Ero sivun ”IPv6-tunneli” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
259 merkkiä lisätty ,  12. marraskuuta 2020
p
ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{vanhentunut|Ainakin Xs26:n osuus vanhentunut}}
[[IPv6]] on jo kaksikymmentävuotias protokolla, joten ideaalitilanteessa palveluntarjoaja tarjoaa käyttäjilleen IPv6-yhteyden IPv4:n rinnalla. Näin ei kuitenkaan aina käy. Tällöin voidaan IPv6-yhteys rakentaa myös '''tunneloimalla IPv6-liikenne IPv4-verkkojen yli,''' eli siirtämällä IPv6-liikenne paketoituna IPv4-pakettien sisällä.
 
IPv6 on Internetissä nykyisin yleisimmin käytetyn IP-protokolla version 4:n seuraaja, jonka tärkein uusi ominaisuus on suurempi osoiteavaruus. Ideaalitilanteessa operaattori tarjoaa käyttäjilleen IPv6-yhteyden IPv4:n rinnalla, mutta kuluttaja-asiakkaiden tapauksessa useinkaan näin ei ole. Tällöin voidaan IPv6-yhteys rakentaa myös tunneloimalla IPv6-liikenne IPv4-verkkojen yli, eli siirtämällä IPv6-liikenne paketoituna IPv4-pakettien sisällä.


Tunnelit voivat olla joko kiinteästi määriteltyjä tai dynaamisia, jolloin tunneli muodostuu aina tarvittaessa automaattisesti. Kiinteät vaativat yleensä jonkinlaisen rekisteröinnin vastapuolen kanssa. Dynaamiset mekanismit taas perustuvat usein anycast-tekniikkaan, jolloin liikenne osoitetaan tunnettuun IPv4-osoitteeseen (esim. 192.88.99.1), joka on määritelty useampaan laitteeseen ympäri maailmaa, ja reitityksellä liikenne välitetään aina näistä lähimpään.
Tunnelit voivat olla joko kiinteästi määriteltyjä tai dynaamisia, jolloin tunneli muodostuu aina tarvittaessa automaattisesti. Kiinteät vaativat yleensä jonkinlaisen rekisteröinnin vastapuolen kanssa. Dynaamiset mekanismit taas perustuvat usein anycast-tekniikkaan, jolloin liikenne osoitetaan tunnettuun IPv4-osoitteeseen (esim. 192.88.99.1), joka on määritelty useampaan laitteeseen ympäri maailmaa, ja reitityksellä liikenne välitetään aina näistä lähimpään.
Rivi 8: Rivi 6:


Seuraavissa luvuissa on kuvattu tarkemmin yleisimpien tunnelointimekanismien käyttöä:
Seuraavissa luvuissa on kuvattu tarkemmin yleisimpien tunnelointimekanismien käyttöä:
* Kiinteä XS26 -tunneli (kiinteä, IPv6-over-IPv4)
* 6to4 (dynaaminen, IPv6-over-IPv4)
* 6to4 (dynaaminen, IPv6-over-IPv4)
* Teredo (dynaaminen, IPv6-over-UDP-over-IPv4)
* Teredo (dynaaminen, IPv6-over-UDP-over-IPv4)
* Tunnel broker, esim. XS26 -tunneli (kiinteä, IPv6-over-IPv4)


Tämän lisäksi on myös muita menetelmiä, kuten L2TP (kiinteä, IPv6-over-UDP-over-IPv4) jne.
Tämän lisäksi on myös muita tunnelointimenetelmiä, kuten L2TP (kiinteä, IPv6-over-UDP-over-IPv4) jne.


== 6to4 ==
== 6to4 ==
Rivi 18: Rivi 16:
6to4 on helppo ja suhteellisen varmatoiminen anycastiin perustuva tunnelointimekanismi. Rajoituksena se ei yleensä sovi tilanteisiin, joissa ei ole käytössä julkista IP-osoitetta (eli ollaan NAT:n takana), tai palomuuri ei päästä ns. protokolla 41:tä läpi.
6to4 on helppo ja suhteellisen varmatoiminen anycastiin perustuva tunnelointimekanismi. Rajoituksena se ei yleensä sovi tilanteisiin, joissa ei ole käytössä julkista IP-osoitetta (eli ollaan NAT:n takana), tai palomuuri ei päästä ns. protokolla 41:tä läpi.


6to4-osoite on muotoa 2002:aabb:ccdd:..., jos koneen IPv4-osoite on aa.bb.cc.dd. Käytännössä 6to4 toimii muodostamalla tunneli omasta koneesta osoitteeseen 192.88.99.1, ja reitittämällä ulospäin menevät IPv6-paketit tuohon tunneliin. Sisäänpäin tulevat paketit siirtyvät taas siten, että reitityksessä lähettäjän kannalta lähin 6to4-reititin muodostaa tunnelin osoitteeseen aa.bb.cc.dd ja reitittää paketit sinne.
6to4-osoite on muotoa 2002:aabb:ccdd:..., jos koneen IPv4-osoite on aa.bb.cc.dd. Käytännössä 6to4 toimii muodostamalla tunneli omasta koneesta osoitteeseen 192.88.99.1 (=oma lähin 6to4-reititin), ja reitittämällä ulospäin menevät IPv6-paketit tuohon tunneliin. Sisäänpäin tulevat paketit siirtyvät taas siten, että reitityksessä vastapään kannalta lähin 6to4-reititin muodostaa tunnelin osoitteeseen aa.bb.cc.dd ja reitittää paketit sinne. Tästä syystä reititys ei ole symmetrinen, minkä takia vikatilanteiden paikantaminen voi olla vaikeaa, mikäli verkosta löytyy väärin toimiva tai ylikuormitettu 6to4-reititin.
 
Reititys ei siis ole symmetrinen, minkä takia vikatilanteiden paikantaminen voi olla vaikeaa, mikäli verkosta löytyy väärin toimiva tai ylikuormitettu 6to4-reititin.


Lisätietoja löytyy [http://www.csc.fi/hallinto/funet/palvelut/ipv6/funet6to4 Funetin ohjeista].
Lisätietoja löytyy [http://www.csc.fi/hallinto/funet/palvelut/ipv6/funet6to4 Funetin ohjeista].
Rivi 149: Rivi 145:
==Teredo==
==Teredo==


Teredo on viimeinen toivo IPv6-yhteyden järjestämiseen. Se muistuttaa 6to4-tekniikkaa siinä, että yhteyden luominen on varsin dynaaminen eli mitään rekisteröintiä tms. ei tarvita. Merkittävä ero kuitenkin on, että IPv6-paketit tunneloidaan UDP-protokollan päällä, minkä ansiosta yhteyden muodostaminen onnistuu varmemmin [[NAT]]in tai palomuurin takaa. Teredo mahdollistaa esimerkiksi IPv6-yhteydet GPRS/3G-yhteyden yli, mutta esimerkiksi Soneran verkossa kannattaa käyttää prointernet-yhteyttä tavallisen internet-APN:n sijasta. [http://www.remlab.net/miredo/ Miredo] on Linuxissa toimiva Teredo-toteutus, joka on suhteellisen helppo asentaa, sillä se ei yleensä vaadi kernelin uudelleenkääntämistä.
Teredo on viimeinen toivo IPv6-yhteyden järjestämiseen, mikäli kiinteä yhteys tai 6to4 ei onnistu. Se muistuttaa 6to4-tekniikkaa siinä, että yhteyden luominen on varsin dynaaminen eli mitään rekisteröintiä tms. ei tarvita. Merkittävä ero kuitenkin on, että IPv6-paketit tunneloidaan UDP-protokollan päällä, minkä ansiosta yhteyden muodostaminen onnistuu varmemmin [[NAT]]in tai palomuurin takaa. Teredo mahdollistaa esimerkiksi IPv6-yhteydet GPRS/3G-yhteyden yli, mutta ns. symmetrisen NAT:n läpi sekään ei välttämättä toimi. Esimerkiksi Soneran verkossa kannattaa kokeilla prointernet-yhteyttä tavallisen internet-APN:n sijasta. [http://www.remlab.net/miredo/ Miredo] on Linuxissa toimiva Teredo-toteutus, joka on suhteellisen helppo asentaa, sillä se ei yleensä vaadi kernelin uudelleenkääntämistä. Lisäksi se löytyy valmiiksi paketoituna uusimista jakeluista.


== Osoitteen valinta ==
== Osoitteen valinta ==
Rivi 155: Rivi 151:
Aina kun jokin sovellus muodostaa esim. TCP-yhteyden jonnekin, täytyy valita käytettävät lähde- ja kohdeosoitteet. Käytännössä tehdään nimipalvelukysely, johon saadaan vastaukseksi joko IPv4- tai IPv6-osoite tai molemmat. [http://www.ietf.org/rfc/rfc3484.txt RFC 3484] määrittelee perusperiaatteet, joiden mukaan tehdään valinta, jos mahdollisuuksia on useampi.
Aina kun jokin sovellus muodostaa esim. TCP-yhteyden jonnekin, täytyy valita käytettävät lähde- ja kohdeosoitteet. Käytännössä tehdään nimipalvelukysely, johon saadaan vastaukseksi joko IPv4- tai IPv6-osoite tai molemmat. [http://www.ietf.org/rfc/rfc3484.txt RFC 3484] määrittelee perusperiaatteet, joiden mukaan tehdään valinta, jos mahdollisuuksia on useampi.


Yksi perusperiaatteista on, että jos käytössä on sekä tunneloitu että tunneloimaton yhteys, käytetään tunneloimatonta. Tästä syystä kone, jonka IPv6-yhteys on hoidettu esimerkiksi 6to4-tekniikalla, muodostaa oletuksena IPv4-yhteyden molempia protokollia tukevalle palvelimelle. Uudehkoissa Linux-jakeluissa tämä on mahdollista muuttaa muokkaamalla /etc/gai.conf -tiedostoa:
Yksi perusperiaatteista on, että jos käytössä on sekä tunneloitu että tunneloimaton yhteys, käytetään tunneloimatonta, koska sitä pidetään varmempitoimisena. Tästä syystä kone, jonka IPv6-yhteys on hoidettu esimerkiksi 6to4-tekniikalla, muodostaa oletuksena IPv4-yhteyden molempia protokollia tukevalle palvelimelle. Uudehkoissa Linux-jakeluissa tämä on mahdollista muuttaa muokkaamalla /etc/gai.conf -tiedostoa:


<pre>
<pre>
label ::1/128      0
label ::1/128      0
label ::/0          1
label ::/0          1
#label 2002::/16    2
label 2002::/16    2
label ::/96         3
label ::/96         3
label ::ffff:0:0/96 4
label ::ffff:0:0/96 4
label fec0::/10    5
label fc00::/7      6
#label 2001:0::/32  7
precendence  ::1/128      50
precendence  ::1/128      50
precendence  ::/0          40
precendence  ::/0          40
Rivi 170: Rivi 169:
</pre>
</pre>


Toisin sanottuna kommentoimalla pois "label 2002::/16" -rivi varmistetaan että 6to4-osoitteita ei syrjitä muiden kustannuksella. Huom! gai.conf -tiedostoon tehdyt muutokset astuvat oletuksena voimaan vain käynnistämällä kone uudelleen.
Toisin sanottuna kommentoimalla pois "#label 2001:0::/32" -rivi varmistetaan että 6to4-osoitteita ei syrjitä muiden kustannuksella. Huom! gai.conf -tiedostoon tehdyt muutokset astuvat oletuksena voimaan vain käynnistämällä kone uudelleen.


==Kiinteä [http://www.xs26.net XS26:n] tunneli==
==Kiinteä [http://www.xs26.net XS26:n] tunneli==
Rivi 226: Rivi 225:
Tämän jälkeen joudut odottamaan nimipalvelimien päivittymistä. Afraid.org:in palvelimet päivittyvät noin 5 minuutin välein, mutta jos käytät omalla koneellasi operaattorisi nimipalvelimia, voi kestää jopa 48 tuntia ennenkuin tiedot päivittyvät niille asti.
Tämän jälkeen joudut odottamaan nimipalvelimien päivittymistä. Afraid.org:in palvelimet päivittyvät noin 5 minuutin välein, mutta jos käytät omalla koneellasi operaattorisi nimipalvelimia, voi kestää jopa 48 tuntia ennenkuin tiedot päivittyvät niille asti.


==Valmis==
===Valmis===


Nyt pitäisi vhostien toimia, voit testata niitä vaikka [[irssi]]llä: Käynnistä irssi ja aseta vhosti komennolla /set hostname rekisteroimasi.subdomain.jonka.olet.lisännyt.myös.ipv6.reverseksi. Sitten yhdistä vaikka EFNettiin komennolla /server -6 irc6.choopa.net. Jos yhdistys onnistuu, toimivat vhostit luultavasti. Tarkista vielä komennolla /whois nickisi, jolloin tulisi näkyä nickisi[~jotain@vhostisi].
Nyt pitäisi vhostien toimia, voit testata niitä vaikka [[irssi]]llä: Käynnistä irssi ja aseta vhosti komennolla /set hostname rekisteroimasi.subdomain.jonka.olet.lisännyt.myös.ipv6.reverseksi. Sitten yhdistä vaikka EFNettiin komennolla /server -6 irc6.choopa.net. Jos yhdistys onnistuu, toimivat vhostit luultavasti. Tarkista vielä komennolla /whois nickisi, jolloin tulisi näkyä nickisi[~jotain@vhostisi].
Rivi 242: Rivi 241:


Sitten haluat varmaan lisää yhteyksiä IRC-verkkoihin? No, EFNettiin tuo irc6.choopa.net hyväksyy aika monta yhteyttä (en ole jaksanut testata loppuun asti). IRCNettiin yksi hyvä palvelin on eu.irc6.net, johon saa i-linet osoitteessa www.irc6.net (tarvitset IPv6-tunnelin katsoaksesi tuota sivua). Ks. serveriltä saat tosin tuosta vaan vain yhden I-linen (tämä vaatii NIC handlen, katso seuraava kohta). 5 yhteyttä saat osoitteeseen irc6.starman.ee. Lisää servereitä voit etsiä googlella, ja yhteyksien määrää saat kasvatettua hakemalla lisää i-linejä palvelimille. XS26:n käyttäjät saavat myös 5 yhteyttä IRCNettiin serveriltä irc.xs26.net.
Sitten haluat varmaan lisää yhteyksiä IRC-verkkoihin? No, EFNettiin tuo irc6.choopa.net hyväksyy aika monta yhteyttä (en ole jaksanut testata loppuun asti). IRCNettiin yksi hyvä palvelin on eu.irc6.net, johon saa i-linet osoitteessa www.irc6.net (tarvitset IPv6-tunnelin katsoaksesi tuota sivua). Ks. serveriltä saat tosin tuosta vaan vain yhden I-linen (tämä vaatii NIC handlen, katso seuraava kohta). 5 yhteyttä saat osoitteeseen irc6.starman.ee. Lisää servereitä voit etsiä googlella, ja yhteyksien määrää saat kasvatettua hakemalla lisää i-linejä palvelimille. XS26:n käyttäjät saavat myös 5 yhteyttä IRCNettiin serveriltä irc.xs26.net.
IRCnettiin irc.cc.tut.fi päästää sisään ilman i-line pyyntöjä .fi-reverseillä (ilmankin reverseä pääsee) 2 yhteyttä samasta ipv6 osoitteesta (korjatkaa jos löytyy tarkempaa tietoa)
IRCnettiin irc.cc.tut.fi päästää sisään ilman i-line pyyntöjä .fi-reverseillä (ilmankin reverseä pääsee) 2 yhteyttä samasta ipv6 osoitteesta (korjatkaa jos löytyy tarkempaa tietoa) (Nykyään irc.cc.tut.fi ei hyväksy ilman i-lineä .fi-reversellä eikä ilmankaan)


===NIC-handle===
===NIC-handle===
1 122

muokkausta

Navigointivalikko