Ero sivun ”Fedora Linux” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(lisää arvot ja lisensointi kappale.)
Rivi 50: Rivi 50:
== Järjestelmänhallinta ==
== Järjestelmänhallinta ==


Versiossa ?? siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' järjestelmänhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemman [[init|initd]]:n ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.
Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään ''systemd'' järjestelmänhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen [[Upstart]]-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.


''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]
''Pääartikkeli:'' [[Systemd]]

Versio 2. syyskuuta 2012 kello 12.39

Fedora

Julkaisija Fedora-yhteisö / Red Hat
Viimeisin versio Fedora 17  / 29. toukokuuta 2012
Pakettienhallinta RPM/Yum
Tila toiminnassa
Arkkitehtuurit i386, x86_64 epävirallisesti ppc, ppc64, arm, ia64 ja sparc
Äitijakelu Red Hat Linux
Kotisivu fedoraproject.org
Fedora 11:n Gnome-työpöytä.
Vaihtoehtoinen KDE-työpöytä.

Fedora (ent. Fedora Core) on Red Hatin rahoittama Linux-jakelu, joka keskittyy uusien vapaiden ohjelmistojen nopeaan käyttöönottoon ja kehittämiseen. Lisäksi Fedora toimii Red Hat Enterprise Linuxin äitijakeluna.

Historia

Fedora syntyi syksyllä 2003, kun Red Hat päätti lopettaa Red Hat Linuxin julkaisemisen. Tätä korvaamaan syntyi epäkaupallinen, yhteisön tukema Fedora sekä siihen pohjautuva, kaupallinen Red Hat Enterprise Linux. Aiemmin Red Hat jakeli samaa Red Hat Linuxia sekä ilmaisena että kaupallisen tuen sisältävinä versioina, mutta tämä malli ei kuitenkaan osoittautunut kyllin toimivaksi.

Ensimmäiset Fedora-julkaisut olivat Red Hatin tekemiä Fedora Core -julkaisuja, joille yhteisö paketoi erilliseen Fedora Extras-pakettivarastoon lisäohjelmia. Kuuden julkaisun aikana extras kasvoi huomattavan suureksi, minkä jälkeen vuonna 2007 Fedora Core ja Fedora Extras yhdistyivät pelkäksi Fedoraksi. Uudessa järjestelyssä Red Hatin kehittämiä paketteja ei ole viety erilleen, vaan ne kehitetään samoilla menetelmillä ja työkaluilla kuin kaikki muutkin Fedoran osat.

Arvot ja lisensointi

Fedora-projektin tavoitteena on kehittää Linux-yhteisön kanssa yleiskäyttöinen käyttöjärjestelmä täysin vapaista ohjelmista, mukaan lukien patenttivapaus. Fedoran tapauksessa se tarkoittaa Free Software Foundationin, Open Source Iniativen ja Red Hat:n lakiosaston hyväksymiä vapaiden ohjelmien lisenssejä.<ref name='fedora-licensing-overview'>fedoraproject.org - Licensing - Overview</ref>

Projekti tunnetaan arvojensa suhteen tinkimättömänä joka on pitkällä aikavälillä edistänyt vapaiden ohjelmistojen aatteen tavoitteita.

Käyttökohteet

Fedoraa voidaan pitää melko yleiskäyttöisenä jakeluna, työpöytäkäytön ohella se soveltuu myös erilaisiin palvelimiin ja sulautettuihin järjestelmiin. Fedora päivittyy kuitenkin myös julkaisujen välillä melko paljon, mikä ei esimerkiksi palvelinkäytössä yleensä ole toivottavaa. Toisaalta tämä mahdollistaa uusien ominaisuuksien helpon saatavuuden ilman tarvetta epävirallisten pakettien (ns. backports) asentamiseen tai jakelun uusimman version odottamiseen.

Oletustyöpöytänä on Gnome, mutta myös KDE, XFCE ja LXDE ovat hyvin tuettuja. Fedora tukee tavallisten 32- ja 64-bittisten PC-tietokoneiden lisäksi myös PowerPC-arkkitehtuuriin perustuvia tietokoneita, joita ovat mm. vanhemmat Macit.

Asennusvaihtoehdot

Fedoran asennusohjelma on nimeltään Anaconda, ja se tukee sekä graafista että tekstipohjaista asennusta.

Ensijaisena asennusmediana Fedora tarjoaa asennus-DVD:tä tai vaihtoehtoisesti kuutta cd-levyä, joilla voi suorittaa asennuksen tarvittaessa mukautetuilla ohjelmistovalinnoilla, päivittää vanhemman Fedoran version uudempaan, asentaa Fedoran suoraan verkon yli ja korjata jo ennestään asennettua Fedora-käyttöjärjestelmää. Toisena vaihtoehtona tarjotaan joko Gnomella tai KDE:lla varustettuja live-CD:itä, joilta Fedora on myös mahdollista asentaa. Näiden lisäksi on tarjolla pelkän asennusohjelman sisältävä verkkoasennuslevy, jolla valitut paketit haetaan suoraan verkosta.

Päivitysasennukset Fedoran versiosta seuraavaan on hoidettava joko varsinaiselta asennuslevyltä, verkkoasennuslevyltä tai verkon kautta yum-pakettienhallintatyökalulla (ei virallisesti suositeltu vaihtoehto). Uutena vaihtoehtona Fedora 9:ään tai uudempiin päivittämiseen on myös PreUpgrade, joka lataa uuden julkaisuversion paketit tavallisessa työpöytäympäristössä ja sen jälkeen käynnistää järjestelmän Fedoran asennusohjelmaan, jossa päivitys tapahtuu. Näin tarvitsee ladata vain tarpeelliset paketit ja päivitys tapahtuu ilman mitään ulkoista mediaa. PreUpgraden voi asentaa paketinhallinnan kautta Fedora 7:ään ja sitä uudempiin versioihin. Fedora-julkaisut ovat saatavilla myös Jigdon kautta.

Katso myös artikkelit Fedora 11:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd), Fedora 10:n asennus (Gnome-pohjainen live-cd) ja Fedora 9:n asennus (asennus-DVD).

Paketinhallinta

Pääartikkeli: Fedoran paketinhallinta

Fedora käyttää tunnettua RPM-paketinhallintajärjestelmää, jota Fedorassa käytetään useimmiten joko Yum:in tai PackageKitin kautta. Lisäksi Yumille tehty Yumex-edustaohjelma on myös melko suosittu.

Järjestelmänhallinta

Versiossa 15 siirryttiin Lennart Poettering ja Kay Sieversin kehittämään systemd järjestelmänhallintaan joka kehitettiin Fedoralle. Pottering on aktiivinen Fedoran kehittäjä. Systemd korvasi aiemmin käytössä olleen Upstart-initin ja scripteihin perustuvan järjestelmän poistaen samalla sen heikkoudet.

Pääartikkeli: Systemd

Verkonhallinta

Verkohallinta Fedorassa on versiosta ? lähtien tehty NetworkManagerilla joka on Red Hatin Fedorassa kehittämä ja myöhemmin RHEL:ään käyttöön otettu verkonhallintajärjestelmä.

Pääartikkeli: Network Manager

Rajoitetut ohjelmat

Pääartikkeli: Fedoran asennuksen jälkeiset toimet

Fedora-projektin julkaisema Fedora-käyttöjärjestelmä pohjautuu ainoastaan vapaisiin ohjelmiin, joten esimerkiksi ei-vapaita laiteajureita tai patentein tai muin tavoin rajoitettuja multimediakoodekkeja ei Fedoran pakettivarastoista löydy. Fedoran yhteydessä käytetäänkin usein epävirallisia RPM Fusion- ja Livna-pakettivarastoja, jotka tarjoavat paketteja, jotka eivät ole avointa lähdekoodia taikka ovat laittomia eräissä maissa.

Respinit

Fedora 7:sta alkaen Fedora on tarjonnut käyttäjilleen työkalut spineiksi kutsuttujen valmiiksi mukautettujen asennus- ja live-levyjen luomiseksi. Fedora-projektin peilipalvelimet eivät tyypillisesti jakele spinejä, mutta Bittorrent -latauksia niihin tarjoaa spins.fedoraproject.org-sivu, joka avattiin Fedora 8:n julkaisun yhteydessä. Ensimmäisiä tarjottuja spinejä ovat kolme LiveDVD:tä, joista yksi keskittyy vapaisiin peleihin, yksi ohjelmistokehittäjien tarvitsemiin ohjelmiin ja yksi elektoniikka-alan ohjelmiin. Helmikuusta 2008 lähtien tarjolla on ollut myös Xfce-pohjainen live-cd.

Uusin versio

Fedora 15 julkaistiin 24. toukokuuta 2011. Uusia ominaisuuksia ovat muun muassa

Fedora julkaisujen historiasta sivulta selviää yleiskatsaus kehitykseen.

Fedora suomeksi

Suomenkielistä Fedora-keskustelua käydään Fedora-foorumilla, joka kuuluu Linux.fi-foorumeihin. On olemassa myös Fedora Suomi -keskustelualue ja wiki Fedora-käyttäjille. Lisäksi suomalaisilla Fedora-käyttäjillä on IRC-kanava #fedora.fi IRCnetissä ja #fedora-fi Freenodessa. Fedoraa suomentaa suomi-käännöstiimi.

Fedora-ohjeita tässä wikissä

Paketinhallinta

Asennus

Muuta

Katso myös


Aiheesta muualla

Vanhoja ohjeita

Sivun poistoa on ehdotettu! Lista poistoehdotuksista
Syy: Jakelu lopetettu vuonna 2003, joten mallinne on turha.