|
|
| Rivi 38: |
Rivi 38: |
| Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään, vaan jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmisto. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana. | | Linux itsessään on pelkkä [[Kernel|käyttöjärjestelmän ydin]], joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. ''kernel'') ei tavallinen käyttäjä tee mitään, vaan jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmisto. Tähän käytetään mm. [[GNU]]-projektin ohjelmia, josta tulee joidenkin suosittelema nimi GNU/Linux. Nämä ja lukuisat muut ohjelmat tulevat jakelupakettien mukana. |
|
| |
|
| On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (nk. ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. Jakelupakettien hankkimiseen ohjeita löydät [[Mistä Linux?|täältä.]] | | On olemassa satoja eri jakelupaketteja joista kymmenkunta on suhteellisen laajalle levinneitä. Parasta jakelua ei voida yksiselitteisesti sanoa, mutta aloittelijan kannalta jakelupaketteja vertaillaan sivulla [[Aloittelijalle/Jakelupaketin valinta]] |
| | |
| === [[Debian]] ===
| |
| Yksi vanhimmista Linux-jakeluista. Debianin vakaus- ja avoimuusvaatimukset ovat erittäin tiukat, minkä johdosta ohjelmien versiot eivät aina ole aivan uusimpia. Toisaalta isompia päivityksiä jotka sitten voisivat vaatia säätämistä ei tule kovinkaan usein. Asennus on tekstipohjainen mutta melko helppo. Debiania käytetään paljon myös palvelimissa. Nykyään aloittelijoille suositellaan Debianin sijaan [[Ubuntu|Ubuntua]] joka on Debian-pohjainen.<br>
| |
| *[http://www.debian.org Debianin kotisivu]
| |
| *[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki]
| |
| | |
| === [[Gentoo]] ===
| |
| Maineeltaan gurujen jakelupaketti. Asennusohjelma on vielä betavaiheessa ja asennus kestää pitkään sillä lähes kaikki käännetään lähdekoodista. Asennus tosin on melko helppo laadukasta suomenkielistä asennusohjetta seuraten, ja asennuksen aikana on mahdollisuus oppia paljon Linuxin perusteista. Aloittelijalle asennus kuitenkin luultavasti liian vaikea mikäli tuttavapiirissä ei ole osaavaa kaveria auttamaan asennuksessa. [[Paketinhallintajärjestelmä|Paketteja]] hallitsee [[Portage]], joka on yksi laajimmista ja sisältää ohjelmista uusia versioita.<br>
| |
| *[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu]
| |
| *[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje]
| |
| *[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki]
| |
| | |
| === [[SuSE]] / OpenSuSE ===
| |
| [[SuSE]] on nykyään kaupallinen jakelu, mutta siitä on tehty yhteisöpohjainen OpenSuSE. Asennus onnistuu täysin graafisesti. OpenSuSE:n mukana tulevalla YaST:illa onnistuu myös muu järjestelmän hallinta graafisesti, mikä monissa muissa jakeluissa vaatisi komentorivin käyttöä.<br>
| |
| *[http://www.opensuse.org OpenSuSE]
| |
| *[http://kotoistaminen.novell.fi]
| |
| | |
| === [[Ubuntu]] ===
| |
| Ubuntu on melko tuore, mutta runsaasti suosiota saanut [[Debian]]-pohjainen jakelupaketti. Asennus on täysin graafinen ja koostuu vain muutamasta vaiheesta, ja perusohjelmat asentuvat suoraan. Käyttäjäyhteisö on jo melko laaja, joten apuakin löytyy. Debianille tehdyt ohjeet ja paketit toimivat myös usein suoraan. Ubuntun voi tilata myös täysin ilmaiseksi suoraan kotiin, mikäli ei satu omistamaan polttavaa CD-asemaa ja nopeaa nettiyhteyttä. Monien suosima [[KDE]]-työpöytä asentuu [[Kubuntu]]-asennuslevyltä.<br>
| |
| *[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu]
| |
| *[http://www.ubuntu-fi.org/ Ubuntu Suomi] -sivusto ja [http://forum.ubuntu-fi.org/ keskustelualueet]
| |
| *[http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/ Ubuntu tutuksi] -wikikirja Wikikirjastossa
| |
| *[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki]
| |
| | |
| === [[Mandriva]] ===
| |
| | |
| Mandriva on yksi suurimmista ja vanhimmista edelleen kehitettävistä jakeluista. Nimi Mandriva tosin on ollut vasta vuodesta 2005, kun aikaisemmat MandrakeLinux ja Conectiva yhdistivät voimavaransa. Mandriva on tunnettu helppokäyttöisyydestään joten se sopii aloittelijoille erinomaisesti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että edistyksellisempi käyttö olisi jotenkin estetty, vaan sillä voidaan hoitaa myös hyvinkin vaativia tehtäviä.
| |
| | |
| Jakelusta on saatavilla paitsi ilmainen perusversio, myös erisuuruiseen kuukausi- tai vuosimaksuun perustuva [http://wwwnew.mandriva.com/community/users/club MandrivaClub], johon sisältyy lisäohjelmia ja -palveluita.
| |
| | |
| Paketinhallinta on vastaavanlainen kuin muissakin jakeluissa ja käyttää [[rpm]]-paketteja. Sitä voidaan käyttää joko komentorivipohjaisesti ([[URPMI]]), tai graafisen käyttöliittymän kautta.
| |
| | |
| *[http://www.mandriva-fi.com/foorumi Suomenkielinen Mandriva-foorumi]
| |
| | |
| === [[Fedora Core]] ===
| |
| Fedora Core on kaupallisesti kaikkein menestyneimmän Linux-jakelun, [[RHEL|Red Hat Enterprise Linuxin]] sisarjakelu. RHEL:n rinnalla Fedoraa pidetään kaupallisissa piireissä standardina, minkä vuoksi kaupalliset Linux-ohjelmat taataan yleensä toimivaksi juuri Fedora Corella. Fedoraa jaellaan dvd:nä ja viiden cd:n kasana. Mukana tulee paljolti ohjelmia, mukaanlukien [[Eclipse]]-java-kehitysympäristö sekä [[KDE]] ja [[GNOME]]-työpöydät. Fedorassa on hieno ja helppokäyttöinen graafinen asennusohjelma.
| |
| | |
| *[http://www.linux-paja.com/ Fedora-tietoutta suomeksi]
| |
|
| |
|
| == Miten ohjelmia asennetaan? == | | == Miten ohjelmia asennetaan? == |