikeuksista]] |
|
| |
|
| == Tavalliset käyttäjät ==
| | Kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat tallennetaan tiedostoihin: |
| [[Tietoturva]]n parantamiseksi tavallisilta käyttäjiltä "matti" on estetty useimmat toiminnot mitkä saattaisivat vahingoittaa itse järjestelmää. Normaalissa käytössä kannattaa aina käyttää tavallista käyttäjätunnusta.
| |
|
| |
|
| Tavallinen käyttäjä "matti" voi kuulua esimerkiksi [[ryhmä|ryhmiin]] "users", "floppy", "audio" ja "camera", mitkä mahdollistaisivat esimerkiksi:
| | /etc/passwd |
| | /etc/shadow |
|
| |
|
| * Tiedostojen tallentamisen omaan [[kotihakemisto]]on "/home/matti"
| | Kaikki ryhmät tallennetaan tiedostoihin: |
| * Normaalien ohjelmien suorittamien, tekstin- ja kuvankäsittely, pelit jne.
| |
| * Internetissä surffaileminen, sähköpostin lukeminen
| |
| * Musiikin kuuntelemisen
| |
| * Kuvien siirtämisen digikamerasta tietokoneeseen
| |
| * EI ohjelmien asentamista (muuta kuin omaan kotihakemistoonsa) tai järjestelmän asetusten muuttamista. Ks. [[su]] ja [[sudo]].
| |
| | |
| == Pääkäyttäjä ==
| |
| ''Pääartikkeli: [[root]]''
| |
|
| |
|
| Pääkäyttäjälle on varattu oma käyttäjätunnus "root" ja ryhmä "root". Tämä on ainoastaan järjestelmän ylläpitoa varten tarkoitettu tunnus. Ylläpito käsittää esimerkiksi ohjelmien asentamisen, järjestelmän asetusten muuttamisen ja käyttäjätunnusten ylläpitämisen.
| | /etc/shadow |
| | /etc/gshadow |
|
| |
|
| Esimerkiksi www-sivujen selaaminen pääkäyttäjän tunnuksilla on tietoturvariski, koska selaimen vikaa hyväksikäyttävä ohjelma voisi tuhota koko käyttöjärjestelmän tai piiloutua muuttamalla järjestelmän toimintaa.
| | Käyttäjien hallinta onnistuu komennoilla [[useradd]], [[userdel]], [[groupadd]], [[groupdel]]. Salasanan vaihtaminen onnistuu yleensä komennolla [[passwd]]. |
|
| |
|
| ==Järjestelmätunnukset== | | == Pääkäyttäjä == |
| Pääkäyttäjän ja tavallisten käyttäjien lisäksi Unix-järjestelmissä on joukko järjestelmän käyttöön varattuja tunnuksia. Näitä käytetään palvelimien ajoon yms., jotta eri ohjelmien oikeudet saataisiin rajattua mahdollisimman tarkkaan. Näillä tunnuksilla ei yleensä ole kelvollista komentotulkkia tai varsinaista kotihakemistoa, jotta tunnuksen murtaminen auttaisi hyökkääjää mahdollisimman vähän.
| |
| | |
| == Käyttäjien hallinta ==
| |
| | |
| ''Pääartikkeli: [[Käyttäjien hallinta]]''
| |
| | |
| Käyttäjien hallinta onnistuu komennoilla [[useradd]], [[userdel]], [[groupadd]], [[groupdel]] ja [[gpasswd]].
| |
| | |
| Salasanan vaihtaminen onnistuu yleensä komennolla [[passwd]].
| |
| | |
| Kaikki käyttäjätunnukset ja salasanat tallennetaan tiedostoihin:
| |
| * /etc/[[passwd-tiedosto|passwd]]
| |
| * /etc/[[shadow-tiedosto|shadow]]
| |
|
| |
|
| Kaikki ryhmät tallennetaan tiedostoihin:
| | Pääkäyttäjä tai "root", on Linux järjestelmän ylläpitoa varten tarkoitettu tunnus. [[Tietoturva|Tietoturvan]] parantamiseksi root-tunnusta ei käytetä muihin kuin ylläpitotehtäviin ja käyttäjien ja oikeuksien hallintaan. Normaaleihin askareisiin, kuten www-selailuun kannattaa tehdä oma käyttäjätunnus rajoitetuilla oikeuksilla. |
| * /etc/[[group-tiedosto|group]]
| |
| * /etc/[[gshadow]]
| |
|
| |
|
| Salasanat pidetään shadow-tiedostoissa, jotka ovat vain rootin luettavissa. Ryhmäkohtaisia salasanoja käytetään nykyään harvoin.
| |
|
| |
|
| == Ohjelman käyttäjä == | | == Ohjelmat käyttäjinä == |
|
| |
|
| Linux-järjestelmässä ei kirjaimellisesti rajoiteta käyttäjän oikeuksia, vaan ohjelmien oikeutta lukea, kirjoittaa ja suorittaa tiedostoja. Jokainen ohjelma suoritetaan tietyn käyttäjätunnuksen mukaisilla oikeuksilla, mikä on oletuksena järjestelmään sisäänkirjautuneen käyttäjän tunnus. Kuitenkin ohjelma voidaan suorittaa myös muulla kuin kirjautuneen käyttäjän tunnuksella, mikä muuttaa myös ohjelman oikeuksia [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. | | Linux-järjestelmässä ei kirjaimellisesti rajoiteta käyttäjän oikeuksia, vaan ohjelmien oikeutta lukea, kirjoittaa ja suorittaa tiedostoja. Jokainen ohjelma suoritetaan tietyn käyttäjätunnuksen mukaisilla oikeuksilla, mikä on oletuksena järjestelmään sisäänkirjautuneen käyttäjän tunnus. Kuitenkin ohjelma voidaan suorittaa myös muulla kuin kirjautuneen käyttäjän tunnuksella, mikä muuttaa myös ohjelman oikeudet [[tiedostojärjestelmä|tiedostojärjestelmään]]. |
|
| |
|
| [[Tietoturva|Tietoturvan]] parantamiseksi ohjelmia usein suoritetaan erikseen ohjelmalle varatulla käyttäjätunnuksella. Esimerkiksi www-palvelimelle [[apache|Apache]] luodaan usein oma käyttäjätunnus "apache" ja ryhmä "apache". Näin www-palvelimen oikeudet tiedostojärjestelmään saadaan rajattua erittäin tarkasti, mikä voi vähentää www-palvelimeen kohdistetun hyökkäyksen vahinkoa. Lisäksi apache-tunnuksella kirjautuminen järjestelmään on estetty, katso [[useradd]]. | | Usein [[Tietoturva|tietoturvan]] paranamiseksi ohjelmia suoritetaan niille erityisesti varatuilla käyttäjätunnuksilla. Esimerkiksi [[apache|Apache www-palvelin]], mille luodaan erityinen käyttäjätunnus "apache" ja ryhmä "apache". Tällöin www-palvelimen oikeudet tiedostojärjestelmään saadaan rajattua erittäin tarkasti mikä voi vähentää www-palvelimeen kohdistetun hyökkäyksen vahinkoa. |
|
| |
|
| == Katso myös ==
| |
| *[[Käyttäjien hallinta]]
| |
| *[[Salasana]]
| |
| *[[Kotihakemisto]]
| |
| *[[Ryhmä]]
| |
| *[[UID]]
| |
| *[[su]]
| |
| *[[sudo]]
| |
|
| |
|
| [[Luokka:Järjestelmä]] | | Katso myös komennot [[su]] ja [[sudo]]. |
| [[Luokka:Käsitteet]]
| |
| [[Luokka:Tietoturva]] | |
| [[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
| |