Ero sivun ”Aloittelijalle” versioiden välillä
(alkua, tallennetaanpa välillä) |
(→Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin?: lisää jakeluita) |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (nk. ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. | On olemassa satoja erilaisia [[Jakelut|jakelupaketteja]] (nk. ''distroja''), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen. | ||
=== [[Debian]] === | |||
Yksi vanhimmista Linux-jakeluista. Erittäin tiukat vakaus- ja avoimuusvaatimukset, joten ohjelmat eivät ole aivan uusimpia. Toisaalta isompia päivityksiä jotka sitten voisivat vaatia säätämistä ei tule kovinkaan usein. Asennus on tekstipohjainen mutta melko helppo. Debiania käytetään paljon myös palvelimissa. Nykyään aloittelijoille suositellaan Debianin sijaan [[Ubuntu|Ubuntua]] joka on Debian-pohjainen.<br> | |||
*[http://www.debian.org Debianin kotisivu] | |||
*[http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] | |||
=== [[Gentoo]] === | === [[Gentoo]] === | ||
Maineeltaan gurujen jakelupaketti. Minkäänlaista asennusohjelmaa ei ole, ja asennus kestä pitkään sillä lähes kaikki käännetään lähdekoodista. Asennus tosin on melko helppo loistavaa suomenkielistä asennusohjetta seuraten, ja asennuksen aikana oppii paljon Linuxin perusteista. Aloittelijalle asennus kuitenkin luultavasti liian vaikea mikäli tuttavapiirissä ei ole osaavaa kaveria auttamaan asennuksessa.<br> | Maineeltaan gurujen jakelupaketti. Minkäänlaista asennusohjelmaa ei ole, ja asennus kestä pitkään sillä lähes kaikki käännetään lähdekoodista. Asennus tosin on melko helppo loistavaa suomenkielistä asennusohjetta seuraten, ja asennuksen aikana oppii paljon Linuxin perusteista. Aloittelijalle asennus kuitenkin luultavasti liian vaikea mikäli tuttavapiirissä ei ole osaavaa kaveria auttamaan asennuksessa. [[Paketinhallintajärjestelmä|Paketinhallinta]] [[Portage]], joka on yksi laajimmista ja sisältää ohjelmista uusia versioita.<br> | ||
*[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu] | *[http://www.gentoo.org Gentoon kotisivu] | ||
*[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje] | *[http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml Suomenkielinen asennusohje] | ||
*[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki] | *[http://www.gentoo-wiki.com Gentoo-wiki] | ||
=== [[SuSE]] / OpenSuSE === | |||
[[SuSE]] on nykyään kaupallinen jakelu, mutta siitä on tehty yhteisöpohjainen OpenSuSE. Asennus on täysin graafinen, ja esimerkiksi [[Binääriajurit|näytönohjaimen ajurit]] saa asennettua suoraan paketinhallinnasta eikä erillistä asetusten muokkausta tarvita. OpenSuSE:n mukana tulevalla YaST:illa onnistuu myös muu järjestelmän hallinta graafisesti, mikä monissa muissa jakeluissa vaatisi komentorivin käyttöä.<br> | |||
*[http://www.opensuse.org OpenSuSE] | |||
=== [[Ubuntu]] === | === [[Ubuntu]] === | ||
Melko nuori [[Debian]]-pohjainen jakelupaketti. Asennus suhteellisen helppo, | Melko nuori [[Debian]]-pohjainen jakelupaketti. Asennus suhteellisen helppo (vaikkakin tekstipohjainen), ja perusohjelmat asentuvat suoraan. Käyttäjäyhteisö jo melko laaja, joten apuakin löytyy. Debianille tehdyt ohjeet ja paketit toimivat myös usein suoraan. Ubuntun voi tilata myös postikuluitta suoraan kotiin, mikäli ei esim. omista polttavaa CD-asemaa.<br> | ||
*[http://www.ubuntu.com/ Ubuntun kotisivu] | |||
*[http://ubuntu.sange.fi/ Suomenkielinen Ubuntu-esittelysivusto] | |||
*[https://wiki.ubuntu.com/ Ubuntun wiki] | |||
=== [[Mandriva]] === | |||
=== [[Fedora Core]] === | |||
Versio 11. helmikuuta 2006 kello 11.51
GNU/Linuxia on pidetty aloittelijoille vaikeana järjestelmänä. Nykyään tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kunhan on valmis opiskelemaan hieman uuden järjestelmän perusteita. Koska monet jotka kokeilevat Linuxia ovat Windows-käyttäjiä, tässä ohjeessa lähdetään siitä liikkeelle.
Muista, että ei kukaan sitä Windowssiakaan oppinut päivässä käyttämään!
GNU/Linux-järjestelmän perusteet
Jotta uudenlaisen käyttöjärjestelmän käyttö onnistuisi, on tiedettävä jotain sen perusrakenteesta.
Monen käyttäjän järjestelmä
Linux on alusta lähtien tehty monen käyttäjän järjestelmäksi, jolloin jokaisella käyttäjällä on oma käyttäjätunnus, salasana ja kotihakemisto. Tavallisella käyttäjällä ei ole kirjoitusoikeuksia muuaalle tiedostojärjestelmään kuin omaan kotihakemistoon. Siten esimerkiksi ohjelmien asennus koko järjestelmään (kaikille käyttäjille näkyväksi) ei onnistu, vaan kaikkiin ylläpitotoimenpiteisiin käytetään root-käyttäjää tai sudo-ohjelmaa jolloin komennot suoritetaan pääkäyttäjänä. Tällainen järjestelmä on tietoturvan kannalta hyvä, sillä mahdolliset haittaohjelmat voivat saastuttaa vain käyttäjän oman kotihakemiston.
Hakemistorakenne
Pääartikkeli: Linuxin hakemistorakenne. Linuxissa ei käytetä Windowssin tapaa ryhmitellä hakemistot levyosioiden (esim. C:, D:) alle, vaan käytetään yhtä hakemistopuuta joka alkaa juurihakemistosta (/). Toki juurihakemisto sijaitsee jollain levyosiolla, mutta siihen voidaan myös liittää muita levyosioita. Usein esim. käyttäjien kotihakemistot sisältävä home-hakemisto on oma levyosionsa, jolloin esimerkiksi jakelupaketin vaihtuessa on helppo säilyttää henkilökohtaiset tiedostot ja asetukset.
Jokaisella tiedostolla on myös tiedostokohtaiset oikeudet, jotka kertovat esimerkiksi kuka käyttäjä omistaa tiedoston ja ketkä saavat lukea sitä. Lisätietoja tiedostojen oikeuksista: Tiedoston oikeudet.
Mikä on jakelupaketti? Minkä jakelupaketin asentaisin?
Linux itsessään on pelkkä käyttöjärjestelmän ydin, joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen. Pelkällä ytimellä (engl. kernel) ei tavallinen käyttäjä tee mitään, vaan jotta saataisiin aikaan täydellinen käyttöjärjestelmä tarvitaan ytimen ympärille perusohjelmisto. Tähän käytetään GNU-projektin ohjelmia, josta tulee nimi GNU/Linux. Nämä tulevat jakelupakettien mukana.
On olemassa satoja erilaisia jakelupaketteja (nk. distroja), joista osa on suunnattu aloittelijoille, osa kokeneemmille käyttäjille ja osa esimerkiksi palomuurikoneeseen. Parasta jakelupakettia ei voi nimetä, mutta tässä on lista yleisimmistä perustietoineen.
Debian
Yksi vanhimmista Linux-jakeluista. Erittäin tiukat vakaus- ja avoimuusvaatimukset, joten ohjelmat eivät ole aivan uusimpia. Toisaalta isompia päivityksiä jotka sitten voisivat vaatia säätämistä ei tule kovinkaan usein. Asennus on tekstipohjainen mutta melko helppo. Debiania käytetään paljon myös palvelimissa. Nykyään aloittelijoille suositellaan Debianin sijaan Ubuntua joka on Debian-pohjainen.
Gentoo
Maineeltaan gurujen jakelupaketti. Minkäänlaista asennusohjelmaa ei ole, ja asennus kestä pitkään sillä lähes kaikki käännetään lähdekoodista. Asennus tosin on melko helppo loistavaa suomenkielistä asennusohjetta seuraten, ja asennuksen aikana oppii paljon Linuxin perusteista. Aloittelijalle asennus kuitenkin luultavasti liian vaikea mikäli tuttavapiirissä ei ole osaavaa kaveria auttamaan asennuksessa. Paketinhallinta Portage, joka on yksi laajimmista ja sisältää ohjelmista uusia versioita.
SuSE / OpenSuSE
SuSE on nykyään kaupallinen jakelu, mutta siitä on tehty yhteisöpohjainen OpenSuSE. Asennus on täysin graafinen, ja esimerkiksi näytönohjaimen ajurit saa asennettua suoraan paketinhallinnasta eikä erillistä asetusten muokkausta tarvita. OpenSuSE:n mukana tulevalla YaST:illa onnistuu myös muu järjestelmän hallinta graafisesti, mikä monissa muissa jakeluissa vaatisi komentorivin käyttöä.
Ubuntu
Melko nuori Debian-pohjainen jakelupaketti. Asennus suhteellisen helppo (vaikkakin tekstipohjainen), ja perusohjelmat asentuvat suoraan. Käyttäjäyhteisö jo melko laaja, joten apuakin löytyy. Debianille tehdyt ohjeet ja paketit toimivat myös usein suoraan. Ubuntun voi tilata myös postikuluitta suoraan kotiin, mikäli ei esim. omista polttavaa CD-asemaa.