Ero sivun ”Debian GNU/Linux” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
→Yleistä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (→Yleistä) |
||
| (35 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Jakelu | {{Jakelu | ||
| nimi=Debian GNU/Linux | | nimi=Debian GNU/Linux | ||
| logo=[[ | | logo=[[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png|120px]] | ||
| kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] | | kuva=[[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] | ||
| kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla | | kuvateksti=Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla | ||
| julkaisija=Debianin yhteisö | | julkaisija=Debianin yhteisö | ||
| viimeisin versio= | | viimeisin versio=[https://www.debian.org/News/2019/20190427 Stretch 9.9] | ||
| päivämäärä= | | päivämäärä= 27. huhtikuuta 2019 | ||
| julkaisusykli=noin 2 vuotta | | julkaisusykli=noin 2 vuotta | ||
| elinkaari=noin 3 vuotta | | elinkaari=noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta) | ||
| pakettienhallinta=[[ | | pakettienhallinta=[[dpkg]], [[APT]] | ||
| tila=toiminnassa | | tila=toiminnassa | ||
| arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC | | arkkitehtuurit=AMD64, Alpha, Arm, HPPA, i386, IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
}} | }} | ||
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki. | '''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki. Jos Debianiin perustuvat jakelut lasketaan osaksi sitä, se on kaikista käytetyin jakelu. | ||
==Yleistä== | |||
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]] | [[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]] | ||
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen | Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen silloisen tyttöystävänsä etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). | ||
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, | Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä. | ||
[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]] | [[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]] | ||
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli | Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 51 000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta. | ||
Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[APT]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen. | |||
==Debianin versiot== | |||
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä. | Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä. | ||
Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua. | Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua. | ||
Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on | Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 9 ja nimeltään ''Stretch''; se julkaistiin 17. kesäkuuta 2017. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Buster''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta. | ||
Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä. | Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä. | ||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen. | Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen. | ||
== Debianin paketinhallinta == | ==Debianin paketinhallinta== | ||
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista. | Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista. | ||
Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä. | Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä. | ||
Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen | Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen – joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen – luomiseen ja ylläpitoon. | ||
Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon: | Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon: | ||
| Rivi 97: | Rivi 96: | ||
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | * debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | * debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
* debian-live- | * debian-live-lxde-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | * debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja | ||
== Debianiin osallistuminen == | ==Debianiin osallistuminen== | ||
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin. | Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin. | ||
=== Debianin suomentaminen === | ===Debianin suomentaminen=== | ||
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla]. | Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [http://www.kde-fi.org/ KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [http://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [http://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla]. | ||
== Suomalaiset Debian-käyttäjät == | ==Suomalaiset Debian-käyttäjät== | ||
Keskustelukanavia: | Keskustelukanavia: | ||
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi | * IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi | ||
| Rivi 117: | Rivi 113: | ||
Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen. | Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla] [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen. | ||
== Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita == | ==Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita== | ||
* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin. | * [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) – tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin. | ||
| Rivi 124: | Rivi 120: | ||
* [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] – Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja. | * [[Ubuntu]] ([http://www.ubuntu-fi.org/]), [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Edubuntu]] – Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön ([[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja. | ||
== Aiheesta muualla == | ==Aiheesta muualla== | ||
* [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus] | * [http://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus] | ||
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en) | * [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en) | ||
* [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd] | * [http://debian-live.alioth.debian.org/ Debian-live-cd] | ||
{{debian}} | {{debian}} | ||
| Rivi 133: | Rivi 128: | ||
[[Luokka:Jakelut]] | [[Luokka:Jakelut]] | ||
[[Luokka:Debian GNU/Linux]] | [[Luokka:Debian GNU/Linux]] | ||
[[pl:debian]] | |||