Ero sivun ”Jakelu” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(muokkailua selkeämpään suuntaan ja kielenhuoltoa ym.. otsikkojen pituudenkin uhalla näin parempi yleissilmäykselle.)
p (fix)
 
(47 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Alunperin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[wikipedia:fi:Linux_(ydin)|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[wikipedia:fi:GNU|GNU-projektin]] kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.
Linux on pelkkä [[ydin]], eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri '''jakeluna'''. Jakelun jokainen versio  sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää [[asennusmedia]] ja nettiyhteys, joka ei ole välttämättömyys asennuksen kanssa, mutta olennainen käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta. Vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin.


Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:  
Tunnettuja jakeluita ovat [[Ubuntu]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]].
 
Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö ([[Canonical]], [[Novell]], [[Red Hat]], [[Valve Corporation]] ym.), yhteisö ([[Debian]]), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita.
 
Suurimmat jakelut on useimmiten tarkoitettu olemaan yleiskäyttöisiä, sopimaan sekä erikokoisiin palvelimiin että työpöytäkäyttöön, jotkut myös erikoistarkoituksiin, kuten sulautettuihin järjestelmiin. Osa jakeluista on ensisijaisesti tarkoitettu tiettyyn käyttöön, mutta mahdollistavat yleensä myös tavallisen palvelin- ja työpöytäkäytön. Niinpä suositummat jakelut ovat yleensä tavalliselle käyttäjälle paras valinta.
 
==Taustaa==
Alun perin [[wikipedia:fi:Gnu/linux|GNU/Linux]]in käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse [[ydin|Linux-kernel/ydin]] ja sen päälle [[GNU]]-projektin kehittämiä [[wikipedia:fi:Käyttöjärjestelmä|käyttöjärjestelmän]] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.
 
Jo muutaman vuoden kuluttua tuli vaihtoehdoksi, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:  
* jakelu
* jakelu
* levitysversio
* levitysversio
Rivi 8: Rivi 17:
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).
* tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).


Eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], kaikki jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[http://linux.fi/foorumi/index.php?board=4.0 Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.
Tätä nykyä jakeluita on saatavilla myös muillakin ytimillä kuin Linux, kuten [[FreeBSD]]- sekä [[Hurd]]-ytimillä olevia. Käytössä olevasta ytimestä huolimatta, eri jakeluita on lueteltu sivulla [[Linuxin jakelupaketit]], sekä kaikki Linux.fi:n käsittelemät jakelut [[:Luokka:Jakelut|luokassa Jakelut]]. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n ''[https://foorumi.linux.fi/c/jakelupaketit-ja-tyopoytaymparistot Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt]'' -alueella.


== Työpöytäkäyttö ==
== Työpöytäkäyttö ==


Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[GNOME]], [[KDE]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Window Maker]] jne.
Työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi [[wikipedia:fi:Graafinen_käyttöliittymä|graafinen käyttöliittymä]], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[GNOME]], [[KDE]], [[Xfce]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]] kuten: [[i3]], [[Openbox]] tai [[dwm]].
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:
Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:


*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric.
*[[Portaali:Toimisto|Toimistokäyttöön]]: [[LibreOffice]], [[Abiword]], [[Gnumeric]].
*Graafiseen työhön: GIMP, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview.
*[[Portaali:Kuvankäsittely|Graafiseen työhön]]: [[GIMP]], [[Kolourpaint]], [[Krita]], [[Inkscape]].
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok.
*[[Multimedia|Multimedian toistamiseen]]: [[mpv]], [[Smplayer]], [[Kaffeine]], [[Amarok]].
 
Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen "käyttötarkoituksena" (Debian: "task"), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin.


== Palvelinkäyttö ==
== Palvelinkäyttö ==


[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:  
[[Palvelin|Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:  


*(S)FTP-palvelin  
*(S)FTP-palvelin  
Rivi 28: Rivi 39:
*Sähköpostipalvelin
*Sähköpostipalvelin
   
   
Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].
Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]].
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentaja oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.


Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]]:n kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.
Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentajan oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.
 
Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [[wikipedia:fi:Käyttöliittymä|käyttöliittymällä]] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]]:n kautta. SSH mahdollistaa myös palvelimen käytön graafisella käyttöliittymällä toiselta koneelta ([[X Window System|X]] mahdollistaa graafisten ohjelmien ajon koneella, jolla itsellään ei ole tähän sopivia näyttöajureita tai edes näyttöä).
 
Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.


Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.
Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.
Rivi 37: Rivi 51:
== Jakeluiden suhde toisiinsa ==
== Jakeluiden suhde toisiinsa ==


Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Debian]], [[Red Hat]] ja [[Slackware]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne.  
Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]] (1993), [[Debian]] (1993) ja [[Red Hat]] (1994). Esimerkiksi [[Debian GNU/Linux]] pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: [[Devuan]], [[Ubuntu]], jne.  
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora, kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.
[[Red Hat]]in yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään [[Fedora Linux]], kaupallinen versio on nimeltään ”[[Red Hat Enterprise Linux]]” jota myydään yrityksille. [[Red Hat]]in kaupallisesta versiosta on olemassa [[Rocky Linux]]-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.


Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.
Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin [[Lähdekoodi|lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Kääntäminen | "kääntämällä"]]. Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.


Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Mandrivan ”MCC”:n ja Novellin (open)SUSE:n ”YaST”:n välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja.
Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa toisaalta asennustavassa sekä mukana tulevissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi [[Manjaro]]n Architect-jakelun ja [[Novell]]in (open)[[SUSE]]:n ”[[YaST]]”:n välillä, toisaalta oletusasetuksissa, päivityksissä ja tuessa. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan muissa jakeluversioissa tehdä ainakin käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat pääosin samat jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä ei ole sidoksissa tietyn jakelun valintoihin.


== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==
== Minkä Linux-levityspaketin valitsisin? ==


Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus?
Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?


Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Mandriva]]n, [[openSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa.
Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[Linux Mint]]in, [[Manjaro]]n, [[OpenSUSE]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut.  


Yleisimmät jakelut ovat myös lueteltu sivulla [[Jakelun valinta]].
Esimerkiksi jos jakelun pitäisi olla [[Esteettömyys|esteetön]], silloin jakelu voisi olla esimerkiksi [[Ubuntu]] tai [[Manjaro]].


=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===
=== Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on ===


Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.
Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokoonpanonsa tai asetuksensa eroavat omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.


=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===
=== Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu ===


Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora]], [[Gentoo]], [[Mandriva]], [[openSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä on kuvailtu sivulla [[Jakelun valinta]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.  
Yleisiä jakeluversioita ovat mm. [[Arch Linux]], [[Debian]], [[Fedora Linux]], [[Gentoo]], [[Linux Mint]], [[Manjaro]], [[OpenSUSE]] ja [[Ubuntu]]. Näitä sekä muita on listattu sivulla [[Jakelut]]. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.  


Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.
Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.
Rivi 64: Rivi 78:
=== Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana ===
=== Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana ===


Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta.
Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjoja ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta. [[Ubuntu]] on tämän lajinen jakelu.


'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.
'''Huom.''' Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.
Rivi 70: Rivi 84:
=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===
=== Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista ===


Valitse siis jokin ns. [[Live-CD|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan CD- tai DVD-levyltä.
Valitse siis jokin ns. [[Livemedia|Live-levityspaketti]] ja kokeile sen käyttöä suoraan USB-muistitikulta tai optiselta levyltä.


Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle CD- tai DVD-levylle ahdettuna. Levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään siltä, jonka jälkeen (muutaman minuutin laitteistotunnistuksen jälkeen) ollaankin graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä, mutta yleensä tunnistus kuitenkin ontuu paikoittain. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi WWW-surffailu tai CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa useimmat Live-levyt vieläpä kiintolevylle asennuksen samalta levyltä, jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.
Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle USB-muistitikulle tai optiselle levylle ahdettuna. USB-muistitikku kytketään vapaaseen USB-porttiin tai levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään halutulta massamediaasemalta, jonka jälkeen ollaankin tuota pikaa graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi verkkosivujen selaus, toimisto-ohjelmien käyttö tai esim. optisten levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa Live-asennusmediat vieläpä halutulle asennusmedialle asennuksen jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.


Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version, riippuen levityspaketista. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan.
Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, voi suoraan asentaa sen tallennusmedialle.


Live-versioiden miinuspuolena on käytön hitaus ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat CD-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin.
Live-versioiden haittapuolena voi olla käytön hitaus verrattuna vaikkapa moderniin NVME-SSD-asemaan ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat Live-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin. Nykyään lähes kaikkien jakeluiden asennuslevy on itseasiassa Live-levy, jolta käyttöjärjestelmää voi käyttää lähes normaalisti myös asennuksen aikana.


* [http://kanotix.com/changelang-eng.html] - [[Kanotix]] (kuin Knoppix, mutta täysin Debian-yhteensopiva paketeiltaan, [http://klik.atekon.de/ Klik]-asennukset)
* [https://ubuntu-mate.org/download/ Ubuntu MATE] - [[Ubuntu MATE]]:n keveys sekä suomenkielinen Tervetuloa-ohjelma mahdollistaa helpon live-kokeilun vanhemmallakin laitteistolla.
* [http://www.knoppix.org/] - [[Knoppix]] (ensimmäinen laajalle levinnyt LiveCD-distro)
* [https://manjaro.org/downloads/official/xfce/ Manjaro] - Ajan tasalla oleva [[Manjaro]] yhdistettynä kevyeen XFCE-työpöytäympäristöön tarjoaa nopean live-kokeilun viimeisimpien ohjelmistoversioiden kanssa.
* [http://www.mepis.com] - [[Mepis]] (Live-cd, jossa panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen ja multimedian toimivuuteen)
* [https://www.linuxmint.com/ Linux Mint] - [[Linux Mint]], joka on tarkoitettu erityisesti aloittelijoille ja on siksi hyvin suosittu jakelu.
* [http://www.pclinuxonline.com/pclos/] - [[PCLinuxOS]] (sisältää todella paljon ohjelmia ja myös suljetut NVIDIA/AMD-ajurit, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [https://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu] - [[Ubuntu]] (latauksen vaihtoehtona valmiita CD-levyjä saa tilattua postitse)
* [http://linux.ilmainen.net/suomiknoppix/iso/] - [[SuomiKnoppix]] (Tapani Räikkösen Suomi-versio Knoppixista)
* [https://garudalinux.org/ Garuda Linux] - [[Garuda Linux]] (sisältää todella käyttäjäystävällisen käyttöliittymän, [[Linux Zen]]-ytimen ja kattavan pelituen, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
* [http://www.ubuntu-fi.org/] - [[Ubuntu]] (latauksen vaihtoehtona myös painettuja CD-levyjä saa tilattua postitse ilmaiseksikin)
* [[Debian#Debianin_live-cd:t|Debian]] - Debianilla on useampi live-levy eri tarkoituksiin
* [http://www.xfld.org/Xfld/en/index.html] - [[Xfld]] (Knoppix kevyemmällä ja nopeammalla Xfce-työpöydällä)


=== Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella ===
=== Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella ===


====Rullaavat jakelut====
[[Arch Linux]] sekä siihen pohjautuvat jakelut, kuten [[Manjaro]] ja [[Parabola GNU/Linux-libre]] voivat saada päivityksiä jopa päivittäin riippuen valituista ohjelmistoista, ja kuinka tuoreita ohjelmistolähteitä on käytössä. Toisin kuin perinteisten eli ei-rullaavien jakeluiden kanssa, rullaavat jakelut käytännössä eivät voi vanhentua eikä siten massiivisia erikoistoimenpiteitä vaativia päivityksiä ole rullaavien kanssa, poislukien pitkät ajat ilman käyttöjärjestelmän päivitystä.
====Ei-rullaavat jakelut====
Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.
Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.


Rivi 98: Rivi 115:
Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:
Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:


http://www.zegeniestudios.net/ldc/index.php?firsttime=true
https://distrochooser.de/en/


== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==
== Liite: Mikä on jakelupakettini versio? ==


Alla ovat lueteltuina eri jakelupakettien tiedostot, joista voi lukea jakelupaketin version. Tiedoston sisällön saat selville esimerkiksi ''cat''-käskyllä.
Useimmat eri jakelupaketit sisältävät <tt>/etc/</tt>-hakemistossa tiedoston, joista voidaan lukea jakelupaketin versio. Tiedoston sisältö saadaan selville esimerkiksi <tt>[[cat]]</tt>-komennolla.


* Debian
  $ cat /etc/*release
/etc/debian_version
* Gentoo
  /etc/gentoo-release
* Mandrake, Mandriva 2005
/etc/mandrake-release
* Redhat / Fedora
/etc/redhat-release
* Slackware
/etc/slackware-version


[[Luokka:Jakelut]]
[[Luokka:Jakelut]]
[[pl:Dystrybucja Linuksa]]

Nykyinen versio 9. huhtikuuta 2022 kello 14.06

Linux on pelkkä ydin, eikä sillä voi tehdä yksinään mitään. Se levitetäänkin useana eri jakeluna. Jakelun jokainen versio sisältää asennusohjelman, käyttöjärjestelmään kuuluvat ohjelmat ja ohjeet ja usein suuren määrän muita paketteja. Yleensä asentamiseen riittää asennusmedia ja nettiyhteys, joka ei ole välttämättömyys asennuksen kanssa, mutta olennainen käyttöjärjestelmän toiminnan kannalta. Vaihtoehtoisia tapoja on eri tarkoituksiin.

Tunnettuja jakeluita ovat Ubuntu, Linux Mint, Manjaro, OpenSUSE.

Jakelun kehittäjä voi olla yhtiö (Canonical, Novell, Red Hat, Valve Corporation ym.), yhteisö (Debian), julkisoikeudellinen taho tai yksityinen henkilö tai ryhmä. Monet jakelut syntyvät suuremman jakelun muunnoksena, jolloin kehittäjä voi tyytyä ylläpitämään tiettyjä muunnoksia ja palvelinta niiden jakelun ja muuten käyttämään alkuperäisen jakelun paketteja enemmän tai vähemmän suoraan. Suuria omavaraisia jakeluitakin on useita.

Suurimmat jakelut on useimmiten tarkoitettu olemaan yleiskäyttöisiä, sopimaan sekä erikokoisiin palvelimiin että työpöytäkäyttöön, jotkut myös erikoistarkoituksiin, kuten sulautettuihin järjestelmiin. Osa jakeluista on ensisijaisesti tarkoitettu tiettyyn käyttöön, mutta mahdollistavat yleensä myös tavallisen palvelin- ja työpöytäkäytön. Niinpä suositummat jakelut ovat yleensä tavalliselle käyttäjälle paras valinta.

Taustaa[muokkaa]

Alun perin GNU/Linuxin käyttäjillä oli tapana asentaa kääntämällä itse Linux-kernel/ydin ja sen päälle GNU-projektin kehittämiä käyttöjärjestelmän työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux-käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia.

Jo muutaman vuoden kuluttua tuli vaihtoehdoksi, että jokin kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten. Tämän työn tuloksia kutsutaan eri nimillä:

  • jakelu
  • levitysversio
  • ohjelmakokonaisuus
  • levityspaketti
  • tai harrastajapiireissä tuttavallisimmin "distro" (engl. Distribution).

Tätä nykyä jakeluita on saatavilla myös muillakin ytimillä kuin Linux, kuten FreeBSD- sekä Hurd-ytimillä olevia. Käytössä olevasta ytimestä huolimatta, eri jakeluita on lueteltu sivulla Linuxin jakelupaketit, sekä kaikki Linux.fi:n käsittelemät jakelut luokassa Jakelut. Keskustelua ja kysymykset eri jakeluista esimerkiksi Linux.fi:n Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt -alueella.

Työpöytäkäyttö[muokkaa]

Työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän perustan lisäksi mukaan yksi tai useampi graafinen käyttöliittymä, joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten GNOME, KDE, Xfce tai pelkkä ikkunointiohjelma kuten: i3, Openbox tai dwm. Levityspaketissa on mukana myös suuri määrä erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä:

Osassa jakeluja on valmiiksi valittu tietty työpöytäympäristö ja siihen sopivat ohjelmat, osassa nämä on valittavissa tiettynä koneen "käyttötarkoituksena" (Debian: "task"), osassa ohjelmat pitää valita enemmän tai vähemmän yksittäin.

Palvelinkäyttö[muokkaa]

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan käyttöjärjestelmän lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten:

  • (S)FTP-palvelin
  • HTTP/WWW-palvelin
  • SSH-palvelin
  • Sähköpostipalvelin

Joissakin palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten säätää palvelut, suojata palvelimensa ja huolehtia sen tietoturvasta.

Toinen lähestymistapa on, että palvelimen asentajan oletetaan tietävän mitä tekee ja haluavan itse valita asennettavat paketit. Toki tietoturvaosaamista tarvitaan silloinkin, viimeistään siinä vaiheessa, kun itse asentaa palvelut.

Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein komentorivi-pohjaisella käyttöliittymällä itse tietokoneella tai asiakaskoneella SSH:n kautta. SSH mahdollistaa myös palvelimen käytön graafisella käyttöliittymällä toiselta koneelta (X mahdollistaa graafisten ohjelmien ajon koneella, jolla itsellään ei ole tähän sopivia näyttöajureita tai edes näyttöä).

Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia.

Isommat jakelut sopivat yleensä sekä työpöytä- että palvelinkäyttöön. Joissakin jakeluissa asennusohjelma kysyy mihin asennusta on tarkoitus käyttää ja muokkaa perusasennusta sen mukaan, mutta palvelin- tai työpöytäohjelmistojen asentaminen jälkikäteen ei ole ongelma missään jakelussa.

Jakeluiden suhde toisiinsa[muokkaa]

Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat Slackware (1993), Debian (1993) ja Red Hat (1994). Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Devuan, Ubuntu, jne. Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora Linux, kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa Rocky Linux-jakeluversio, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea.

Jakeluversiot ovat keskenään melko yhteensopivia; hakemistorakenne ja monet käytännöt ovat samoja, samoja ohjelmia saa kaikkiin jakeluihin jne. Jos tietty ohjelma ei löydy omasta jakelusta sen asentaminen jostakin toisesta onnistuu ainakin lähdekoodista asentamalla eli "kääntämällä". Asentaminen toisesta jakelusta voi kuitenkin sekoittaa paketinhallinnan tai aikaansaada muuta epätoivottavaa, joten sitä ei kannata tehdä ymmärtämättä järjestelmää.

Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa toisaalta asennustavassa sekä mukana tulevissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Manjaron Architect-jakelun ja Novellin (open)SUSE:n ”YaST”:n välillä, toisaalta oletusasetuksissa, päivityksissä ja tuessa. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan muissa jakeluversioissa tehdä ainakin käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux-käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat pääosin samat jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä ei ole sidoksissa tietyn jakelun valintoihin.

Minkä Linux-levityspaketin valitsisin?[muokkaa]

Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista, taidoista ja kiinnostuksesta myös työpaikalla tai kaveripiirissä tehdyistä ratkaisuista. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? Pitääkö viimeisten multimediakilkkeiden toimia vai onko tärkeämpää, että kone toimii ilman säätämistä? Pitääkö joidenkin tiettyjen ohjelmien toimia mahdollisimman vähällä työllä? Osaako itse hakea apua, vai onko avun löydyttävä lähipiiristä tai kaupalliselta toimijalta?

Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein Linux Mintin, Manjaron, OpenSUSEn tai Ubuntun pariin. Toisaalta vaikkapa Arch Linux, Debian, Gentoo ja Slackware ovat edistyneempien käyttäjien suosiossa. Näitä jälkimmäisiä on helpompi muokata juuri oman mielensä tai omien tarpeittensa mukaan – kunhan on riittävää yleistä Unix/Linux-tietämystä. Toisaalta nämä teettävät käyttöjärjestelmän ja/tai ohjelmien asentajalta enemmän työtä kuin helpot jakelut.

Esimerkiksi jos jakelun pitäisi olla esteetön, silloin jakelu voisi olla esimerkiksi Ubuntu tai Manjaro.

Vaihtoehto 1: Valitse sama jakeluversio, joka kaverillasikin on[muokkaa]

Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada vinkkiä ongelmaan tutkimalla, miten hänen kokoonpanonsa tai asetuksensa eroavat omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille.

Vaihtoehto 2: Valitse yleinen ja hyvin tunnettu jakelu[muokkaa]

Yleisiä jakeluversioita ovat mm. Arch Linux, Debian, Fedora Linux, Gentoo, Linux Mint, Manjaro, OpenSUSE ja Ubuntu. Näitä sekä muita on listattu sivulla Jakelut. Kaikille näistä on olemassa omia web-sivustoja, usein myös suomeksi. Ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessakin paljon, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen.

Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia.

Vaihtoehto 3: Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana[muokkaa]

Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjoja ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta. Ubuntu on tämän lajinen jakelu.

Huom. Kovin vanhaa jakeluversiota ei kannata hankkia. Vaikka kymmenen vuotta vanha Unix-kirja saattaa vielä olla perusteiltaan käypä, parin vuoden takaiseen jakeluversioon on jo liki kaikista ohjelmista uudet versiot tarjolla ja ainakin työpöytä- ja toimisto-ohjelmissa kehitys on ollut nopeaa. Riippuen jakelusta tietoturvapäivityksiä voi saada korkeintaan muutaman vuoden vanhaan jakeluversioon, ja erityisesti uusilla tietokoneilla mahdollisimman tuore laitetuki on tarpeen.

Vaihtoehto 4: Kokeile esittely-levyä ilman asentamista[muokkaa]

Valitse siis jokin ns. Live-levityspaketti ja kokeile sen käyttöä suoraan USB-muistitikulta tai optiselta levyltä.

Nykyään ei Linuxia tarvitse asentaa koneelle sitä käyttääkseen, vaan täydellisen työpöytäympäristön saa käynnistettävälle USB-muistitikulle tai optiselle levylle ahdettuna. USB-muistitikku kytketään vapaaseen USB-porttiin tai levy laitetaan asemaan ja kone käynnistetään halutulta massamediaasemalta, jonka jälkeen ollaankin tuota pikaa graafisella työpöydällä. Parhaimmillaan kaikki toimii suoraan ilman mitään säätöjä. Usein tuloksena kuitenkin on ympäristö jossa esimerkiksi verkkosivujen selaus, toimisto-ohjelmien käyttö tai esim. optisten levyjen kirjoittaminen onnistuu ilman mitään ylimääräisiä säätöjä. Tämä on helppo tapa saada asiasta hieman kuvaa ja mahdollistavatpa Live-asennusmediat vieläpä halutulle asennusmedialle asennuksen jos sattuu enemmänkin kiinnostamaan.

Linux käynnistyy Live-levyltä siis suoraan käyttövalmiiksi ja sen sisältämiä sovellusohjelmia voi suorittaa levyltä ilman erillistä asennusta. Näin voit varmistaa laitteiston yhteensopivuuden ja totutella Linuxin käyttöön vaarantamatta koneellasi mahdollisesti jo olevaa käyttöjärjestelmää ja tietoja. Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, voi suoraan asentaa sen tallennusmedialle.

Live-versioiden haittapuolena voi olla käytön hitaus verrattuna vaikkapa moderniin NVME-SSD-asemaan ja mahdollisten asetusten tallentamisen ongelma, jonka voi ratkaista helpoiten tallentamalla USB-muistitikulle. Osaavatpa useimmat Live-versiot liittää työpöydälle myös kuvakkeet koneessa jo olevan käyttöjärjestelmän levyihin, jolloin niitä voidaan lukea kun ollaan käynnistetty kone Linuxiin. Nykyään lähes kaikkien jakeluiden asennuslevy on itseasiassa Live-levy, jolta käyttöjärjestelmää voi käyttää lähes normaalisti myös asennuksen aikana.

  • Ubuntu MATE - Ubuntu MATE:n keveys sekä suomenkielinen Tervetuloa-ohjelma mahdollistaa helpon live-kokeilun vanhemmallakin laitteistolla.
  • Manjaro - Ajan tasalla oleva Manjaro yhdistettynä kevyeen XFCE-työpöytäympäristöön tarjoaa nopean live-kokeilun viimeisimpien ohjelmistoversioiden kanssa.
  • Linux Mint - Linux Mint, joka on tarkoitettu erityisesti aloittelijoille ja on siksi hyvin suosittu jakelu.
  • Ubuntu - Ubuntu (latauksen vaihtoehtona valmiita CD-levyjä saa tilattua postitse)
  • Garuda Linux - Garuda Linux (sisältää todella käyttäjäystävällisen käyttöliittymän, Linux Zen-ytimen ja kattavan pelituen, joten pelaaminenkin onnistuu suoraan)
  • Debian - Debianilla on useampi live-levy eri tarkoituksiin

Vaihtoehto 5: Valitse päivitystiheyden perusteella[muokkaa]

Rullaavat jakelut[muokkaa]

Arch Linux sekä siihen pohjautuvat jakelut, kuten Manjaro ja Parabola GNU/Linux-libre voivat saada päivityksiä jopa päivittäin riippuen valituista ohjelmistoista, ja kuinka tuoreita ohjelmistolähteitä on käytössä. Toisin kuin perinteisten eli ei-rullaavien jakeluiden kanssa, rullaavat jakelut käytännössä eivät voi vanhentua eikä siten massiivisia erikoistoimenpiteitä vaativia päivityksiä ole rullaavien kanssa, poislukien pitkät ajat ilman käyttöjärjestelmän päivitystä.

Ei-rullaavat jakelut[muokkaa]

Osa Linux-levityspaketeista päivittyy melko tiheään, jopa useita kertoja vuodessa. Tällöin voi tulla rasitteeksi seurata korjaus- ja tietoturvapäivityksiä, joita ei vanhalle levityspaketille tueta kovin pitkään uuden version ilmestymisen jälkeen. Tyypillisesti tuki vanhalle versiolle taataan 12-18 kuukaudeksi uuden version julkaisun jälkeen. Tällöin vanha versio kannattaa päivittää uuteen, jotta oman koneen tietoturva ei vaarannu.

Onneksi uuden version päivittäminen vanhan version päälle menee yleensä vaivattomasti valitsemalla uuden levityspaketin asennusohjelmasta Päivitä-vaihtoehdon. Omat tiedot kannattaa silti muistaa varmuuskopioida ennen jakelupaketin päivittämistä.

Monet Linux-jakelijat tarjoavat ns. yritysversion, jota tuetaan viisi tai jopa seitsemän vuotta julkistuspäivämäärästä eteenpäin. Näin voi valmistautua rauhassa uuteen jakeluversioon siirtymiseen esimerkiksi laitteiston päivittämisen yhteydessä. Enterprise-versio on esimerkiksi RedHatin RHEL.

Vaihtoehto 6: Käytä valinta-apulaista[muokkaa]

Kokeile verkossa olevia valinta-apulaisia. Vastaa kysymyksiin ja apulainen valitsee sinulle sopivan jakelun:

https://distrochooser.de/en/

Liite: Mikä on jakelupakettini versio?[muokkaa]

Useimmat eri jakelupaketit sisältävät /etc/-hakemistossa tiedoston, joista voidaan lukea jakelupaketin versio. Tiedoston sisältö saadaan selville esimerkiksi cat-komennolla.

$ cat /etc/*release