3 545
muokkausta
Ero sivun ”Debian GNU/Linux” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
Käyttäjän 37.33.216.180 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Käyttäjän 37.33.216.180 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.) Merkkaus: Takaisinpalautus |
||
| (21 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Jakelu | {{Jakelu | ||
| nimi=Debian GNU/Linux | | nimi=Debian GNU/Linux | ||
| logo=[[ | | logo=[[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png|120px]] | ||
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] | | kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] | ||
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla | | kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla | ||
| julkaisija=Debianin yhteisö | | julkaisija=Debianin yhteisö | ||
| viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/ | | viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/2019/20190427 Stretch 9.9] | ||
| päivämäärä= | | päivämäärä= 27. huhtikuuta 2019 | ||
| julkaisusykli=noin 2 vuotta | | julkaisusykli=noin 2 vuotta | ||
| elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta) | | elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta) | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
}} | }} | ||
'''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki. | '''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki. Jos Debianiin perustuvat jakelut lasketaan osaksi sitä, se on kaikista käytetyin jakelu. | ||
==Yleistä== | ==Yleistä== | ||
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]] | [[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]] | ||
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen | Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen silloisen tyttöystävänsä etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). | ||
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä. | Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä. | ||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]] | [[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]] | ||
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli | Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 51 000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta. | ||
Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[ | Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[APT]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen. | ||
==Debianin versiot== | ==Debianin versiot== | ||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua. | Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua. | ||
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on | Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 10 ja nimeltään ''Buster''; se julkaistiin 6. heinäkuuta 2019. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Bullseye''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. | ||
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä. | Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä. | ||
| Rivi 97: | Rivi 97: | ||
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | * debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
* debian-live-lxde-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | * debian-live-lxde-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[ | * debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[Xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
==Debianiin osallistuminen== | ==Debianiin osallistuminen== | ||