Ero sivun ”Jakelun valinta” versioiden välillä

[[Arch Linux]] on käyttäjäyhteisönsä julkaisema, edistyneille käyttäjille suunnattu i686- ja x86-64-arkkitehtuureille optimoitu jakelu. Arch Linuxin periaatteena on "yksinkertainen on kaunista", eli osaaville ([[komentorivi]]ä ja [[asetustiedosto]]ja pelkäämättömille) käyttäjille pyritään tarjoamaan mahdollisimman yksinkertaisesti muokattava ja laajennettava jakelu. Tähän sisältyy mm. päätös olla tarjoamatta valikkopohjaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka monimutkaistaisivat järjestelmän rakennetta. [[Paketinhallinta]] on nopea ja selkeätoiminen ja mahdollistaa sekä valmiiden binääristen pakettien asentamisen että pakettien kääntämisen [[lähdekoodi]]sta asennuksen aikana. Pakettivalikoima on melko laaja. Tarjolla on myös käyttäjien tekemiä ns PKGBUILDeja, jotka helpottavat omien pakettien tekemistä ja asentamista. Järjestelmän keveyttämiseksi ohjelmapakettien mukana tulevaa dokumentaatiota on karsittu, ja jakelusta puuttuvat [[info]]-sivut sekä <tt>/usr/share/doc</tt>.

*[http://www.archlinux.org/ Arch Linuxin kotisivu]

*[http://wiki.archlinux.org/ Arch Linux -wiki]

[[Debian GNU/Linux]] on vuonna 1993 perustettu, käyttäjäyhteisön julkaisema, laaja ja vakauteen pyrkivä yleiskäyttöinen Linux-jakelu. Debianin tarjoama binäärinen [[paketinhallinta|pakettivalikoima]] on todennäköisesti Linux-maailman laajin. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta mahdollisesti säätämistä vaativia isompia päivityksiä ei tule kovinkaan usein. Asennus on melko helppo ja onnistuu myös graafisessa tilassa. Asennusmedioina on tarjolla laaja valikoima aina minimaalisesta verkkoasennuslevystä kolmisenkymmentä cd:tä tai neljä dvd:tä sisältävään kokonaiseen cd-versioon asti. Nykyään debianista saa myös live-cd:itä eri kokoonpanoilla (Gnome, KDE, Xfce, korjauslevy jne.). Debianiin pohjautuu suuri määrä jakeluita, tunnetuimpia näistä ovat [[Knoppix]], [[MEPIS]] ja [[Ubuntu]]. Itse Debianiin kuuluu suuri määrä erilaisia sivuprojekteja, kuten vaikkapa koulukäyttöön tarkoitettua versiota julkaiseva [[Skolelinux]]/DebianEdu.

*[http://www.debian.org Debianin kotisivu]

*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]

*[http://fedoraproject.org/fi/ Fedoran kotisivu]

*[http://www.redhat.com Red Hatin kotisivu]

Käyttäjäyhteisönsä julkaiseman [[Gentoo]]n keskeisimpänä ominaisuutena on [[lähdekoodi]]pohjainen [[Portage]]-[[paketinhallinta]], jossa asennettavat ohjelmistot käännetään asennuksen aikana lähdekoodista. Tämä mahdollistaa ohjelmistojen pitkälle menevän optimoinnin, mutta vie toisaalta normaalien binääripakettien asentamiseen verrattuna moninkertaisen ajan. Osasta ohjelmistoja on tosin tarjolla myös valmiiksi käännettyjä versioita, eikä [[OpenOffice.org]]in kaltaisia suuria ohjelmistoja välttämättä tarvitse kääntää itse. Gentoo sopii erityisen hyvin sellaisille, jotka haluavat syvällisemmin oppia tuntemaan Linux/Unix-järjestelmiä. Asennusmahdollisuuksia on lukuisa määrä graafisista binääripohjaisista [[live-cd]]:istä omatoimiseen verkkoasennukseen komentoriviltä.

[[Mandriva]] (ent. Mandrake) on alunperin [[Red Hat Linux|Red Hat]]iin pohjautuva, erityisesti aloittelijoille suuntautunut jakelupaketti. Mandrivaa kehittää ranskalainen Mandriva S.A. -yritys, joka julkaisee Mandrivasta ilmaisten versioiden ohella maksullisia, kaupallisilla ohjelmistoilla ja tukipalveluilla varustettuja versioita. Asennus on graafinen ja helppo sekä järjestelmän graafiset asetustyökalut laajoja ja suomennettuja. Ilmaisesta versiosta voi ladata yhden dvd-levyn Mandriva Free -version sekä [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjaisen asennusmahdollisuuden sisältävän Mandriva One [[live-cd]]:n. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja pakettien automatisoituun asennukseen ([[urpmi]]) on tarjolla graafinen työkalu.

*[http://www.mandriva.com/ Mandrivan kotisivu]

*[http://www.mandriva-fi.org/ Suomalainen Mandriva-yhteisö]

[[Linux Mint]] on Ubuntuun perustuva jakelu. Siitä on parhaillaan jakelussa kymmenes versio ''Julia''. Sen työpöytäympäristön käytöstä ja ohjelmien asentamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Mintistä on tarjolla aloittelijoille suunnattu GNOME-työpöytää käyttävä Main Edition, pelkistetty Universal Edition ja tulossa oleva 64-bittisille tietokoneille suunnattu x64 Edition. KDE-työpöytäympäristöä käyttävä KDE Edition -versio on myös kehitteillä. Lisäksi on olemassa [[XFCE]]- ja [[Fluxbox]]-pohjaiset asennuslevyt.

*[http://www.linuxmint.com/index.php Mintin kotisivu]

*[http://linuxmint-fi.info/forum/index.php Suomenkielinen Linux Mint -foorumi]

[[openSUSE]] on alunperin Saksasta lähtöisin oleva, nykyisin yhdysvaltalaisen [[Novell]]in julkaisema yleiskäyttöinen jakelu. Vapaasti jaeltavan openSUSEn ohella Novell tarjoaa myös kaupallista SUSE Linux Enterprisea, joka on erityisesti yritysmarkkinoilla yksi suosituimmista kaupallisista Linux-versioista. openSUSEen sisältyy helppo graafinen asennusohjelma sekä viimeistelty [[KDE]]- tai [[GNOME]]-pohjainen työpöytä. Järjestelmänhallinta tapahtuu valikkopohjaisella (sekä [[GUI|graafinen]] että [[TUI|tekstipohjainen]] versio) [[YaST]]-työkalulla, joka on todennäköisesti Linux-maailman monipuolisin. Halutessaan järjestelmää voi toki säätää myös [[komentorivi]]n ja [[asetustiedosto]]jen kautta. Paketinhallinta on [[RPM]]-pohjainen ja ohjelmien automatisoitu asennus onnistuu joko YaSTin kautta tai komentoriviltä.

*[http://www.opensuse.org/ openSUSEn kotisivu ja wiki]

[[Ubuntu]] on brittiläisen [[Canonical]]-yrityksen julkaisema [[Debian]]-pohjainen, aloittelijoille suuntautunut jakelu. Pääasennusvaihtoehtoina on [[GNOME]]- (''Ubuntu''), [[KDE]]- (''Kubuntu'') ja [[Xfce]]-pohjaiset (''Xubuntu'') asennettavat [[live-cd]]:t. Tarjolla on lisäksi mm koulukäyttöön tarkoitettu [[Edubuntu]]. Asennusohjelma on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, eikä eri asetusvaihtoehtoja juuri kysellä. Työpöytä on viimeistelty ja tavallisimpiin järjestelmänhallintatoimenpiteisiin on tarjolla graafiset työkalut. Debian-pohjaisuuden ansiosta paketinhallinnan ohjelmavalikoima on laaja. Lisäksi erityisesti suljettujen ajurien ja multimediakoodekkien asennusta on helpotettu. Ubuntu ei juurikaan päivity versioiden välillä, vaan uusia ominaisuuksia saadakseen on yleensä päivitettävä jakelu uusimpaan versioon, joita julkaistaan puolivuosittain. Tuki eri versioille jatkuu 1½&ndash;5&nbsp;vuotta.

*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]

*[http://forum.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomen keskustelualueet]

*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi / Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa

*[http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?lang=fi Zegenie Studiosin] tekemä jakeluvalitsin (suomenkielinen)