Ero sivun ”Digiboksit” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(yleistä johdantoa ja poista toisille sivuille kuuluva materiaali, linki jo viitteissä tallessa.)
Rivi 1: Rivi 1:
Videotiedostojen siirto tietokoneen ja digiboksin välillä tekee tallentavan digiboksin käytöstä joustavaa. Videotiedostot on näin mahdollista siirtää tietokoneelle varastoitavaksi, editoitavaksi tai jaettavaksi muille. Toistaiseksi vain pieni osa tallentavista digibokseista on yhteensopiva Linuxin kanssa - tämän sivun tarkoituksena on listata huomionarvoisia asioita digiboksia hankittaessa sekä vertailuja digiboksien Linux-yhteensopivuudesta.
Digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä vastaanottava digiboxi voi olla nykyään pelkkä vastaanotin lähetysten seuraamiseen tai monipuolinen oleskelutilan viihdekeskus jolla voi hallita eri lähteitä (lähtykset ja tallenteet). Kaikki laitteet ovat käytännössä tietokoneita joissa on käyttöjärjestelmä ja tallentavat versiot sisältävät lisäksi kiintolevyn joihin voi tallentaa vastaanotettua sisältöä tai erikseen tietokoneesta siirrettyjä valokuvia, musiikkia ja videoita.  


Laitekirjo on laajaa ja ominaisuudet vaihtelevat. Toisissa on pelkkä sarjaliintäntä jota käyttäen laitteen ohjelmisto voidaan päivittää, uudemmissa löytyy USB- ja langallisia että langattomia Ethernet liitäntöjä joita käyttäen voidaan siirtää sisältöä, hallita laitetta ja asentaa lisäohjelmia. Monipuolisimpia hallitaan yleensä mukana tulleella valmistajan ohjelmistolla joka poikkeuksetta vaatii Windows käyttöjärjestelmän. Käytetyt yhteystavat ovat kuitenkin tunnettuja ja toisia malleja on mahdollista hallita Linuxilla - joitakin jopa erikseen tehdyllä ohjelmistolla - toisia perustyökaluilla. Jälkimmäiset vaativat yleensä enemmän osaamista tai komentorivitulkin käyttöä ja hallinta voi olla rajoittuneempaa kuin valmistajan alkuperäisellä ohjelmistolla.


== Linuxia sisäisesti käyttävät digiboksit ==
Poikkeuksena on Dreambox-mallisto joka poikkeaa paljon muista laitteista ja vasta ominaisuuksiltaan ja avoimuudeltaan monen avoimia ohjelmia tuntevan käyttäjän toiveita.


Dreambox DM7000 -digiboksin arvio http://linuxdevices.com/articles/AT7482684956.html
Sivulta löytyy ohjeita eri laitteille Linux-käyttäjän näkökulmasta.


Jukka Ahon Dreambox-sivusto  http://www.saunalahti.fi/znark/dreambox/dm7025/


Maximum T/C-8000 CX-CI, suomenkielinen käyttäjien keskustelualue: http://www.5wwwww5.com/maximum/
== Laitevertailu ==


== Digiboksiohjelmistoja Linuxille ==
Seuraavien ohjelmistojen avulla saa tehtyä digi-TV-kortilla ja Linux-jakelulla varustetusta tietokoneesta digiboksin:
* [[VDR]] sopii parhaiten juuri digiboksikäyttöön
* [[MythTV]] sopii parhaiten yleiseksi viihdekeskukseksi, mutta digi-TV-ominaisuudet ovat hieman VDR:ää jäljessä.
== Laitevertailu ==
{|<!--taulukon määrite--> class="wikitable"
{|<!--taulukon määrite--> class="wikitable"
|-
|-

Versio 20. kesäkuuta 2011 kello 17.00

Digitaalisia TV- ja radiolähetyksiä vastaanottava digiboxi voi olla nykyään pelkkä vastaanotin lähetysten seuraamiseen tai monipuolinen oleskelutilan viihdekeskus jolla voi hallita eri lähteitä (lähtykset ja tallenteet). Kaikki laitteet ovat käytännössä tietokoneita joissa on käyttöjärjestelmä ja tallentavat versiot sisältävät lisäksi kiintolevyn joihin voi tallentaa vastaanotettua sisältöä tai erikseen tietokoneesta siirrettyjä valokuvia, musiikkia ja videoita.

Laitekirjo on laajaa ja ominaisuudet vaihtelevat. Toisissa on pelkkä sarjaliintäntä jota käyttäen laitteen ohjelmisto voidaan päivittää, uudemmissa löytyy USB- ja langallisia että langattomia Ethernet liitäntöjä joita käyttäen voidaan siirtää sisältöä, hallita laitetta ja asentaa lisäohjelmia. Monipuolisimpia hallitaan yleensä mukana tulleella valmistajan ohjelmistolla joka poikkeuksetta vaatii Windows käyttöjärjestelmän. Käytetyt yhteystavat ovat kuitenkin tunnettuja ja toisia malleja on mahdollista hallita Linuxilla - joitakin jopa erikseen tehdyllä ohjelmistolla - toisia perustyökaluilla. Jälkimmäiset vaativat yleensä enemmän osaamista tai komentorivitulkin käyttöä ja hallinta voi olla rajoittuneempaa kuin valmistajan alkuperäisellä ohjelmistolla.

Poikkeuksena on Dreambox-mallisto joka poikkeaa paljon muista laitteista ja vasta ominaisuuksiltaan ja avoimuudeltaan monen avoimia ohjelmia tuntevan käyttäjän toiveita.

Sivulta löytyy ohjeita eri laitteille Linux-käyttäjän näkökulmasta.


Laitevertailu

Tuote Normi USB-liitäntä Ethernet-portti Linux tuki Tallennus verkkoon Siirto-ohjelma Huomiota
Dreambox DM500 10BaseTX, 100BaseTX kyllä kyllä Käyttöjärjestelmänä Linux.
Dreambox DM7025 10BaseTX, 100BaseTX kyllä kyllä Käyttöjärjestelmänä Linux.
Dreambox DM8000s 10BaseTX, 100BaseTX kyllä kyllä Käyttöjärjestelmänä Linux
Maximum T/C-8000
Topfield TF5100 PVRc DVB-C on ei kyllä ei Puppy
Topfield TF600PVR DVB-T USB-1.0 WLAN kyllä ei Gphoto tiedostojen siirto ainoastaan USB:n läpi ja todella hidasta.
Humax VR9200C ja PVR9500C on ei kyllä ei HumaxGui
Humax 9200T HDD ? ? kyllä ei Humaxdisk 

Humax malleista yleistä

Humaxille löytyy kaksi vapaata hallintaohjelmaa, Media Controller ja sitä käyttävä, Qt-pohjainen Hummy graafinen käyttöliittymä. Kumpaakaan ohjelmaa ei ole päivitetty vuoden 2006 jälkeen.

Maximum malleista yleistä

Topfield malleista yleistä

Mallimerkintä PVR (Personal Video Recorder) viittaa tallentavaan digiboxiin. Mallin lisäkirjaimet C, T ja S viittaavat siirtoverkkoon jossa C on kaapeliverkon, T (terrestial) maanpäällisen ja S satelliittiverkon mukainen.

Riippuen laitteen ominaisuuksista, sen ja tietokoneen välillä voi siirrellä videotallenteita, ohjelmistopäivityksiä, TAP-ohjelmia, musiikkia ja valokuvia.

Tallennetut ohjelmat ovat MPEG2 koodattuja MPEG TS säiliössä ja tiedostotarkennin on .rec.

Topfield TF5100PVR

Topfield TF600PVR

Tiedonsiirto tietokoneen kanssa on mahdollista USB liitännän kautta. Laitteessa on myös langaton lähiverkkoliitäntä, mutta ilmeisesti sen kautta tiedostonsiirto ei ole mahdollista vaan sitä käytetään internet yhteyden luomiseksi ohjelmistopäivityksiin ja TAP-töpseleiden (Topfield ohjelma-plugin) tarkoituksiin.

USB-liitäntä 1.0 normin mukainen ja sellaisenaan hidas ja liitännässä liikkuu jatkuvasti myös kauko-ohjaustietoa joka hidastaa siirtoa entisestään, seikka joka häiritsee suurikokoisten tallennettujen ohjelmien osalta. Internetistä saatavilla TAP-ohjelmilla voi kuvausten perusteella kytkeä kauko-ohjaustiedon pois päältä jolloin siirron pitäisi nopeutua.

Laite näkyy USB-väylässä tietokoneen näkökulmasta kamerana jota voi käsitellä Gphoto ohjelmalla, jossa on tuki "Topfield TF5000PVR" (EXPERIMENTAL) nimiselle laitteelle. Ohjelma tunnistaa vastapään automaattisesti joten sitä ei tarvitse antaa --camera optiolla erikseen.

Tiedostojen listaus:

 gphoto2 --list-files

Tiedostot listataan rekursiivisesti kaikista hakemistoista ja listauksessa numeroiden globaalisti #119 tyyliin.

Tiedostojen siirto tietokoneeseen:

 gphoto2 --get-file 119
 gphoto2 --get-file 112-138
 gphoto2 --get-all-files

jossa numerosta jätetään risuaidat (#) pois. Kymmenien tiedostojen tapauksessa siirto kestää helposti vuorokausia.

Katso myös

Aiheesta muualla