Muokataan sivua Debian GNU/Linux

{{Jakelu 
| nimi              = Debian GNU/Linux
| logo              = [[Tiedosto:Debian-OpenLogo.200px.png|120px]]
| kuva              = [[Tiedosto:Debian 6.0 Lenny.png|thumb|200px]] 
| kuvateksti        = Debian 6.0:n työpöytä oletusasetuksilla
| julkaisija        = Debianin yhteisö
| viimeisin versio  = [https://www.debian.org/News/2022/20220709 Bullseye 11.4]
| päivämäärä        = 9. heinäkuuta 2022
| julkaisusykli     = noin 2 vuotta
| elinkaari         = noin 3 vuotta (LTS 5 vuotta)
| pakettienhallinta = [[dpkg]], [[APT]]
| tila              = toiminnassa
| arkkitehtuurit    = [[x86-64]], Alpha, Arm, HPPA, [[i386]], IA64, m68k, Mips, Mipsel, ppc, S390, SPARC
| äitijakelu        = 
| kotisivu          = [https://www.debian.org/ debian.org]
}}

'''Debian GNU/Linux''' on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]], ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.

==Yleistä==
[[Kuva:Debian-asennus.png|200px|thumb|Debianin asennusohjelma on pitkään pysytellyt tekstipohjaisena.]]

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen silloisen tyttöystävänsä etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta). 

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä.

[[Kuva:Debian-levyosiot.png|200px|thumb|Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.]]

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 51&nbsp;000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta.

Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.

==Debianin versiot==
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''[[stable]]''), testattava (''[[testing]]'') ja epävakaa (''[[unstable]]''). Vakaita versioita julkaistaan melko harvoin, sillä suuren pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia eheän, hyvin toimivan julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta korjaukset tehdään ohjelmien vanhoihin versioihin, varsinaisia uusia paketteja ja ohjelmaversioita siihen ei lisätä.

Debianin kehittäjät käyttävät useimmiten epävakaata tai testattavaa versioita tai molempia. Uudet ohjelmapakettiversiot lähetetään ensin epävakaaseen versioon, ja mikäli paketeissa ei havaita pahoja virheitä, ne siirtyvät lyhyen ajan jälkeen automaattisesti testattavaan versioon. Testattava versio on se Debian-versio, josta on tulossa seuraava vakaa julkaisu. Testattava versio pyritään aina pitämään mahdollisimman hyvin toimivana ja luotettavana, ja periaatteessa tavoitteena onkin, että se olisi aina julkaisuvalmis. Käytännössä tähän ei oikeastaan koskaan päästä, koska isot muutokset ja varsinkin suurten ohjelmistokokonaisuuksien päivittämiset vaativat paljon työtä, jotta niiden kunnollinen toiminta on saatu varmistettua. Sitten kun uutta vakaata versiota ollaan todella julkaisemassa, testattava versio niin sanotusti jäädytetään, eli siihen ei enää sallita muita muutoksia kuin ohjelmavirheiden korjauksia. Kun ongelmat on korjattu, voidaan testattava versio julkaista uutena vakaana versiona. Lähes heti sen jälkeen luodaan uusi testattava versio, josta aletaan tehdä taas seuraavaa Debian-julkaisua.

Debianin versioille annetaan paitsi versionumerot myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämänhetkinen vakaa (stable) versio on 9 ja nimeltään ''Stretch''; se julkaistiin 17. kesäkuuta 2017. Debianin seuraavaa versiota testataan testing-versiossa ''Buster''. Epävakaan (unstable) Debianin nimenä puolestaan pysyy aina ''Sid''. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja ''Toy Story'' -elokuvasta.

Debianin vakaa versio soveltuu erittäin hyvin sekä palvelinkäyttöön että luotettavaa toimintaa vaativaan työpöytäkäyttöön. Esimerkiksi yrityksissä halutaan usein käyttää huolellisesti testattua ja muuttumatonta järjestelmää, jotta ylläpito- ja mikrotukihenkilökunnalle ei aiheutuisi turhaa työtä ohjelmien päivittämisen ja käyttäjien kouluttamisen suhteen. Luonnollisesti myös loppukäyttäjät haluavat keskittyä varsinaiseen työhönsä.

Jotkut tietokoneharrastajat saattavat kuitenkin valita mieluummin testattavan version, koska se sisältää uudempia ohjelmia kuin vakaa versio ja näin ollen se myös tukee uudempia oheislaitteita. Harrastuskäytössä ei aina vaadita yhtä vakaata toimintaa kuin työnteossa ja tuotantokäytössä, ja siten Debianin testattava versio voi olla hyvä vaihtoehto. Jotkut valitsevat epävakaan version, jolloin he pääsevät kokeilemaan uusimpia ohjelmaversioita melkein heti, kun ne ilmestyvät. Samalla he kuitenkin ottavat riskin, joka epävakaisiin kehitysversioihin aina liittyy: ohjelmat eivät aina täysin toimi ja ongelmia voi joutua itsekin ratkomaan. Monet tyytyvät käyttämään uudempia versioita vain joistakin ohjelmista, backports-palvelun avulla tai itse nämä ohjelmat kääntäen.

==Debianin paketinhallinta==
Debian asennetaan yleensä niin, että vain osa ohjelmista asennetaan asennusmedialta ja loput haetaan verkon yli. Useamman CD:n tai DVD:n polttaminen on turhaa, jos tietokone on esimerkiksi ADSL-modeemin kautta yhteydessä Internetiin. Jos käytössä on asennus-CD tai -DVD, sitä voi kuitenkin käyttää: jos se pidetään [[sources.list|pakettivarastolistan]] kärjessä, ohjelmat haetaan siltä, siltä osin kuin muista lähteistä ei löydy uudempia versioita paketeista.

Jos haluaa polttaa CD:t tai DVD:t, tähän voi käyttää [[Jigdo]]a, joka osaa hakea itse paketit [[levykuva]]n sijaan ja näin paremmin hyödyntää [[toisiopalvelin|toisiopalvelimia]], sekä välttää niiden pakettien hakemisen, joista tuore versio jo on koneella. Jigdon käyttö on erityisen hyödyllistä, jos koneella on paketeista (levyistä) vain hieman vanhempi versio, jos halutaan polttaa sekä CD:t että DVD:t tai jos haluaa polttaa levyjä, joilla on eri pakettikokoelma kuin virallisilla (tai aiemmin haetuilla) levyillä.

Asennuksen jälkeen, kun asennetaan vain yksittäisiä ohjelmia tai päivityksiä, asentaminen suoraan verkosta on yleensä vieläkin suositeltavampaa. Hitaiden yhteyksien varalle tai useita koneita ylläpidettäessä on kuitenkin useampia työkaluja omien arkistojen – joita voi CD:llä, muistitikulla tai hitaammalla yhteydellä siirtää toiseen koneeseen – luomiseen ja ylläpitoon.

Kun asennuksen yhteydessä on asetettu pakettilähteet (katso [[sources.list]]), yleensä Debianin arkiston suomalainen [[wikipedia:fi:toisiopalvelin|toisiopalvelin ("peili")]] ja security.debian.org, mahdollisesti valikoivasti (muokaten tiedostoa /etc/apt/preferences) [[backports.org|backports]], päivitysten ja uusien ohjelmien asentaminen vaatii ainoastaan pakettilistan päivittämisen ja itse asennuskomennon:
 aptitude update
 aptitude install paketti

Samalla komennolla asentuvat paketin tarvitsemat muut paketit, "riippuvuudet". aptitudella voi myös asentaa niin sanottuja tehtäviä (task). Suuremmat ohjelmistokokonaisuudet on koottu tehtäväkokonaisuuksiksi asennuksen helpottamiseksi, esimerkiksi [[KDE]]-työpöytäympäristön voi asentaa kokonaisuudessaan komennolla
 aptitude install kde-desktop

Sähköpostipalvelin puolestaan asentuisi tehtävän ”mail-server” avulla. Tehtävät ja niiden osoittamat ohjelmistokokonaisuudet voi poistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisen paketinkin eli komennon <tt>aptitude remove</tt> avulla.

Tehtävien lisäksi on metapaketteja, jotka riippuvat esimerkiksi kääntäjän tai ytimen kulloisinkin sopivista versioista, ja virtuaalisia paketteja, jotka mahdollistavat paketin korvaamisen toisella riippuvuuksien siitä kärsimättä.

[[aptitude]] pitää kirjaa siitä, mitkä paketit on asennettu muun paketin takia riippuvuuksina ja poistaa ne, kun mikään paketti ei enää tarvitse niitä. 

Debian (''main''-osasto) on vapaata ohjelmistoa, joten [[lähdekoodi]] on saatavissa kaikkiin ohjelmiin (''contrib''-osaston paketit ovat itsessään vapaita, mutta voivat riippua ''non-free''-osaston paketeista ja jopa hakea asennusskripteissään epävapaita ohjelmia muualta).

Jos koodia haluaa tutkia, lähdekoodin voi ladata <tt>apt-get source </tt>-komennolla, kunhan asennuslähteissä on myös lähdekoodirivit.
 apt-get source paketti

Lähdekoodia voi muuttaa ja muutetun koodin paketoida ja asentaa. Jos vain haluaa asentaa uudemman version jostakin yksittäisestä pienehköstä ohjelmasta Debinin testattavasta tai epävakaasta haarasta, riittää että lisää sopivan rivin asennuslähteisiin ja antaa komennot
 apt-get build-dep paketti
 apt-get --compile source paketti
 dpkg --install paketti_versio.deb

Jos kyseessä on laaja tai keskeinen ohjelmapaketti asentaminen tällä tavalla on riskialtista. Silloin kannattaa katsoa, joko [[backports.org|backports]] tarjoaisi paketista riittävän uutta versiota ja asentaa paketti sieltä. Sekä lähdekoodista käännettynä että backportsista asennettuna joutuu enemmän tai vähemmän itse huolehtimaan paketin päivittämisestä. Sähköpostilistat [http://lists.debian.org/debian-security/ debian-security] ja [http://lists.debian.org/debian-security-announce/ debian-security-announce] auttavat päivitystarpeen huomaamisessa.

Pakettivalikoimaa voi selata eri työkaluilla, esimerkiksi käynnistämällä aptitude interaktiiviseen tilaan. Pakettilista on kuitenkin liian laaja, että sitä selailemalla löytäisi tietyn paketin. Helpommalla pääsee, kun antaa komennon
 aptitude search hakusana-tai-hakuehto

Paketteja voi etsiä myös esimerkiksi Debianin www-sivuilla olevan [http://www.debian.org/distrib/packages#search_packages hakulomakkeen] avulla. 

aptituden lisäksi pakettien hallintaan on tukku käyttöliittymiä, esimerkiksi alkuperäinen [[apt]] (apt-get & kumpp.), [[synaptic]], [[gdebi]], [[update-manager]], [[gnome-app-install]] aka "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, [[adept]] ja matalan tason [[dpkg]].

===Katso myös===
* [[Paketinhallinta]]
* [[Debianin päivittäminen]]
* [[Ohjelmien asentaminen#Debianin ja Ubuntun paketinhallinta|Ohjelmien asentaminen Debianiin]]
* [[deb|deb-paketti]]
* [[deb-paketin tekeminen]]
* [[Debianin asentaminen USB-muistilta]]

==Debianin live-cd:t==
Debian on nykyään saatavilla [[live-cd]]:llä. Debianin live-cd -projekti ([https://wiki.debian.org/DebianLive/ DebianLive]) kehittää ensisijaisesti infrastruktuuria, jolla voi tehdä räätälöityjä live-levyjä omiin tarpeisiinsa, mutta muutamia valmiita kuvia on tarjolla ([http://live.debian.net/ live.debian.net], tilanne lokakuussa 2009)
* debian-live-standard: peruspaketit, ei [[X Window System|graafista ympäristöä]]
* debian-live-rescue: pelastuslevyksi sopiva kokoonpano
* debian-live-gnome-desktop: peruspaketit, [[GNOME]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja
* debian-live-kde-desktop: peruspaketit, [[KDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja
* debian-live-lxde-desktop: peruspaketit, [[LXDE]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja
* debian-live-xfce-desktop: peruspaketit, [[xfce]] ja kannettaville koneille sopivia lisäpaketteja

==Debianiin osallistuminen==
Debian-projektin ohjeisto on runsas mutta välttämätöntä luettavaa, jos haluaa virallisesti mukaan projektiin. Yleisin tapa osallistua itse jakelun kehittämiseen on aloittaa paketoimalla jokin pyydetty ohjelma. Tämän lisäksi voi kuitenkin osallistua muun muassa virheraporttien kirjoittamiseen, korjausten tekemiseen, kääntämiseen ja dokumentointiin.

===Debianin suomentaminen===
Monia Debianin ohjelmistoja suomennetaan omissa projekteissaan, kuten [http://www.gnome.fi/ GNOMEn] ja [https://community.kde.org/KDE_Localization/fi KDE:n] käännösprojekteissa. Erityisesti Debianiin liittyville suomennosasioille hyvä lähtökohta on [https://www.debian.org/international/Finnish Debianin suomisivut]. Debian tarvitsee apua esimerkiksi Debian-asentimen, asennusohjeiden ja pakettikuvausten kääntämisessä. Käännöksistä voi olla yhteydessä kunkin osakokonaisuuden vetäjään tai ottaa asian esille käännösasioille tarkoitetulla [https://lists.debian.org/debian-l10n-finnish/ sähköpostilistalla].

==Suomalaiset Debian-käyttäjät==
Keskustelukanavia:
* IRC-kanavat: #debian-fi ja #debian (IRC-verkossa [http://www.oftc.net/oftc/ The Open and Free Technology Community]). IRCNet: #debian.fi
* [https://lists.debian.org/debian-user-finnish/ Suomenkielinen postituslista]

Suomalaiset Debian-aktiivit järjestivät vuonna 2005 Debianin vuosittaisen suurkokoontumisen Debconfin Suomessa, Espoossa. Tästä ja muista ansioista FLUG (Suomen Linux-käyttäjien yhdistys) palkitsi Suomen Debian-yhteisön [https://web.archive.org/web/20061207154250/http://www.flug.fi/tiedotteet/2006/tiedote-linuxtekija2005.pdf kunniamaininnalla]{{InternetArchive}} [[Linux-tekijä]]-palkinnon julkistamistilaisuudessa 1.2.2006. Palkinnon vastaanottivat Debian-yhteisön puolesta Lars Wirzenius, Fabian Fagerholm ja Tapio Lehtonen.

==Tunnetuimpia Debianiin pohjautuvia jakeluita==
* [[Ubuntu]] ([https://ubuntu-fi.org/]), sen pohjalle eri työpöytäympäristöihin pohjautuvat, mm. [[Kubuntu]], [[Xubuntu]] ja [[Ubuntu MATE]] &#8211; Puolivuosittain julkaistava jakelu, jota lähdetään aina tekemään Debianin epävakaasta jakelusta (unstable). Tavoitteena on mahdollisimman aloittelijaystävällinen, ilmainen Linux-jakelu. Ubuntun asennus tapahtuu yhden työpöytäympäristön (mm. [[GNOME]], [[KDE]] tai [[Xfce]]) sisältävältä live-cd:ltä käsin. Monia Debian-kehittäjiä on palkattu tekemään Ubuntua, ja yhteistyön toivotaankin hyödyttävän molempia jakeluita. Toisin kuin Debianiin, on Ubuntuun laitteistotuen parantamiseksi lisätty myös epävapaita komponentteja.

* [[KNOPPIX]] ([http://www.knopper.net/knoppix/]) &#8211; tunnettu [[live-CD]]-tekniikkaa kehittänyt Linux-jakelu, joka perustuu Debianiin.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.debian.org/devel/ Debian-kehittäjien nurkkaus]
* [https://wiki.debian.org/ Debianin wiki] (en)
* [https://www.debian.org/CD/live/ Debian Live-[[asennusmedia]]

{{debian}}

[[pl:debian]]