Ero sivun ”Jakelun valinta” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (fix)
(→‎MX-Linux: Tekstiä)
(24 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 18: Rivi 18:
==Jakeluesittely==
==Jakeluesittely==
=== Arch Linux ===
=== Arch Linux ===
[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>. Aloittelijalle sopii itse Archia paremmin paremmin Arch Linux-yhteensopiva [[Manjaro Linux]], joka on kuitenkin yhä keskeneräinen ja sisältää monia virheitä.
[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.


*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
*[https://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]
*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]
*[https://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]


=== Debian GNU/Linux ===
=== Debian GNU/Linux ===
[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (Gnome, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[MEPIS]], [[Ubuntu]] ja [[Mint]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[https://www.debian.org Debianin kotisivu]
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
*[https://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
*[http://www.debian.fi/ debian.fi-wiki] suomalaisille käyttäjille ja kehittäjille
*[http://www.debian.fi/ debian.fi-wiki] suomalaisille käyttäjille ja kehittäjille
*[http://debian-fi.viuhka.fi/foorumi/ Suomenkielinen Debian-keskustelualue]


=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===
=== Fedora ja Red Hat Enterprise Linux ===
Rivi 35: Rivi 34:
Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.
Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös [[Red Hat Enterprise Linux]] -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.


*[http://fedoraproject.org/fi/ Fedoran kotisivu]
*[https://getfedora.org/ Fedoran kotisivu]
*[http://www.redhat.com Red Hatin kotisivu]
*[https://www.redhat.com Red Hatin kotisivu]


=== Gentoo ===
=== Gentoo ===
Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.


Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoo vaatii esim Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.
*[https://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]


*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
=== Manjaro ===
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje]
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]


=== Mandriva ===
[[Manjaro]] on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii kokeneelle Linux-käyttäjälle.
[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alun perin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja suomennettuja. Ilmaisesta versiosta voi ladata yhden dvd-levyn Mandriva Free -version sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaisen asennusmahdollisuuden sisältävän Mandriva One [[live-cd]]:n. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu.
Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE- ja XFCE-työpöytäympäristöille. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin. Silti kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti.
 
Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin AUR-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa.
*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]
Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii kokeilijalle, joka
*[http://www.mandriva-fi.org/ Suomalainen Mandriva-yhteisö]
ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse,


=== Mint ===
=== Mint ===
[[Linux Mint]] on aloittelijoille suunniteltu [[Ubuntu]]un perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat [[Cinnamon]], [[MATE]], [[KDE]] ja [[Xfce]]. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää [[Debian]]in ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.
[[Linux Mint]] on aloittelijoille suunniteltu [[Ubuntu]]un perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat [[Cinnamon]], [[MATE]], [[KDE]] ja [[Xfce]]. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää [[Debian]]in ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.


*[http://www.linuxmint.com/index.php Mintin kotisivu]
*[https://www.linuxmint.com/ Mintin kotisivu]
*[http://linuxmint-fi.info/ Suomenkielinen Linux Mint -sivusto]
*[http://linuxmint-fi.info/ Suomenkielinen Linux Mint -sivusto]
=== MX Linux ===
[[MX Linux]] on Debian-pohjainen keskisuuri Linux. Se on helpohko asentaa ja käyttää. Lisäksi se on melko kevyt ja vakaa. Se pohjautuu alkuaan Mepis-Linuxiin. Debianin ohjelmien lisäksi siinä on Antix-linuxin ohjelmia. Työpöytä on Xfce, jonka toteutus tässä muistuttaa hieman Gnomea. Antix-apuohjelmilla voi esimerkiksi tuottaa oman .iso-kuvan kättössä olevasta MX Linuxista.
*[https://mxlinux.org/ MX Linux] MX Linuxin virallinen kotisivu


=== openSUSE ===
=== openSUSE ===
[[openSUSE]] on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.
[[openSUSE]] on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.


*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
*[https://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]
*[http://opensuse.fi/ Suomalainen openSUSE-yhteisö]


=== Ubuntu ===
=== Ubuntu ===
[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 1½&ndash;5&nbsp;vuotta.
[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Ubuntu käyttää [[Unity]]-työpöytäympäristöä, mutta siitä on saatavilla muita työpöytäympäristöjä käyttäviä rinnakkaisversioita kuten [[KDE]]-pohjainen [[Kubuntu]], [[Xfce]]-pohjainen [[Xubuntu]] ja [[LXDE]]-pohjainen [[Lubuntu]]. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 9kk - 5 vuotta.


englanniksi:
englanniksi:
*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
*[https://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
suomeksi:
suomeksi:
*[http://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
*[http://www.ubuntu-fi.org/ Suomalainen Ubuntu-yhteisö] ([[Ubuntu Suomi]])
*[http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
*[https://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa
*[https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 80: Rivi 84:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
*[http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?lang=fi Zegenie Studiosin] tekemä jakeluvalitsin (suomenkielinen)
*[http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?lang=fi Zegenie Studiosin] {{vanhentunut linkki}} tekemä jakeluvalitsin (suomenkielinen)


[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]

Versio 22. huhtikuuta 2019 kello 12.01

On olemassa satoja erilaisia jakelupaketteja (ohjelmakokonaisuuksia, distroja), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät täältä.

Seuraavassa esitellään lyhyesti yleisimmät työpöytäkäyttöön sopivat jakelut. Useimmat käyttävät jotain tässä listassa esiteltyä jakelua.

Jakeluperusteista

Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt -alueella.

Jakeluperusteista enemmän Jakelu-artikkelin osiossa Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? Lyhyesti:

  • Sama kuin kavereilla: näin hänen on helpompi auttaa
  • Yleinen ja tunnettu: apua löytyy netistä, tukea saa tuntemattomiltakin
  • Alkeiskirjan mukana: tarkkoja ohjeita, huolehdi ettei vanhentunut
  • Kokeile esittelylevyä: näet että toimii, et vaaranna entistä järjestelmää
  • Mieti päivitystiheyttä: haluatko uusinta vai vakaata, harrastukseen vai työntekoon?
  • Valinta-apulaiset: nettirobotti kyselee tarpeitasi ja suosittelee jakelua

Kielituki sisältyy yksittäisiin ohjelmiin, jakelulla on siltä osin väliä lähinnä asennusohjelman osalta (paitsi minijakeluissa, joista kielituki saattaa puuttua). Tärkeämpää on että jakelu on Suomessa yleinen, ettei tukea joudu hakemaan kiinaksi.

Jakeluesittely

Arch Linux

Arch Linux on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville (komentoriviä ja asetustiedostoja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. Paketinhallinta on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen lähdekoodista asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns. PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat info-sivut sekä /usr/share/doc.

Debian GNU/Linux

Debian GNU/Linux on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debian toimii laajalla laitteistokokoonpanolla. Uusien ohjelmien asennus on helppoa. Debianin tarjoama binäärinen pakettivalikoima on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (GNOME, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat Knoppix, MEPIS, Ubuntu ja Mint. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva Skolelinux/DebianEdu.

Fedora ja Red Hat Enterprise Linux

Fedora (ent. Fedora Core) on yhdysvaltalaisen Red Hatin julkaisema laaja, yleiskäyttöinen jakelu. Fedoran asennus on graafinen ja helppo. Asennusvaihtoehtoina on tarjolla mm. laaja dvd-pohjainen versio, GNOME- ja KDE-pohjaiset asennettavat live-cd:t sekä pieni verkkoasennuslevy. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja pakettivalikoima laaja. Päivitystahti on melko nopea ja vakaisiin versioihin tulee tietoturvapäivitysten ohella rajoitetusti myös uusia ominaisuuksia.

Fedoran ohella Red Hat julkaisee myös Red Hat Enterprise Linux -nimistä kaupallista, vakaampaa, tukipalvelujen kera myytävää versiota, joka on hyvin suosittu varsinkin yritysmarkkinoilla. Siitä on ilmaisia yhteensopivia johdannaisjakeluita. Kaupalliset ohjelmat tukevat yleensä aina Red Hat -jakeluita ja kaupallinen tuki on hyvin organisoitua.

Gentoo

Gentoo on edistyneille käyttäjille tarkoitettu, lähdekoodipohjainen jakelu. Gentoon asentamien on erittäin hidasta, mutta etuna on suurempi muokattavuus kuin useimmissa muissa jakeluissa. Gentoo vaatii esim Arch Linuxia jonkinverran enemmän aikaa, ja taitoa. Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman Gentoon keskeisimpänä ominaisuutena on lähdekoodipohjainen Portage-paketinhallinta, jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä OpenOffice.orgin kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista live-cd:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

Manjaro

Manjaro on Arch Linuxin pohjalta kehitetty työpöytä-Linux. Se sopii kokeneelle Linux-käyttäjälle. Manjaro tarjoaa täyden tuen KDE- ja XFCE-työpöytäympäristöille. Manjaro on Archia vakaampi, koska kehitystiimi tarkastaa Manjaroon tulevat paketit. Näin Manjaro päivittyy Archia hitaammin. Silti kriittiset tietoturvapäivitykset tulevat nopeasti. Manjaron valtteja on suuri ohjelmavalikoima, joka perustuu Archin AUR-pakettivarastoon, rullaavan jakelun jatkuvasti ajan tasalla oleva ohjelmisto, jota ei tarvitse erikseen Debian/Ubuntu-pohjaisten jakeluitten tavoin päivittää tietyn aikavälein isomman päivityksen myötä uudempaan versioon, ettei tuki lakkaa. Kielituki on toistaiseksi vaillinainen. Manjaro sopii kokeilijalle, joka ei viitsi asentaa aivan kaikkea alussa itse,

Mint

Linux Mint on aloittelijoille suunniteltu Ubuntuun perustuva jakelu. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mint on tarjolla useammalla työpöytäympäristöllä, joita ovat Cinnamon, MATE, KDE ja Xfce. Mint tarjoaa erittäin laajan valikoiman ohjelmia, sillä se sisältää Debianin ja Ubuntun pakettien lisäksi Mintin omat paketit.

MX Linux

MX Linux on Debian-pohjainen keskisuuri Linux. Se on helpohko asentaa ja käyttää. Lisäksi se on melko kevyt ja vakaa. Se pohjautuu alkuaan Mepis-Linuxiin. Debianin ohjelmien lisäksi siinä on Antix-linuxin ohjelmia. Työpöytä on Xfce, jonka toteutus tässä muistuttaa hieman Gnomea. Antix-apuohjelmilla voi esimerkiksi tuottaa oman .iso-kuvan kättössä olevasta MX Linuxista.

openSUSE

openSUSE on alun perin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen Novellin julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty KDE- tai GNOME-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä graafinen että tekstipohjainen versio) YaST-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös komentorivin ja asetustiedostojen kautta. Paketinhallinta on RPM-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

Ubuntu

Ubuntu on brittiläisen Canonical-yrityksen julkaisema Debian-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Ubuntu käyttää Unity-työpöytäympäristöä, mutta siitä on saatavilla muita työpöytäympäristöjä käyttäviä rinnakkaisversioita kuten KDE-pohjainen Kubuntu, Xfce-pohjainen Xubuntu ja LXDE-pohjainen Lubuntu. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu Edubuntu. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 9kk - 5 vuotta.

englanniksi:

suomeksi:

Katso myös

Aiheesta muualla