Ero sivun ”Initramfs” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(johdanto uusiksi + käyttö arch linuxissa)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Initrd eli initial ramdisk on [[ydin|Linux-ytimen]] käynnistyksen aikana käyttämä, keskusmuistiin valmiista [[levykuva]]sta luotu tiedostojärjestelmä. [[Käynnistyslatain]] lataa ytimen sekä initrd-levykuvan keskusmuistiin. Initrd:n yleisin käyttötarkoitus on tarjota ytimelle moduuleja (mm. laiteajureita) ja työkaluja, jotka mahdollistavat [[juuriosio]]n [[mount|liittämisen]] ja sitä kautta käynnistysprosessin jatkumisen ja [[init]]in lataamisen. Koska juuriosio voi olla esimerkiksi kryptattu tai [[NFS]]-verkkolevy, vaaditaan sen liittämiseen ajoittain suuriakin määriä työkaluja, joita olisi vaikea sisällyttää itse ytimeen. Initrd:tä ei tarvita lainkaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että käyttäjä on itse [[kernelin kääntäminen|kääntänyt ytimen]] ja sisällyttänyt siihen vain ne moduulit joita hän itse tietää tarvitsevansa, eikä ytimestä näin muodostu liian suurta. Eräät [[jakelu]]t, kuten [[Suse]] ja [[Ubuntu]], käyttävät initrd:tä myös graafisen splash-ruudun näyttämiseen käynnistyksen aikana.
'''Initramfs''' eli '''initial ram filesystem''' (ennen initrd) on [[ydin|Linux-ytimen]] käynnistyksen aikana käyttämä, keskusmuistiin [[cpio]]-pakkauksesta tai valmiista [[levykuva]]sta luotu tiedostojärjestelmä. [[Käynnistyslatain]] lataa ytimen sekä initramfs:n keskusmuistiin. Initramfs:n yleisin käyttötarkoitus on tarjota ytimelle [[ytimen moduulit|moduuleja]] (mm. laiteajureita) ja työkaluja, jotka mahdollistavat [[juuriosio]]n [[mount|liittämisen]] ja sitä kautta käynnistysprosessin jatkumisen ja [[init]]in lataamisen. Koska juuriosio voi olla esimerkiksi salakirjoitettu tai [[NFS]]-verkkolevy, vaaditaan sen liittämiseen ajoittain suuriakin määriä työkaluja, joita olisi vaikea sisällyttää itse ytimeen. Myös [[LVM]]-tiedostojärjestelmien käyttöönotto käynnistyksen aikana edellyttää initramfs:n käyttämistä.


Ytimen 2.6-versiossa on tullut mahdolliseksi käyttää varsinaisen initrd:n sijaan initramfs-nimistä toteutusta. Toisin kuin initrd:ssä, initramfs:ssä ei luoda keskusmuistiin perinteistä ramdisk-lohkolaitetta, vaan pelkkä [[tmpfs]]-tyyppinen tiedostojärjestelmä. Initramfs on toteutukseltaan yksinkertaisempi ja luotettavampi. Initramfs:n koko myös muuttuu automaattisesti vastaamaan sen sisältämää datamäärää.
Initramfs:ää ei tarvita lainkaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että käyttäjä on itse [[kernelin kääntäminen|kääntänyt ytimen]] ja sisällyttänyt siihen vain ne moduulit joita hän itse tietää tarvitsevansa, eikä ytimestä näin muodostu liian suurta. Eräät [[jakelu]]t, kuten [[Suse]] ja [[Ubuntu]], käyttävät initramfs:ää myös graafisen splash-ruudun näyttämiseen käynnistyksen aikana.
 
Ytimen 2.6-sarjassa aiemmin käytetty initrd korvattiin initramfs-nimisellä toteutuksella. Toisin kuin initrd:ssä, initramfs:ssä ei luoda keskusmuistiin perinteistä ramdisk-lohkolaitetta, vaan pelkkä [[tmpfs]]-tyyppinen tiedostojärjestelmä. Initramfs on toteutukseltaan yksinkertaisempi ja luotettavampi. Initramfs:n koko myös muuttuu automaattisesti vastaamaan sen sisältämää datamäärää.


==Initramfs:n luonti==
==Initramfs:n luonti==
Rivi 9: Rivi 11:


===[[Debian]]-pohjaiset===
===[[Debian]]-pohjaiset===
Initrd:n Debian-pohjaisissa [[jakelu| jakeluissa]] automatisoitu ytimen kääntämisen yhteydessä tapahtuvaksi, liittämällä --initrd -parametrin make-kpkg-komentoon:
Initrd:n luonti on Debian-pohjaisissa [[jakelu|jakeluissa]] automatisoitu ytimen asennuksen yhteydessä tapahtuvaksi. Jos [[Kernelin kääntäminen|käännät kernelin]] Debian-tyyliin, saat initrd:n käyttöön liittämällä --initrd -parametrin make-kpkg-komentoon:
  make-kpkg --initrd --rootcmd fakeroot kernel_image
  make-kpkg --initrd --rootcmd fakeroot kernel_image
Mikäli sinun tarvitsee käsitellä initramfs:ää muuten kuin pakettienhallinan automaattien kautta, <tt>initramfstools</tt>-paketti tarjoaa siihen työkalut.


===[[Gentoo]]===
===[[Gentoo]]===
Rivi 23: Rivi 27:


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Kernelin kääntäminen]]
*[[GNU/Linuxin käynnistysprosessi]]
*[[Ytimen kääntäminen]]
*[[Ytimen moduulit]]


==Linkkejä==
==Aiheesta muualla==
*[[wikipedia:initrd|Initrd englanninkielisessä Wikipediassa]]
*[[wikipedia:initrd|Initrd englanninkielisessä Wikipediassa]]
*[http://linuxdevices.com/articles/AT4017834659.html Initramfs linuxdevices.comissa]
*[http://linuxdevices.com/articles/AT4017834659.html Initramfs linuxdevices.comissa]
Rivi 31: Rivi 37:
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Järjestelmä]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Ydin]]
[[Luokka:Ohjeet]]

Nykyinen versio 27. tammikuuta 2021 kello 14.46

Initramfs eli initial ram filesystem (ennen initrd) on Linux-ytimen käynnistyksen aikana käyttämä, keskusmuistiin cpio-pakkauksesta tai valmiista levykuvasta luotu tiedostojärjestelmä. Käynnistyslatain lataa ytimen sekä initramfs:n keskusmuistiin. Initramfs:n yleisin käyttötarkoitus on tarjota ytimelle moduuleja (mm. laiteajureita) ja työkaluja, jotka mahdollistavat juuriosion liittämisen ja sitä kautta käynnistysprosessin jatkumisen ja initin lataamisen. Koska juuriosio voi olla esimerkiksi salakirjoitettu tai NFS-verkkolevy, vaaditaan sen liittämiseen ajoittain suuriakin määriä työkaluja, joita olisi vaikea sisällyttää itse ytimeen. Myös LVM-tiedostojärjestelmien käyttöönotto käynnistyksen aikana edellyttää initramfs:n käyttämistä.

Initramfs:ää ei tarvita lainkaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että käyttäjä on itse kääntänyt ytimen ja sisällyttänyt siihen vain ne moduulit joita hän itse tietää tarvitsevansa, eikä ytimestä näin muodostu liian suurta. Eräät jakelut, kuten Suse ja Ubuntu, käyttävät initramfs:ää myös graafisen splash-ruudun näyttämiseen käynnistyksen aikana.

Ytimen 2.6-sarjassa aiemmin käytetty initrd korvattiin initramfs-nimisellä toteutuksella. Toisin kuin initrd:ssä, initramfs:ssä ei luoda keskusmuistiin perinteistä ramdisk-lohkolaitetta, vaan pelkkä tmpfs-tyyppinen tiedostojärjestelmä. Initramfs on toteutukseltaan yksinkertaisempi ja luotettavampi. Initramfs:n koko myös muuttuu automaattisesti vastaamaan sen sisältämää datamäärää.

Initramfs:n luonti[muokkaa]

Arch Linux[muokkaa]

Arch Linux on siirtynyt initramfs:n luonnissa käyttämään mkinitramfs:n sijaan kehittyneempää mkinitcpio-työkalua. Uusi initramfs-levykuva luodaan ytimen päivityksen yhteydessä automaattisesti /etc/mkinitcpio.conf-asetustiedoston pohjalta. Mkinitcpion käyttöä ja ominaisuuksia on selostettu Arch Linuxin wikissä osoitteessa http://wiki.archlinux.org/index.php/Configuring_mkinitcpio

Debian-pohjaiset[muokkaa]

Initrd:n luonti on Debian-pohjaisissa jakeluissa automatisoitu ytimen asennuksen yhteydessä tapahtuvaksi. Jos käännät kernelin Debian-tyyliin, saat initrd:n käyttöön liittämällä --initrd -parametrin make-kpkg-komentoon:

make-kpkg --initrd --rootcmd fakeroot kernel_image

Mikäli sinun tarvitsee käsitellä initramfs:ää muuten kuin pakettienhallinan automaattien kautta, initramfstools-paketti tarjoaa siihen työkalut.

Gentoo[muokkaa]

Genkernel luo initrd-kuvan automaattisesti. Initramfs Gentoon wikissä

Luonti käsin[muokkaa]

Initrd:n ja initramfs:n voi myös luoda käsin peruskomentorivityökaluilla kuten minkä tahansa levykuvan.

Mkinitramfs[muokkaa]

Initramfs:n voi useimmissa jakeluissa luoda mkinitramfs-työkalulla. Seuraava esimerkki tallentaa luodun initrd:n tiedostoon initrd.img:

mkinitramfs -o initrd.img

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]