Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”IPv6-tunneli” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
→Osoitteen valinta
(→Teredo) |
|||
| Rivi 155: | Rivi 155: | ||
Aina kun jokin sovellus muodostaa esim. TCP-yhteyden jonnekin, täytyy valita käytettävät lähde- ja kohdeosoitteet. Käytännössä tehdään nimipalvelukysely, johon saadaan vastaukseksi joko IPv4- tai IPv6-osoite tai molemmat. [http://www.ietf.org/rfc/rfc3484.txt RFC 3484] määrittelee perusperiaatteet, joiden mukaan tehdään valinta, jos mahdollisuuksia on useampi. | Aina kun jokin sovellus muodostaa esim. TCP-yhteyden jonnekin, täytyy valita käytettävät lähde- ja kohdeosoitteet. Käytännössä tehdään nimipalvelukysely, johon saadaan vastaukseksi joko IPv4- tai IPv6-osoite tai molemmat. [http://www.ietf.org/rfc/rfc3484.txt RFC 3484] määrittelee perusperiaatteet, joiden mukaan tehdään valinta, jos mahdollisuuksia on useampi. | ||
Yksi perusperiaatteista on, että jos käytössä on sekä tunneloitu että tunneloimaton yhteys, käytetään tunneloimatonta. Tästä syystä kone, jonka IPv6-yhteys on hoidettu esimerkiksi 6to4-tekniikalla, muodostaa oletuksena IPv4-yhteyden molempia protokollia tukevalle palvelimelle. Uudehkoissa Linux-jakeluissa tämä on mahdollista muuttaa muokkaamalla /etc/gai.conf -tiedostoa: | Yksi perusperiaatteista on, että jos käytössä on sekä tunneloitu että tunneloimaton yhteys, käytetään tunneloimatonta, koska sitä pidetään varmempitoimisena. Tästä syystä kone, jonka IPv6-yhteys on hoidettu esimerkiksi 6to4-tekniikalla, muodostaa oletuksena IPv4-yhteyden molempia protokollia tukevalle palvelimelle. Uudehkoissa Linux-jakeluissa tämä on mahdollista muuttaa muokkaamalla /etc/gai.conf -tiedostoa: | ||
<pre> | <pre> | ||