Ero sivun ”Bash-skriptaus” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 636 merkkiä lisätty ,  3. elokuuta 2018
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
(43 välissä olevaa versiota 22 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
== Alkuun ==
== Alkuun ==
Skripti aloitetaan rivillä
Skripti aloitetaan rivillä
#!/bin/bash
<source lang="bash">
#!/bin/bash
</source>
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.
Joka kertoo, että skripti suoritetaan käyttäen bashia riippumatta siitä, mitä komentotulkkia käyttäjä käyttää ajaessaan skriptin. Huomaa, että vaikka rivi alkaa #-merkillä, se ei ole kommentti. Muualla skriptissä #:llä alkavat rivit ovat kommentteja, eikä niitä huomioida.


Rivi 10: Rivi 12:
=== Ensimmäinen skripti ===
=== Ensimmäinen skripti ===
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:
Tehdään aluksi yksinkertainen skripti, joka esittelee muutamia perustoimintoja:
#!/bin/bash
<source lang="bash">
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"
#!/bin/bash
echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"
echo "Hei, $(whoami), mitä kuuluu"
ls
echo "Olet hakemistossa $(pwd), tiedostolistaus:"
ls
</source>
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.
Kuten huomaat, skripteissä käytetään tavallisia komentorivikomentoja, jotka sitten suoritetaan järjestyksessä. Toisaalta kuten myöhemmin huomaamme, skriptit tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä komentojen näpyttely konsoliin.


Rivi 20: Rivi 24:
  Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus:
  Olet hakemistossa /home/kayttaja/ohjelmointi/skriptit, tiedostolistaus:
  eka.sh
  eka.sh
Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa [[whoami]], joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on `-merkkein välissä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.
Esimerkistä nähdään heti muutama perusasia. Ensinnäkin toisella rivillä käytetään ohjelmaa [[whoami]], joka tulostaa käyttäjänimen. Kun ohjelma on $()-merkinnän sisällä, kyseiseen kohtaan "kopioidaan" ajetun ohjelman tuloste.


Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja <tt>$PWD</tt> on [[ympäristömuuttuja]], jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon <tt>echo $PWD</tt>.
Toisella rivillä käytetään muuttujaa. Muuttujien edessä on dollarimerkki ($), ja niitä voidaan tunkea vaikka merkkijonojen (jotka erotetaan lainausmerkillä) sisälle. Muuttujia käsitellään tarkemmin myöhemmin. Esimerkissä käyttämämme muuttuja <tt>$PWD</tt> on [[ympäristömuuttuja]], jonka arvona on aina se hakemisto, jossa käyttäjä on. Voit kokeilla tätä esimerkiksi kirjoittamalla komentoriville komennon <tt>echo $PWD</tt>.


Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä
Viimeisellä rivillä ajetaan normaalisti komentoriviohjelma [[ls]]. Voit myös kokeilla korvata tämän rivin rivillä
echo "`ls`"
<source lang="bash">
echo "`ls`"
</source>


Skrpti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa
Merkintä $() voidaan kirjoittaa myös ``, kuten alla esimerkissä. Tällöin kuitenkaan ei voi käyttää sisäkkäisiä komentoja.
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;
 
Skripti voitaisiin myös kirjoittaa suoraan komentoriville muodossa
<source lang="bash">
echo "Hei, `whoami`, mitä kuuluu"; echo "Olet hakemistossa $PWD, tiedostolistaus:"; ls;
</source>


== Muuttujat ==
== Muuttujat ==
Muuttujat määritellään syntaksilla
Muuttujat määritellään syntaksilla
nimi=arvo
<source lang="bash">
nimi=arvo
</source>
ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $
ja niihin viitataan laittamalla muuttujan eteen $
$nimi
<source lang="bash">
$nimi
</source>
Siinä tapauksessa mikäli halutaan, että komennon tulos on muuttuja asetetaan muuttuja tyyliin:
<source lang="bash">
nimi=("komennon nimi ja parametrit")
</source>
Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä
Tapauksia, joissa käyttäjän tarkoittama muuttuja on epäselvä, tulee käyttää aaltosulkuja muuttujan ympärillä
${foo}bar
<source lang="bash">
${foo}bar
</source>
kun halutaan tulostaa teksti <tt>bar</tt> muuttujan <tt>foo</tt> jälkeen.
kun halutaan tulostaa teksti <tt>bar</tt> muuttujan <tt>foo</tt> jälkeen.


Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:
Ensimmäisen skriptimme tapauksessa käytimme jo ympäristömuuttujaa $PWD echo:n kanssa. Tehdäänpä samantyyppinen skripti nyt käyttäen itse määrittelemäämme muuttujaa:
#!/bin/bash
<source lang="bash">
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
#!/bin/bash
echo $HEI
HEI="Hei, `whoami`, mitä kuuluu?"
echo $HEI
</source>
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste.
Kuten huomaat, kun muuttujaan sijoitetaan arvo, voidaan käyttää samoja "kikkoja" kuin muuallakin skriptissä, esimerkiksi tässä tapauksessa sijoitamme muuttujaan merkkijonon jonka sisällä on ohjelman <tt>whoami</tt> tuloste.


Rivi 49: Rivi 71:
  MUUTTUJA= "moi"
  MUUTTUJA= "moi"
  MUUTTUJA ="moi"
  MUUTTUJA ="moi"
Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:
Lisäksi muuttujaan sijoitettavan arvon on oltava lainausmerkkien sisällä, jos siihen kuuluu välilyönti. Yksittäisen sanan tai numeron voi sijoittaa ilman lainausmerkkejä:
numero=43
<source lang="bash">
numero=43
</source>


== Ehtolauseet ==
== Ehtolauseet ==
Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava:
Ehdollisia rakenteita luodaan bashille if, then, else ja fi -avainsanoilla. Rakenteen syntaksi on seuraava:
if [ ehto ]
<source lang="bash">
then
if [ ehto ]
then
     lauseita
     lauseita
elif [ toinen ehto ]
elif [ toinen ehto ]
then
     lauseita
     lauseita
else
else
     muita lauseita
     muita lauseita
fi
fi
</source>


Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla
Ehdot merkitään hakasulkeiden sisään esimerkiksi seuraavalla tavalla
#!/bin/bash
<source lang="bash">
if [ $PWD = "/" ]
#!/bin/bash
then
if [ $PWD = "/" ]
        echo "Tämä skripti suoritetaan juurihakemistossa";
then
else
    echo "Tämä skripti suoritetaan juurihakemistossa";
        echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD";
else
fi
    echo "Skripti suoritetaan hakemistossa $PWD";
fi
</source>


Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat
Tässä käytetään vertailuoperaattoria =, joka on tosi, jos merkkijonot ovat samat. Muita vertailuoperaattoreita ovat
Rivi 79: Rivi 109:
|-
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| !  || Negaatio-operaattori, "Onko seuraava ehto epätosi?"
|-
| -n || Pituus ei ole 0
| -n || Pituus ei ole 0
|-  
|-  
Rivi 111: Rivi 143:


Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia
Esimerkiksi seuraavat ehdot ovat tosia
[ 2 -lt 5 ]
<source lang="bash">
[ "moi" != "linux" ]
[ 2 -lt 5 ]
[ 54 -ge 53 ]
[ "moi" != "linux" ]
[ -f "/etc/fstab" ]
[ 54 -ge 53 ]
[ -f "/etc/fstab" ]
</source>


== Silmukat ==
== Silmukat ==
Rivi 120: Rivi 154:
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.
For-silmukka on näppärä monessa tapauksessa, tässä esimerkkinä hakemiston kaikkien tiedostojen läpikäynti.


for muuttuja in `ls`  
<source lang="bash">
do
for muuttuja in `ls`  
  echo $muuttuja
do
done
    echo $muuttuja
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa konennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi
done
echo "Lasketaan kymmeneen:"
</source>
for luku in $(seq 10)
Silmukassa suoritettavat rivit laitetaan siis sanojen <tt>do</tt> ja <tt>done</tt> väliin. Laskurimuuttujaan sijoitetaan vuorotellen <tt>in</tt>:n jälkeen olevat sanat, esimerkiksi tässä tapauksessa komennon [[ls]] tuloste (eli hakemistossa olevien tiedostojen nimet). Ohjelman tuloste voidaan merkitä myös seuraavasti: <tt>$(komento)</tt>. Jos silmukalla on käytävä läpi kaikki kokonaisluvut tietyltä väliltä, voi käyttää komentoa [[seq]], joka tulostaa kokonaisluvut väliltä 1-annettu parametri. Esimerkiksi
do
<source lang="bash">
  echo $luku
echo "Lasketaan kymmeneen:"
done
for luku in $(seq 10)
do
    echo $luku
done
</source>


Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa
Läpi käytävä joukko voidaan merkitä myös syntaksilla <tt>{alku..loppu}</tt>. Jos esimerkiksi halutaan käydä läpi kaikki merkit c-o, kokeile vaikka kirjoittaa
for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}
<source lang="bash">for muuttuja in {c..o}; { echo -n "$muuttuja "; sleep 1;}</source>
 
=== While ===
=== While ===
While suorittaa lausekkeita niin kauan kunnes ehto on epätosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista joilloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkseiseltä riviltä).
While suorittaa lausekkeita niin kauan kuin ehto on tosi. Kun ehto on epätosi poistutaan loopista jolloin skriptin suoritus jatkuu seuraavalta loogiselta riviltä (while-lausekkeen jälkeiseltä riviltä).
while [ ehto ]
<source lang="bash">
do
while [ ehto ]
  lauseita
do
done
    lauseita
done


Esimerkki:
Esimerkki:
while [ -f "testi" ]
while [ -f "testi" ]
do
do
  echo "Tiedosto on olemassa."
    echo "Tiedosto on olemassa."
  [[sleep]] 1
    sleep 1
done
done
Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto <tt>testi</tt> olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole.  
</source>
Edellä oleva skripti tarkistaa, onko samassa hakemistossa oleva tiedosto <tt>testi</tt> olemassa. Tätä jatketaan niin kauan kunnes tiedostoa ei enää ole.
 
=== Until ===
=== Until ===
Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi.  
Until on while:n vastakohta. Until-lauseke jatkaa suoritusta niin kauan kunnes ehto on tosi.  
until [ ehto ]
<source lang="bash">
do
until [ ehto ]
  lauseita
do
done
    lauseita
done
</source>
 
== Funktiot ==
== Funktiot ==
Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla
Kuten "oikeissa" ohjelmointikielissä, myös bash-skripteissä on mahdollista käyttää funktioita seuraavalla tavalla
<pre>
 
<source lang="bash">
#!/bin/bash
#!/bin/bash
function Käyttis {
function Käyttis {
Rivi 164: Rivi 210:
Käyttis
Käyttis
echo $os
echo $os
</pre>
</source>
 
Tulostaisi "Linux".  
Tulostaisi "Linux".  


Funktio määritellään siis syntaksilla
Funktio määritellään siis syntaksilla
<pre>
<source lang="bash">
 
function Funktio {
function Funktio {
  #koodi
  #koodi
}
}
</pre>
</source>
Jos halutaan skriptin toimivan myös [[Sh]]-komentotulkkia käytettäessä, funktion kanssa on käytettävä syntaksia
Jos halutaan skriptin toimivan myös [[Sh]]-komentotulkkia käytettäessä, funktion kanssa on käytettävä syntaksia
<pre>
<source lang="bash">
Funktio() { ... }
Funktio() { ... }
</pre>
</source>


Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla <tt>local</tt>:
Jos muuttujia ei funktiossa erikseen määritellä yksityisiksi, ne ovat julkisia. Eli kun esimerkkiskriptissämme muutimme muuttujan $os arvoa funktiossa, tämä muutos näkyi myös funktion ulkopuolella. Muuttuja voidaan määritellä yksityiseksi avainsanalla <tt>local</tt>:
<pre>
 
<source lang="bash">
#!/bin/bash
#!/bin/bash
function Käyttis {
function Käyttis {
Rivi 189: Rivi 238:
Käyttis
Käyttis
echo $os
echo $os
</pre>
</source>
 
Tulostaisi "Debian".
Tulostaisi "Debian".


== Vinkkejä ==
== Vinkkejä ==
=== Joukot ===
=== Joukot ===
Käytimme jo aiemmin merkintätapaa <tt>{1..4}</tt> merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Mikolle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin
Käytimme jo aiemmin merkintätapaa <tt>{1..4}</tt> merkitsemään joukkoa, johon kuuluu kaikki välin merkit (esimerkissä 1,2,3,4). Tämä ominaisuus on kuitenkin monipuolisempi. Esimerkiksi jos haluamme luoda Matille, Martalle ja Jormalle työ- ja kotihakemistot, voisimme kirjoittaa lyhyesti näin
  mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto
  mkdir {ma{ti,rta},jorma}n_{työ,koti}hakemisto
Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.
Jolloin luotaisiin hakemistot matin_työhakemisto, matin_kotihakemisto, martan_työhakemisto, martan_kotihakemisto, jorman_työhakemisto ja jorman_kotihakemisto.


Puretaanpa hieman tuota komentoa. <tt>ma{ti,rta}</tt> tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.
Puretaanpa hieman tuota komentoa. <tt>ma{ti,rta}</tt> tuottaa sanat mati ja marta. Kun joukon merkinnän ulkopuolella on n, liitetään jokaisen joukon sisällä olevan alkion perään n, jolloin alaviivaa edellä oleva osuus tuottaa sanat matin, martan ja jorman. Jälkimmäinen osuus toimii samalla tavalla, sanojen työ ja koti perään liitetään sana hakemisto. Näin saamme lyhyellä komennolla aikaan paljon.
Tärkeä huomio on, että <tt>{}</tt>-joukon tulkitsee bash-komentotulkki eikä ohjelma, jonka yhteydessä <tt>{}</tt>-joukkoa käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin bash ikään kuin avaa joukon ja vasta sen jälkeen suorittaa komentorivin. Tässä esimerkissä <tt>mkdir</tt>-ohjelma saa parametreikseen vain listan luotavista hakemistoista eikä <tt>mkdir</tt> edes tiedä, että käytettiin <tt>{}</tt>-joukkoa:
mkdir matin_työhakemisto matin_kotihakemisto martan_työhakemisto martan_kotihakemisto jorman_työhakemisto jorman_kotihakemisto


Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien [[Komentorivikomennot|komentoriviohjelmien]] kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.
Tässä huomataan myös, että komentoja voi käyttää aivan normaalien [[Komentorivikomennot|komentoriviohjelmien]] kanssa, sillä bash käsittelee syötteen, ja suorittaa skriptit antaen ohjelmalle syötteenä skriptin tulosteen.
Rivi 205: Rivi 258:
Unixin filosofian mukaisesti Linuxissa on lukuisia ohjelmia, jotka hoitavat jonkin yksittäisen tehtävän ja tekevät sen hyvin. Näitä pikkuohjelmia käytetäänkin usein skripteissä hoitamaan erilaisia tehtäviä.
Unixin filosofian mukaisesti Linuxissa on lukuisia ohjelmia, jotka hoitavat jonkin yksittäisen tehtävän ja tekevät sen hyvin. Näitä pikkuohjelmia käytetäänkin usein skripteissä hoitamaan erilaisia tehtäviä.


Kaikista Linux-järjestelmistä löytyviä ohjelmia on listattu luokkaan [[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]. Näitä ohjelmia kannattaa selailla. Komentoriviohjelmia on listattu käyttötarkoituksen mukaan myös artikkelissa [[komentorivikomennot]]
Kaikista Linux-järjestelmistä löytyviä ohjelmia on listattu luokkaan [[:Luokka:Komentorivin perustyökalut|Komentorivin perustyökalut]]. Näitä ohjelmia kannattaa selailla. Komentoriviohjelmia on listattu käyttötarkoituksen mukaan myös artikkelissa [[komentorivikomennot]].
 
Esimerkkinä ladataan kaikki [[LinuCast]]-podcastin [[ogg]]-muotoiset jaksot käyttämällä jokaisesta järjestelmästä löytyviä peruskomentoja [[seq]] ja [[wget]]:
 
<source lang="bash">
#!/bin/bash
for  i in `seq -f"%03g" 1 104`
do
    wget -c "http://koskisuomi.pp.fi/linucast/LinuCast$i.ogg"
done
</source>
 
Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>linuxcast.sh</tt> ja sille voidaan antaa [[chmod|suoritusoikeudet]] komennolla
chmod u+rx linucast.sh
Tämän jälkeen komentojono ajettaisiin komennolla
./linucast.sh
 
*1 tarkoittaa että mistä numerosta aloitetaan
*104 tarkoittaa kuinka monta jaksoa haetaan, lukua voi kasvattaa jaksojen lisääntyessä.
 
Esimerkki ohjelmana 2. Ladataan kaikki Full Circle magazinen englanninkieliset pdf-tiedostot palvelimelta. Esimerkissä on käytetty Bash skriptaus koodeja joita löytyy esimerkiksi tältä sivulta.
 
<source lang="bash">
#!/bin/bash
 
# Tyhjennetään ruutu
clear
 
# Haetaan kaikki Full Circle artikkelit numeroon 1-55 asti.
 
for luku in $(seq 55)
do
  FILE="issue"$luku"_en.pdf"
 
# Tarkistetaan onko tiedosto jo olemassa, ennen kuin ladataan se. 
if [ -f $FILE ]; then
  echo " '$FILE' tiedosto on olemassa."
else
  echo " '$FILE' tiedostoa ei ole olemassa. Ladataan se..."
  wget "http://dl.fullcirclemagazine.org/$FILE"
 
# Pidetään 5 sekunnin tauko latausten välissä, mukana laskuri
 
for (( i=5; i>0; i--)); do
    sleep 1 &
    printf "\b\b$i"   
    wait
done
fi
done
echo "Lataus valmis"
</source>
 
Esimerkkiohjelma voidaan tallentaa vaikka nimelle <tt>issueLataaja.sh</tt> ja sille voidaan antaa [[chmod|suoritusoikeudet]] komennolla
chmod u+rx issueLataaja.sh
Tämän jälkeen komentojono ajettaisiin komennolla
./issueLataaja.sh


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 214: Rivi 323:
*[http://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://tldp.org/LDP/abs/html/ Advanced Bash-Scripting Guide] - laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://www.panix.com/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)
*[http://www.panix.com/~elflord/unix/bash-tute.html Pikaopas bash-skriptaukseen] (englanniksi)
*[http://gd.tuwien.ac.at/linuxcommand.org/writing_shell_scripts.php Writing shell scripts] - toinen laaja englanninkielinen opas bash-skriptaukseen
*[http://www.shellcheck.net/ ShellCheck] on www-ohjelma, joka havaitsee kaikki [[sh]] ja [[bash]]-skriptien ongelmat ja antaa niille parannus ehdotukset.
*[http://explainshell.com/ ExplainShell] on www-ohjelma, joka antaa ohjetekstin annetuille komennoille.




[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Ohjeet]]
[[Luokka:Ohjeet]]
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko